28.2.2003
Lisätietoja: kansantalouden tilinpito: Tuomas
Rothovius (09) 1734 3360, Olli Savela (09) 1734
3316;
julkisyhteisöjen alijäämä ja velka: Paula
Koistinen-Jokiniemi (09) 1734 3362, skt.95@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö
Bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 1,6 prosenttia
Bruttokansantuotteen määrä kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1,6 prosenttia vuonna 2002. Kasvu oli hiukan suurempi kuin edellisenä vuonna, mutta jäi vaatimattomaksi verrattuna 1990-luvun loppuvuosiin. Bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli viime vuonna 140 miljardia euroa.
Viimeisellä vuosineljänneksellä bruttokansantuote lisääntyi 0,7 prosenttia verrattuna edelliseen vuosineljännekseen. Tammi-maaliskuussa tuotanto jäi 0,3 prosenttia pienemmäksi kuin edellisen vuoden lopussa. Vuoden toisella neljänneksellä bruttokansantuote kasvoi 1,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja kolmannella neljänneksellä tuotanto lisääntyi 0,5 prosenttia.
Bruttokansantuotteen volyymin muutokset 1996-2002, %
Kysynnän kasvu oli viime vuonna nettoviennin sekä yksityisen ja julkisen kulutuksen varassa. Edellisistä vuosista poiketen yksityiset investoinnit eivät lisänneet kansantalouden kysyntää.
Yksityiset kulutusmenot nousivat viime vuonna 2,1 prosenttia. Vielä alkuvuonna kulutusta hillitsi pidättyvyys henkilöautohankinnoissa, mutta keväästä alkaen kotitalouksien autokaupat vilkastuivat. Viime vuonna kestävien kulutustavaroiden ostot kasvoivat yli 6 prosenttia, kun ne vielä edellisenä vuonna vähenivät kolmisen prosenttia. Julkisten kulutusmenojen määrä lisääntyi 4 prosenttia.
Investoinnit supistuivat prosentin. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien määrä kasvoi vain vajaan prosentin. Asuinrakennusinvestoinnit pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna 1,5 prosenttia ja muita taloja pystytettiin 5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Julkiset investoinnit kasvoivat 7 prosenttia.
Tavaroiden ja palveluiden viennin määrä kasvoi 5,6 prosenttia, mutta koska vientihinnat laskivat tätä enemmän, jäi viennin arvo edellistä vuotta vähäisemmäksi. Tuonnin määrä kasvoi 1,7 prosenttia, mutta tuontihintojen laskun takia myös tuonnin arvo jäi edellistä vuotta vähäisemmäksi.
Tuotanto nousi palvelualoilla viime vuonna melkein 2 prosenttia. Tehdasteollisuuden tuotanto lisääntyi prosentin ja rakentaminen supistui yli prosentin. Alkutuotanto lisääntyi 2 prosenttia, metsätalouden tuotanto enemmän kuin maatalouden.
Yritysten toimintaylijäämä parani hieman
Yritysten voitot kasvoivat hieman edellisestä vuodesta. Yritysten toimintaylijäämä oli 22 miljardia euroa ja se kasvoi 1,5 prosenttia. Liikekirjanpidon termein toimintaylijäämä vastaa karkeasti liikevoittoa. Välittömiä veroja yritykset maksoivat runsaat 5 miljardia euroa, mikä oli 3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Osinkoja yritykset maksoivat 4 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna eli yhteensä runsaat 7 miljardia euroa. Yritysten kiinteät investoinnit vähenivät viime vuonna prosentin. Yritysten rahoitusasemaa kuvaava nettoluotonanto oli 5,6 miljardia euroa ylijäämäinen. Edellisenä vuonna ylijäämä oli 6,2 miljardia euroa.
Rahoituslaitosten saama korkokate aleni edellisestä vuodesta 10 prosenttia, koska korkomarginaali kaventui korkotason laskiessa. Sen sijaan vakuutuslaitosten rahoitusasema parani. Yhteensä rahoitus- ja vakuutuslaitosten nettoluotonanto oli 0,3 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 1,4 miljardia euroa.
Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat 2,1 prosenttia
Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 3,8 prosenttia ja reaalisesti 2,1 prosenttia. Bruttotuloja lisäsi eniten palkkasumman kasvaminen runsaalla 3 prosentilla, mikä oli seurausta ansiotason kohoamisesta. Kotitalouksien yrittäjätulo kasvoi runsaat 8 prosenttia. Kotitalouksien saamat sosiaalietuudet kasvoivat 4 prosenttia. Niistä eläkkeitä ja työttömyysturvaetuuksia maksettiin 6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kotitalouksien saamat osinkotulot alenivat runsaat 8 prosenttia.
Kotitalouksien kulutusmenot lisääntyivät nimellisesti 3,8 prosenttia eli saman verran kuin käytettävissä oleva tulo. Säästämisaste oli -0,3 prosenttia. Kotitalouksien nettoluotonanto oli puolitoista miljardia euroa alijäämäinen.
Julkisyhteisöjen ylijäämä 4,7 prosenttia bruttokansantuotteesta
Valtion rahoitusasema oli viime vuonna ylijäämäinen kolmatta vuotta peräkkäin. Ylijäämä oli 2,4 miljardia euroa eli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ylijäämä pieneni, koska menot kasvoivat enemmän kuin tulot.
Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema ei muuttunut edellisestä vuodesta vaan oli 0,4 miljardia euroa alijäämäinen. Sosiaaliturvarahastojen rahoitusylijäämä oli 4,7 miljardia euroa eli saman verran kuin vuonna 2001.
Valtion verotuotot välittömistä veroista kasvoivat 5 prosenttia. Välillisten verojen tuotto aleni puoli prosenttia, kun mukaan ei lasketa kuntien ja kuntayhtymien maksamaa arvonlisäveroa. Kuntien saamat verotuotot pysyivät edellisen vuoden tasolla. Yritykset maksoivat yhteisöveroja vajaat 3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna ja kotitaloudet maksoivat tuloveroja runsaat 2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2001.
Yhteensä julkisyhteisöjen nettoluotonanto eli niin sanottu EMU-ylijäämä oli 4,7 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 5,1 prosenttia. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka eli EMU-velka oli vuoden lopussa 42,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Edellisen vuoden lopussa EMU-velka oli 43,8 prosenttia.
Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 45,2 prosenttia. Edellisenä vuonna veroaste oli 46 prosenttia. Veroasteen alentumisesta arviolta puoli prosenttiyksikköä aiheutui kuntien arvonlisäverotukseen tehdyistä teknisistä muutoksista.
Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 49,2 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 49 prosenttia.
Lähteet: Kansantalouden tilinpito, ennakkotietoja,
vuosi 2002 ja 4. neljännes. Tilastokeskus
Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina.
Tilastokeskus