Koronahidastelun jälkeen vauhtiaan kiihdyttänyt väestöllinen keskipiste on ottanut jälleen ison harppauksen etelään. Hämeenlinnan Hauholla on edelleen kunnia pitää pisteensä.

Muuttoliiketilastoihin on pystytty ensimmäistä kertaa liittämään tieto muuttajan pääasiallisesta toiminnasta. Tampereen seutu vetää niin työllisiä kuin kaikkia muitakin ryhmiä, Jyväskylä ja Oulu pysyvät muutto­voittajina opiskelijoiden ansiosta.    

Tilastot ovat luotettavia kuvauksia yhteiskunnan ilmiöistä mutta myös rajaavat ja muokkaavat käsityksiämme maailmasta ja ihmisistä. Numerot paitsi paljastavat myös kätkevät asioita, siksi tilastojen luku- ja käyttötaito on tärkeä kansalais­taito.

Konkurssit lisääntyivät huomattavasti vuonna 2023. Taantuma ravisteli etenkin rakennusalaa ja joka viides yritys ajautui konkurssimenettelyyn. Valtaosa yrityksistä onnistuu kuitenkin ajamaan toiminnan hallitusti alas.

Viranomaisten ja yksityisen sektorin yhteinen ”Yrityksen digitalous” -hanke edellyttää keskitettyä tiedonvälityksen mallia. Ratkaisu on kustannustehokas sekä viranomaisille että yrityksille, sillä yritys toimittaa tiedon viranomaiselle vain kerran. Yritysten taloustietojen saaminen digitaalisessa ja rakenteisessa muodossa tehostaisi tilastotuotantoa ja parantaisi tilastojen tarkkuutta.

Viime vuosina sairauskulu­vakuutukset ovat yleistyneet erityisesti hyvä­tuloisimmissa ja lapsettomissa kotitalouksissa. Keskimäärin sairauskulu­vakuutus kannatti huonommin vuonna 2022 kuin kuusi vuotta aikaisemmin.

Tilastokeskus vastaa julkisyhteisöjen velkaa koskevien tietojen tuottamisesta, sisällöstä ja raportoinnista Eurostatille. Tulkintoja ohjaa EU-lainsäädäntö ja komission valvontaprosessi. Tuotamme tilastotietoa säädösten mukaisesti riippumatta siitä, näyttävätkö Suomea koskevat velkaluvut hyviltä tai huonoilta.

Ansiotyöhön käytettävä aika on 1980-luvun lopulta alkaen selvästi vähentynyt. Silti pienten lasten isät tekevät yhä 2020-luvulla pitkiä työpäiviä. Kotitöiden tasa-arvoistumisesta huolimatta pienten lasten äidit tekevät eniten kotitöitä ja heillä on vähiten vapaa-aikaa ja harrastuksia. Mikäli syntyvyyden ei haluta entisestään heikkenevän, herää kysymys, voisiko pienten lasten äitien mahdollisuuksiin liikkua ja harrastaa kiinnittää enemmän huomiota.

Maksettujen arvonlisäverojen osuus käytettävissä olevista tuloista kasvaa alv-kannan korottamisen myötä pieni­tuloisimmilla 0,71 ja suuri­tuloisimmilla 0,41 prosentti­yksikköä.

Ikääntyneiden työllisyys­asteet olivat Suomessa 1990-luvun laman jäljiltä roimasti heikommat kuin muissa Pohjoismaissa. Sittemmin olemme peitonneet kirimis­vauhdillamme muut ylivoimaisesti.

Työvoimatutkimuksen mukaan sivutyötä tehneiden osuus työllisistä on Suomessa kasvanut jo pidempään ollen reilut viisi prosenttia vuonna 2023. Sivutyön tekijät ovat tyypillisesti yrittäjiä ja työskentelevät päätyössään tavallista useammin osa-aikaisesti. Viime vuonna 80 prosenttia sivutyötä tehneistä toimi yksityisellä sektorilla.

Ympäristötukien kehitystä ja kohdentumista voidaan nyt seurata tarkemmin. Onnistuneen pilotoinnin jälkeen Tilastokeskus julkaisee vuoden 2022 tiedot sisältävän ympäristötuet-tilaston jo 26.4.2024.

In Finland, the digital economy produces about seven per cent of the nation’s value added. The first comprehensive calculations of our digital economy suggest that digital service production is especially pronounced in Finland. For now, the calculations remain experimental.

Ensiasunnon ostaja on tyypillisesti kaupunkilainen valkokaulustyöntekijä, keskimäärin kolmekymppinen eli pari vuotta vanhempi kuin vielä vuosikymmen aiemmin.

Meneillään olevan verkkouudistuksemme tavoitteena on tarjota tilastoja nykyaikaisemmassa ja helpommin löydettävässä muodossa erilaisille tilastonkäyttäjille. Tilastojen julkistamisen johtotähtenä on: data ensin. Teksti rakentaa tilastoille merkityksen. Jotta kaikki pääsevät yhtä vaivattomasti tilastojen äärelle, tulee kaikessa tilastokirjoittamisessa käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

Konsultointimatkat Nigerian tilastotoimistoon Abujaan saavat miettimään myös maan tulevaisuutta. Luottamusta rakennetaan läpinäkyvällä tietopohjaisella päätöksenteolla – ja laadukkailla tilastoilla.

Suomen tilastojärjestelmä ylsi ykkössijalle 186 valtiota kattaneessa vertailussa. Tilastokeskuksen pääjohtaja löytää kolme perustetta Suomen menestykselle Maailmanpankin arviossa.

Perintöveroa maksamaan määrätyistä perinnön­saajista 0,5 prosenttia sai vähintään miljoonan euron perintö­osuuden vuonna 2020. Nämä perinnönsaajat saivat maksettavaksi yli kuudenneksen perintö­veroista. Perintö­osuuden arvon lisäksi perintöverojen jakautumista on relevanttia tarkastella myös esimerkiksi sukulaisuus­suhteen, iän ja tulojen mukaan.

Eri maiden digitalouksia voidaan vertailla kokeellisten tilastojen pohjalta. Kuinka iso osuus digitaalisilla alustoilla, verkko­kaupalla ja muilla digitaalisen talouden toimialoilla on koko kansan­taloudessa?  

Lapsiperheiden osuus perheistä on vähentynyt merkittävästi kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Alaikäisten lasten määrä perheissä on pysynyt silti vakaana. Isovanhemmat asuvat aiempaa useammin alle kolmen kilometrin etäisyydellä lapsenlapsistaan, kertovat vuoden 2022 väestötilastot.

Pojat ja nuoret miehet viettävät digitaalisten pelien parissa reilusti yli tunnin päivässä, kun koko väestön tasolla pelaamiseen käytetty aika on alle 20 minuuttia. Pelaamista syytetään usein lisääntyvästä pahoin­voinnista, rapistuvasta kunnosta ja huononevista PISA-tuloksista, mutta miten sille omistettu aika vertautuu sosiaaliseen kanssa­käymiseen, liikuntaan ja opiskeluun käytettyihin minuutteihin?

Se, että työssä vaaditaan erilaisia taitoja ja että niitä on kehitettävä, ei ole uutisaihe. Iso uutinen ei ole myöskään ollut Euroopan osaamisen teemavuosi 2023. Tämä blogi toivottavasti viitoittaa kuitenkin osaamisen teemassa eteenpäin. 

Tutkimus työelämän vaatimista taidoista kertoo eroista sukupuolten ja koulutusasteiden välillä. Digilaitteet hallitsevat kuitenkin jo useimpien työntekoa. Raskasta ruumiillista työtä tekee joka viides, sorminäppäryyttä edellyttävät joka kymmenennen työtehtävät.

Pandemia iski aikuis­koulutukseen osallistumiseen ja koulutus­suunnitelmiin, erityisesti vaikutuksia kokivat naiset ja nuoret aikuiset. Samat ryhmät löysivät kuitenkin myös vaihto­ehtoisia oppimisen muotoja.

Etelän kaupungeista suunnataan jälleen joulunviettoon pohjoiseen. Tampereelta lähdetään edelleen suhteessa eniten – selvästi enemmän kuin Helsingistä, joka sekin menettää 14 prosenttia tavanomaisesta väestöstään rauhallisemmille joulumaille.

Suomessa asuvista joka neljäs on kohdannut verkossa väkivaltaa tai häirintää – naiset hieman miehiä useammin. Verkossa tapahtuvan väkivallan tai häirinnän todistaminen on tätäkin yleisempää. Lähisuhdeväkivaltaa kokeville verkkoväkivalta on usein jatkumoa muulle läheisten tekemälle väkivallalle. Yleistyvä digitaalinen väkivalta on uhka ihmisten hyvinvoinnille, avoimelle keskustelulle ja demokratialle.

Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys­asteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansain­välisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalais­taustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.

Tietopohjaista päätöksentekoa tukeva Datahuone tuo uusia rekisteriaineistoja tutkimus- ja selvityskäyttöön. Pyrimme saamaan Datahuoneelle toimitettuja aineistoja laajempaan käyttöön kehittämällä uusia valmisaineistoja yhteistyössä tutkijoiden kanssa.

Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.

Suomen väestöstä joka kolmas oli 1950-luvulla alle 18-vuotias, nyt enää harvempi kuin joka viides. Ulkomaalais­taustaisten lasten määrä on noussut yli sadantuhannen, valtaosa on syntynyt Suomessa.

Ulkomaalais­taustaisten osuus alle 18-vuotiaiden nuorten tekemistä ryöstöistä ja pahoin­pitelyistä on noussut isoissa kaupungeissa, niin myös osuus nuorista. Määrällisesti pienen joukon tekemiset pilaavat enemmistön maineen.

Vuonna 2022 työpaikkoja vaihdettiin selvästi eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa. Toimialojen vahva sukupuolittuneisuus näkyy myös työpaikkojen vaihdoksissa. Kaikkiaan vaihtoja oli vuonna 2022 lähemmäs 793 000, kertovat työmarkkinavirtoja koskevat kokeelliset laskelmat.

In recent years, inflation, rising interest rates and the tumult in the housing markets have tested different households in a variety of ways. Families with a high variable-rate housing loan and significant essential costs have faced the most difficulty. Statistics Finland’s experts examine the life of three example families.

Otoskyselyihin perustuvien tilastojen luotettavuus on vaakalaudalla, koska ihmiset eivät enää vastaa jatkuvasti lisääntyviin tiedusteluihin. Viranomaisten yhteiseen rekisteriin perustuva yhteystietojen hallinta paitsi auttaisi ihmisten tavoittamisessa myös säästäisi vaivaa niin kansalaisilta kuin viranomaisilta. 

Pandemia heikensi ennestään vaatimatonta edistymistä kohti globaalia kestävää kehitystä, kertoo uusi YK:n kestävän kehityksen raportti. Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiselta kehitysuralta on pudottu rajusti. Nykytrendien mukaan vain 15 prosenttia Agenda 2030 tavoitteista tullaan saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä ja jopa lähes joka toinen tavoitteista jää saavuttamatta.

Taiteen parissa työskenteleville on arkipäivää työskennellä freelancerina, osa-aikaisesti, apurahan varassa, useammassa työssä ja erilaisissa peräkkäisissä työsuhteissa. Vaikka epätyypilliset työn muodot tuovat vapautta ja joustavuutta, ne tarkoittavat usein myös epävarmempaa toimeentuloa sekä kamppailua sosiaali- ja työttömyysturva­järjestelmän kanssa.

Suomen digitaalitalouden osuus arvonlisäyksestä on reilut seitsemän prosenttia. Suomessa on korostunut etenkin digitaalisten palveluiden tuotanto, kertovat ensimmäiset kattavat laskelmat digitaalisesta taloudestamme. Laskelmat ovat vielä luonteeltaan kokeellisia.

Tilasto on kuva maan tilasta. Kun harhainen kuva vallitsee, vääristämättömän peilin asettaminen johtajien ja kansalaisten silmien eteen voi olla vaarallista.

Viime vuosien inflaatio, korkojen nousu ja asuntomarkkinoiden myllerrys ovat koetelleet erilaisia kotitalouksia kovin eri tavoin. Tiukimmilla ovat olleet perheet, joilla on mittava vaihtuvakorkoinen asuntolaina ja huomattavat välttämättömät kulut. Tilastokeskuksen asiantuntijat kurkistavat kolmen esimerkkiperheen elämään.

Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli syyskuussa poikkeuksellisesti miinuksella kaikissa väestöryhmissä. Ikääntyneiltä, eläköityneiltä, työttömiltä, kouluttamattomilta tai pienituloisilta ei juuri löytynyt myönteistä arviota tai näkymää taloudesta. Eri sosioekonomisten ryhmien luottamus on systemaattisesti eri tasolla, mutta talouskriisit ovat koskettaneet kaikkia yhtä paljon suhteellisesti.

Työvoiman vuokraamisen kautta ovat työllistyneet etenkin nuoret ja ulkomaalaistaustaiset, joilla on vähän työkokemusta tai joiden voi olla muuten hankalaa löytää työtä. Kiinnostus vuokratyötietoihin on lisääntynyt, vaikka vuokratyön osuus palkkatyöstä on edelleen melko pieni. 

Merkittävimpiä pandemia-ajan yritystukia saaneilla yrityksillä oli muita suurempia vaikeuksia pitää kiinni työntekijöistään. Sen sijaan ravitsemusalalle kohdennetun ravintolatuen vastaanottajilla tilanne on ollut suotuisampi. Tulorekisterin palkansaaja-aineiston yhdistäminen yritystukitilaston yritysaineistoon mahdollistaa tukiohjelmien ja työpaikkojen säilyvyyden välisen yhteyden tarkastelun.

Jo olemassa olevaa tietovarallisuutta voidaan hyödyntää yhdistämällä yksikköaineistoja – ja näin tuottaa uutta tilastotietoa tiedonantajia kuormittamatta. Esimerkiksi yritystukiaineiston yhdistäminen liikevaihdon suhdannetietoihin paljastaa, että keskeisiin tukiohjelmiin osallistuneista yrityksistä parhaiten pandemia-ajasta selvisivät häiriörahoitusta saaneet. Niillä saattoi kuitenkin olla myös muita paremmat lähtökohdat.

Henkilöstömäärä, liikevaihto, taseen arvo, riippumattomuus – perusteita pk-yrityksen määrittelylle on useita. Ja kyse on, paitsi talous­ymmärryksestä, myös tukimiljardien oikeasta kohdentumisesta. 

Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyys­tilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.

Reilun vuoden toiminut nopeaa analyysia tuottava yksikkö haastaa Tilastokeskusta hyvällä tavalla.

Rajoitukset, tarjonnan väheneminen ja hintojen nousu ovat heijastuneet kotitalouksien kulutukseen, jossa on tapahtunut ennen­näkemättömiä muutoksia.

Valtaosa omaishoitajista on eläkeläisiä. Työikäisistä omaishoitajista enemmistö käy kuitenkin myös ansiotyössä. Omaishoitajien työllisyysaste on noin kymmenen prosenttiyksikköä matalampi kuin väestöllä keskimäärin. 

Kesälomani lopulla seurasin sivusilmällä lukiolaisnuoren pakkausruljanssia. Edessä oli vaihto-oppilasvuosi ja lähtöön muutama päivä. Mahtuisiko matkaan myös taskullinen tietoa Suomesta?

Kansainvälisen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa tehtiin Euroopan maista viidenneksi eniten etätöitä vuonna 2022. Vertailun kärkisijalla oli Alankomaat. Myös Ruotsi, Norja ja Islanti olivat Suomen edellä. Toisaalta etätyön säännöllisyydessä kärkimaa oli Irlanti ja heti toisena Suomi.

Vuonna 2022 vajaa 30 000 suomalaista sai ansiotuloja eri kanaviin tuottamastaan verkkosisällöstä. Vaikka kaikki heistä eivät olisikaan kokopäiväisiä somevaikuttajia, on vaikuttajamarkkinointi kasvanut varteenotettavaksi joukkoviestinnän sektoriksi ja nuoria houkuttavaksi ammatiksi.

Keskimäärin 168 000 palkansaajaa – eli reilut seitsemän prosenttia palkansaajista – oli vuonna 2022 työviikon aikana sairauden takia poissa töistä, joko osan viikkoa tai koko viikon. Näistä enemmistö oli lyhyitä poissaoloja. Vuoden 2022 työvoimatutkimuksen tietojen perusteella sairauspoissaolot vaihtelevat hyvinkin paljon ammattiryhmittäin.

Suomella on vaikeuksia saavuttaa kaikkia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita vuoteen 2030 mennessä, vaikka olemme menestyneet hyvin indikaattori­vertailuissa. Nyt tarvitaan yhteiskunnassa ja taloudessa järjestelmä­tason muutoksia. Tavoitteista etenkin ilmastonmuutos sekä maanpäällinen ja vedenalainen elämä vaativat toimia Suomessa.

Vuoden 2022 lopussa Suomessa oli yhteensä 4 323 saman sukupuolen parin muodostamaa perhettä. Näiden perheiden määrä kasvoi edellisvuodesta 303 perheellä. Neljännes saman sukupuolen parien perheistä oli lapsiperheitä. Perhetilaston mukaan 1 807 lasta kasvaa sateenkaariperheissä. Vaikka osa kirjosta jää yhä piiloon, on sateenkaariperheiden näkyvyys lakimuutosten myötä parantunut.

Muutoksen suuruuteen on voinut vaikuttaa moni samanaikainen tekijä pandemiasta työvoima­tutkimuksen sisältö- ja menetelmä­muutokseen. Eri mittarit kertovat kuitenkin samansuuntaisesta myönteisestä kehityksestä. 

Reilulle neljännekselle alustatyötä tekevistä se on päätyö. Yli puolelle kyse on täydentävästä tai satunnaisesta työstä. Vain 7 prosenttia teki alustatyötä siksi, ettei muuta työtä ollut saatavilla. Tuore kysely antaa yllättävän myönteisen kuvan alusta­työntekijöiden autonomiasta. Valtaosa kokee voivansa kontrolloida työtehtäviään ja -aikojaan. 

Alustatyöstä puhutaan monin eri määritelmin. Tämä hankaloittaa niin ilmiön mittaamista kuin siitä käytävää keskustelua. Tilastokeskus osallistui vuonna 2022 toteutettuun Eurostatin koordinoimaan pilottitutkimukseen, jossa pyrittiin mittaamaan alustatyön yleisyyttä. Mitä ja miten kysyä alustatyöstä? Entä mitä alustatyö oikeastaan on ja mitä se ei ole? Hanna Sutela avaa artikkelissaan Tilastokeskuksen tiedonkeruuta ja tehtyjä linjauksia.

Meillä on jo mittaristo ekologian ja ekonomian yhteen­sovittamiseksi: kansan­talouden tilin­pidon ympäristö­laajennus. Luonto­arvojen integrointi samaan kehikkoon taloudellisen toiminnan kanssa antaa pikakaistan kestävämpään päätöksen­tekoon.

Juhannuskerroin estimoi juhannuspäivän väestönlisäystä verrattuna normaaliin päiväsajan väestöön. Kerroin ei ole viime vuosista juuri muuttunut, mutta mökkikuntiin matkustaminen on koronavuodesta vähentynyt. Tarkista kartalta oman kohteesi juhannuskerroin!

Euroopan unionin uuden kestävän kehityksen seurantaraportin mukaan jäsenmaat ovat edistyneet merkittävästi työelämän parantamisessa, köyhyyden vähentämisessä ja tasa-arvon parantamisessa. Sen sijaan edistyminen ympäristöasioissa on ollut vaatimatonta.

Asuntomarkkinoiden pohja on saavutettu ja syksyllä alkaa nousu, kertovat kiinteistönvälitystoimistojen ja pankkien esittämät ennusteet. Perustuvatko nämä ennusteet faktatietoon vaiko pikemminkin toiveajatteluun? Tilasto­­keskuksesta eläköitynyt hinta-asian­tuntija Ilkka Lehtinen arvioi blogissaan asuntomarkkinoiden kehitysnäkymiä.

Kiertotalousohjelmassa jätemäärien kehitystä seurataan usealla eri indikaattorilla. Perustavanlaatuinen siirtymä kiertotalouteen ei kuitenkaan onnistu ilman aktiivista ja määrätietoista toimijuutta. Tietoa on, mutta käytetäänkö sitä toimintaan?

Naisten töihin patistelun sijaan pitäisi kantaa huolta siitä, miksei miesten työllisyys ole talouden hyvästä nosteesta huolimatta kasvanut ikähaitarin keskimmäisissä ikäryhmissä.

Ryöstöistä ja pahoinpitelyistä epäillyt ovat vuodesta 2019 alkaen jälleen lisääntyneet kaikissa alle 21-vuotiaiden ikäryhmissä. Alle 15-vuotiailla vakavien rikosten osuus on kasvanut. Nuorten ryhmissä tekemät väkivaltarikokset ovat olleet jonkin verran yleisempiä pääkaupunkiseudulla, mutta laajemmin nuorten rikosten taustalla ei ole havaittavissa aiempaa suurempia ryhmiä taikka siihen viittaavaa systemaattista muutosta.  

Yritysten henkilöstökoulutus -tilaston viimeisin viitevuosi osui vuoteen 2020, jolloin koronavirus alkoi alkuvuodesta levitä maailmanlaajuisesti. Pandemian seurauksena osaamisen kehittäminen väheni yrityksissä. Suomessa osaamisen kehittämisen indikaattorit putosivat huomattavasti.