Maahanmuuttajat väestössä
Tältä sivulta löydät kuvailevaa tietoa maahanmuuttajataustaisen väestön sijoittumisesta alueittain, ikärakenteesta, sukupuolijakaumasta ja väestöryhmistä eri taustamuuttujien (kansalaisuus, syntymämaa, kieli, syntyperä) mukaan.
Maahanmuuttajataustainen väestö alueittain
Maahanmuuttajataustaisen väestön jakautuminen vaihtelee alueittain Suomen sisällä. Seuraavassa tarkastellaan maahanmuuttajataustaisen väestön alueellista jakautumista syntyperä-muuttujan mukaan.
Syntyperä-muuttujan mukaan suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.
Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti äidin syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa henkilön oma syntymävaltio.
Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi.
Vuonna 2021 Suomen väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia hieman alle 470 000 eli 8,5 prosenttia. Selvästi koko maan keskiarvoa enemmän ulkomaalaistaustaisia asui Ahvenanmaalla, 17,3 prosenttia, ja Uudellamaalla, 15,7 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisista yli puolet asui Uudellamaalla. Myös Varsinais-Suomessa ulkomaalaistaustaisia asui suhteellisesti hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Suhteellisesti pienin ulkomaalaistaustaisten osuus oli Etelä-Pohjanmaalla, 2,7 prosenttia.
Kun väestöosuuksia tarkastellaan kunnittain, vuonna 2021 ulkomaalaistaustaisten osuus oli suuri erityisesti
- monissa Ahvenanmaan kunnissa
- pääkaupunkiseudulla
- Närpiössä
- Pohjanmaan Korsnäsissä
- Turussa
- Pietarsaaressa.
Näissä kunnissa ulkomaalaistaustaisten osuus alueen väestöstä vaihteli reilusta kymmenestä prosentista 29 prosenttiin. Vastaavasti kymmenessä kunnassa ulkomaalaistaustaisten osuus on alle prosentin. Määrällisesti eniten ulkomaalaistaustaisia on Helsingissä, jossa asuu neljäsosa (116 004 henkilöä) koko ulkomaalaistaustaisesta väestöstä.
Seuraavien karttavisualisointien avulla voit tarkastella maahanmuuttajataustaisten alueellisia osuuksia ja määriä syntyperän mukaan sekä myös muilla muuttujilla – kansalaisuuden, syntymämaan ja kielen mukaan.
- Maahanmuuttajataustainen väestö maakunnittain 1990–2019 (karttavisualisointi)
- Maahanmuuttajataustainen väestö kunnittain 1990–2019 (karttavisualisointi)
Tuoreemmat luvut ja karttojen taustalla olevat lukumäärä- ja prosenttiosuustiedot löydät tilastotaulukosta Maahanmuuttajataustaisten määrät ja osuudet alueittain 1990-2021 (PxWeb).
Erityisesti 1990-luvulla Suomeen suuntautuneen maahanmuuton ensimmäinen kohde oli Helsinki, josta ulkomaalaistaustaiset ovat myöhemmin hakeutuneet muualle pääkaupunkiseudulle. Pakolaisten kuntiin sijoittaminen ja kasvanut maahanmuutto ovat lisänneet maan muiden osien ulkomaalaistaustaista väestöä. Viime vuosina muualla Suomessa asuvan maahanmuuttajaväestön muuttoliike Uudellemaalle on ollut melko vilkasta.
Maahanmuuttajataustaisen väestön ikärakenne
Suomessa asuvat maahanmuuttajat poikkeavat ikärakenteeltaan selvästi suomalaistaustaisista. Seuraavassa tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten ikärakennetta syntyperä-muuttujan mukaan.
Ikärakenne muiden taustamuuttujien mukaan
Muiden taustamuuttujien, eli kansalaisuuden, kielen ja syntymämaan mukaan ikärakennetiedot löytyvät seuraavista linkeistä: ulkomaan kansalaisten ikärakenne, ulkomailla syntyneiden ikärakenne ja vieraskielisten ikärakenne.
Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten ikärakenne vaihtelee hyvin paljon taustamaaryhmittäin. Erilaiset maahanmuuton syyt (esim. pakolaisuus, turvapaikanhaku, työ, parisuhde, perhesiteet, suomalaiset sukujuuret) selittävät todennäköisesti eroja taustamaaryhmien ikärakenteessa.
Ulkomaalaistaustaiset ikärakenteeltaan suomalaistaustaisia nuorempia
Ulkomaalaistaustaisista suurin osa on työikäisiä eli 15–64-vuotiaita: vuonna 2021 työikäisiä oli 75 prosenttia (kuvio). Vastaavasti suomalaistaustaisista työikäisiä oli 60 prosenttia. On huomattava, että tässä on laskettu yhteen ensimmäisen (ulkomailla syntyneet) ja toisen polven (Suomessa syntyneet) ulkomaalaistaustaiset. Eritellyt luvut näiden ryhmien osalta löytyvät tilastotaulukosta. Eläkeikäisiä (65 vuotta täyttäneet) ulkomaalaistaustaisista oli 6 prosenttia, kun suomalaistaustaisista eläkeikäisiä oli 25 prosenttia (kuvio). Ulkomaalaistaustaisista 19 prosenttia oli 0–14-vuotiaita, suomalaistaustaisista taas 15 prosenttia (kuvio). Suomessa syntyneitä eli ns. toisen polven ulkomaalaistaustaisia oli 67 prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista lapsista (kuvio).
Työikäisiä oli vuoden 2021 lopussa eniten thaimaalais-, espanjalais- ja brasilialaistaustaisten joukossa, 87–91 prosenttia. Vähiten työikäisiä oli niiden joukossa, joiden taustamaa oli Ruotsi, Syyria ja Kongon demokraattinen tasavalta.
Lasten osuus suuri pakolaistaustaisissa ryhmissä
Lasten osuus maahanmuuttajista alkoi kasvaa 1990-luvulla, kun Suomi otti vastaan perheellisiä pakolaisryhmiä. Myöhemmin myös perheenyhdistämiset ovat kasvattaneet lasten määrää pakolaisryhmissä. Lasten suhteellinen osuus onkin suurin niissä taustamaaryhmissä, joissa on myös suhteellisen paljon pakolaisia. 0–14-vuotiaiden osuus oli vuonna 2021 suurin Syyrian, Kongon demokraattisen tasavallan, Somalian ja Sudanin taustamaaryhmissä. Pienin lasten osuus oli britannialais-, italialais-, yhdysvaltalais- ja thaimaalaistaustaisten joukossa.
Eläkeikäisten osuus ulkomaalaistaustaisista on pieni. Suhteellisesti eniten eläkeikäisiä eli 65 vuotta täyttäneitä oli Ruotsin, Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan taustamaaryhmissä. Suomalaistaustaisten joukossa eläkeikäisiä oli tätäkin enemmän.
Verrattaessa ulkomaalaistaustaisten ikäpyramidia (kuvio) suomalaistaustaisten ikäpyramidiin (kuvio) saa selkeän kuvan siitä, että ulkomaalaistaustaisten enemmistö on työikäisiä. Erityisen selvästi muita ikäluokkia suurempana nousevat esiin noin 25–44-vuotiaat.
Ulkomailla syntyneiden eli ns. ensimmäisen polven (kuvio) ja Suomessa syntyneiden eli ns. toisen polven (kuvio) ulkomaalaistaustaisten ikärakenne eroaa suuresti toisistaan. Toisen polven ulkomaalaistaustaiset ovat vielä nuoria: heistä vajaa puolet oli vielä alle kouluikäisiä eli 0–6-vuotiaita vuonna 2021. Alle 30-vuotiaita toisen polven ulkomaalaistaustaisista oli 97 prosenttia. Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisilla taas 35–44-vuotiaat olivat suurin ja 25–34-vuotiaat toiseksi suurin ikäryhmä.
Maahanmuuttajataustaisen väestön sukupuolijakauma
Suomessa asuvien maahanmuuttajataustaisten sukupuolijakauma vaihtelee taustamaan mukaan. Seuraavassa tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten sukupuolijakaumaa syntyperä-muuttujan mukaan. Sen mukaan suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti äidin syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa henkilön oma syntymävaltio. Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi. Kansalaisuuden, kielen ja syntymämaan mukaan sukupuolijakaumatiedot löytyvät seuraavista linkeistä: ulkomaan kansalaisten sukupuolijakauma, ulkomailla syntyneiden sukupuolijakauma, vieraskielisten sukupuolijakauma.
Kun sukupuolijakaumaa tarkastellaan syntyperän mukaan, vuoden 2021 lopussa miesten osuus ulkomaalaistaustaisista oli 51,9 prosenttia (kuvio). Suomalaistaustaisissa miesten osuus oli 49,2 prosenttia.
Taustamaittain tarkasteltuna erot Suomessa asuvien taustamaaryhmien sukupuolijakaumissa ovat huomattavia. Suurin miesten osuus oli brittiläistaustaisilla, joista 80 prosenttia oli miehiä. Seuraavaksi suurimmat miesten osuudet olivat italialais-, ranskalais-, turkkilais-, ja ghanalaistaustaisilla.
Thaimaalaistaustaisista peräti 83 prosenttia ja filippiiniläistaustaisista 67 prosenttia oli naisia. Suurimmista taustamaaryhmistä myös esimerkiksi venäläis-, kiinalais- ja vietnamilaistaustaustaisilla oli naisenemmistö.
Väestöryhmät
Maahanmuuttajataustaista väestöä voidaan tarkastella tilastoissa monella eri tapaa. Tilastokeskus julkaisee vuosittain tilastoja väestöstä kansalaisuuden, syntymämaan, kielen ja uudemman syntyperä -luokituksen mukaan. Kohdejoukon koko vaihtelee sen mukaan, mikä tai mitkä näistä taustamuuttujista otetaan mukaan tarkasteluun. Eri ryhmät kuten ulkomaan kansalaiset ja ulkomailla syntyneet ovat myös osin päällekkäisiä.
Esimerkiksi venäjän kielen puhujien joukkoon voi sisältyä Viron, Venäjän ja muiden maiden kansalaisia, Suomen kansalaisuuden saaneita (entinen kansalaisuus esimerkiksi Venäjän) ja venäläisille vanhemmille Suomessa syntyneitä lapsia, joiden äidinkieleksi on syntymässä ilmoitettu venäjä.
Aiemmin tarkastelun painopiste on ollut ulkomaan kansalaisissa, kun maahanmuuttajia on ollut Suomessa vielä vähän. Yksittäisenä muuttujana pelkkä ulkomaan kansalaisuus on kuitenkin riittämätön maahanmuuttajataustaisen väestön kuvaamiseksi, sillä moni maahanmuuttaja saa Suomen kansalaisuuden maassa vuosia asuttuaan. Kansalaisuuden lisäksi tällä sivustolla tarkastellaankin väestöä myös syntymämaan, kielen sekä syntyperän mukaan. Alla olevista kuvioista ja taulukosta voit tarkastella samanaikaisesti näitä eri ryhmiä, niiden kokoja ja niiden limittäisyyttä.
Väestö kansalaisuuden, syntymämaan, kielen ja syntyperän mukaan 2021
| Syntyperä yhteensä | Suomalaistaustaiset yhteensä | Ulkomaalaistaustaiset yhteensä | ||
|---|---|---|---|---|
| Syntymävaltiot yhteensä | ||||
| Kielet yhteensä | 5 548 241 | 5 078 608 | 469 633 | |
| Vieraat kielet yhteensä | 458 042 | 15 643 | 442 399 | |
| Kotimaiset kielet yhteensä | 5 090 199 | 5 062 965 | 27 234 | |
| Suomessa syntyneet | ||||
| Kielet yhteensä | 5 105 951 | 5 024 514 | 81 437 | |
| Vieraat kielet yhteensä | 75 704 | 9 056 | 66 648 | |
| Kotimaiset kielet yhteensä | 5 030 247 | 5 015 458 | 14 789 | |
| Ulkomailla syntyneet yhteensä | ||||
| Kielet yhteensä | 442 290 | 54 094 | 388 196 | |
| Vieraat kielet yhteensä | 382 338 | 6 587 | 375 751 | |
| Kotimaiset kielet yhteensä | 59 952 | 47 507 | 12 445 | |
Alla oleva kuvio Ulkomaan kansalaiset, ulkomaalaistaustaiset, vieraskieliset ja ulkomailla syntyneet 1990–2021 näyttää eri taustamuuttujien mukaiset väestömäärät vuodesta 1990 alkaen. Näitä tietoja voit tarkastella myös taulukosta Väestö kansalaisuuden, syntymämaan, kielen ja syntyperän mukaan 1990-2021 (ryhmien limittäisyys) tehden omia muuttujavalintoja. Taulukon tietojen avulla voit tarkastella väestöryhmien limittäisyyttä keskenään (esimerkiksi kuinka moni ulkomaan kansalainen on sekä vieraskielinen että syntynyt ulkomailla).
