Maahanmuuttajataustaisen väestön ikärakenne

Suomessa asuvat maahanmuuttajat poikkeavat ikärakenteeltaan selvästi suomalaistaustaisista. Seuraavassa tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten ikärakennetta syntyperä-muuttujan mukaan. Sen mukaan suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti äidin syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa henkilön oma syntymävaltio. Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi. Muiden taustamuuttujien, eli kansalaisuuden, kielen ja syntymämaan mukaan ikärakennetiedot löytyvät seuraavista linkeistä: ulkomaan kansalaisten ikärakenne, ulkomailla syntyneiden ikärakenne ja vieraskielisten ikärakenne. 

Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten ikärakenne vaihtelee hyvin paljon taustamaaryhmittäin. Erilaiset maahanmuuton syyt (esim. pakolaisuus, turvapaikanhaku, työ, parisuhde, perhesiteet, suomalaiset sukujuuret) selittävät todennäköisesti eroja taustamaaryhmien ikärakenteessa. 

Ulkomaalaistaustaiset ikärakenteeltaan suomalaistaustaisia nuorempia

Ulkomaalaistaustaisista suurin osa on työikäisiä eli 15–64-vuotiaita: vuonna 2017 työikäisiä oli 75 prosenttia (kuvio). Vastaavasti suomalaistaustaisista työikäisiä oli 61 prosenttia. On huomattava, että tässä on laskettu yhteen sekä ensimmäisen (ulkomailla syntyneet) että toisen polven (Suomessa syntyneet) ulkomaalaistaustaiset. Eritellyt luvut näiden ryhmien osalta löytyvät tilastotaulukosta. Eläkeikäisiä (65 vuotta täyttäneet) ulkomaalaistaustaisista oli 5 prosenttia, kun suomalaistaustaisista eläkeikäisiä oli 23 prosenttia (kuvio). Ulkomaalaistaustaisista 19 prosenttia oli 0-14-vuotiaita, suomalaistaustaisista taas 16 prosenttia (kuvio). Suomessa syntyneitä eli ns. toisen polven ulkomaalaistaustaisia oli 65 prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista lapsista (kuvio).

Työikäisiä oli vuoden 2016 lopussa eniten thaimaalais- ja nepalilaistaustaisten joukossa, noin 90 prosenttia. Vähiten työikäisiä oli niiden joukossa, joiden taustamaa oli Ruotsi, Syyria ja Kongon demokraattinen tasavalta.

Lasten osuus suuri pakolaistaustaisissa ryhmissä

Lasten osuus maahanmuuttajista alkoi kasvaa 1990-luvulla, kun Suomi otti vastaan perheellisiä pakolaisryhmiä. Myöhemmin myös perheenyhdistämiset ovat kasvattaneet lasten määrää pakolaisryhmissä. Lasten suhteellinen osuus onkin suurin niissä taustamaaryhmissä, joissa on myös suhteellisen paljon pakolaisia. 0–14-vuotiaiden osuus oli suurin Syyrian, Kongon demokraattisen tasavallan, Somalian taustamaaryhmissä. Pienin lasten osuus oli britannialais-, yhdysvaltalais- ja saksalaistaustaisten joukossa. 

Eläkeikäisten osuus ulkomaalaistaustaisista on pieni. Suhteellisesti eniten eläkeikäisiä eli 65 vuotta täyttäneitä oli Saksan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen taustamaaryhmissä. Suomalaistaustaisten joukossa eläkeikäisiä oli tätäkin enemmän.  

Verrattaessa ulkomaalaistaustaisten ikäpyramidia (kuvio) suomalaistaustaisten ikäpyramidiin (kuvio) saa selkeän kuvan siitä, että ulkomaalaistaustaisten enemmistö on työikäisiä. Erityisen selvästi muita ikäluokkia suurempana nousevat esiin 25–34-vuotiaat. 

Ulkomailla syntyneiden eli ns. ensimmäisen polven (kuvio) ja Suomessa syntyneiden eli ns. toisen polven (kuvio) ulkomaalaistaustaisten ikärakenne eroaa suuresti toisistaan. Toisen polven ulkomaalaistaustaiset ovat vielä nuoria: heistä puolet oli vielä alle kouluikäisiä eli 0–6-vuotiaita vuonna 2017. Alle 30-vuotiaita toisen polven ulkomaalaistaustaisista oli 96 prosenttia. Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisilla taas 25–34-vuotiaat olivat suurin ikäryhmä. 

Maahanmuuttajataustaisen väestön sukupuolijakauma

Suomessa asuvien maahanmuuttajataustaisten sukupuolijakauma vaihtelee taustamaan mukaan. Seuraavassa tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten sukupuolijakaumaa syntyperä-muuttujan mukaan. Sen mukaan suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti äidin syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa henkilön oma syntymävaltio. Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi. Kansalaisuuden, kielen ja syntymämaan mukaan sukupuolijakaumatiedot löytyvät seuraavista linkeistä: ulkomaan kansalaisten sukupuolijakauma, ulkomailla syntyneiden sukupuolijakauma, vieraskielisten sukupuolijakauma.

Jos sukupuolijakaumaa tarkastellaan syntyperän mukaan, vuoden 2017 lopussa miesten osuus ulkomaalaistaustaisista oli 51,5 prosenttia (kuvio). Suomalaistaustaisten joukossa miesten osuus oli 49,2 prosenttia. 

Taustamaittain tarkasteltuna erot Suomessa asuvien taustamaaryhmien sukupuolijakaumissa ovat huomattavia. Suurin miesten osuus oli brittiläistaustaisilla, joista 81 prosenttia oli miehiä. Seuraavaksi suurimmat miesten osuudet olivat nepalilais-, pakistanilais- ja nigerialaistaustaisilla.

Thaimaalaistaustaisista peräti 84 prosenttia ja filippiiniläistaustaisista 69 prosenttia oli naisia. Suurimmista taustamaaryhmistä myös esimerkiksi venäläis-, kiinalais- ja kongolaistaustaisilla oli naisenemmistö.

Väestöryhmät

Maahanmuuttajataustaista väestöä voidaan tarkastella tilastoissa monella eri tapaa. Tilastokeskus julkaisee vuosittain tilastoja väestöstä kansalaisuuden, syntymämaan, kielen ja uudemman syntyperä -luokituksen mukaan. Kohdejoukon koko vaihtelee sen mukaan, mikä tai mitkä näistä taustamuuttujista otetaan mukaan tarkasteluun. Eri ryhmät kuten ulkomaan kansalaiset ja ulkomailla syntyneet ovat myös osin päällekkäisiä.

Esimerkiksi venäjän kielen puhujien joukkoon voi sisältyä Viron, Venäjän ja muiden maiden kansalaisia, Suomen kansalaisuuden saaneita (entinen kansalaisuus esimerkiksi Venäjän) ja venäläisille vanhemmille Suomessa syntyneitä lapsia, joiden äidinkieleksi on syntymässä ilmoitettu venäjä.

Aiemmin tarkastelun painopiste on ollut ulkomaan kansalaisissa, kun maahanmuuttajia on ollut Suomessa vielä vähän. Yksittäisenä muuttujana pelkkä ulkomaan kansalaisuus on kuitenkin riittämätön maahanmuuttajataustaisen väestön kuvaamiseksi, sillä moni maahanmuuttaja saa Suomen kansalaisuuden maassa vuosia asuttuaan. Kansalaisuuden lisäksi tällä sivustolla tarkastellaankin väestöä myös syntymämaan, kielen sekä syntyperän mukaan. Alla olevista kuvioista ja taulukosta voit tarkastella samanaikaisesti näitä eri ryhmiä, niiden kokoja ja niiden limittäisyyttä.

Avaa taulukkovalinnat

Alla oleva kuvio "Ulkomaan kansalaiset, ulkomaalaistaustaiset, vieraskieliset ja ulkomailla syntyneet 1990–2017" näyttää eri taustamuuttujien mukaiset väestömäärät vuodesta 1990 alkaen. Näitä tietoja voit tarkastella myös taulukosta ”Väestö kansalaisuuden, syntymämaan, kielen ja syntyperän mukaan 1990-2017 (ryhmien limittäisyys)” tehden omia muuttujavalintoja. Taulukon tietojen avulla voit tarkastella väestöryhmien limittäisyyttä keskenään (esim. kuinka moni ulkomaan kansalainen on sekä vieraskielinen että syntynyt ulkomailla).