Maahanmuuttajat väestössä

 

Tältä sivulta löydät kuvailevaa tietoa maahanmuuttajataustaisen väestön sijoittumisesta alueittain, ikärakenteesta ja sukupuolijakaumasta. Väestöryhmät-välilehdellä tarkastellaan maahanmuuttajataustaista väestöä määritteleviä eri taustamuuttujia (kansalaisuus, syntymämaa, kieli, syntyperä).

Maahanmuuttajataustainen väestö alueittain

Maahanmuuttajataustaisen väestön jakautuminen vaihtelee alueittain Suomen sisällä. Seuraavassa tarkastellaan maahanmuuttajataustaisen väestön alueellista jakautumista syntyperä-muuttujan mukaan. Sen mukaan suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Alta löydät linkit karttavisualisaatioihin ”Maahanmuuttajataustainen väestö maakunnittain” ja ”Maahanmuuttajataustainen väestö kunnittain”. Niistä voit tarkastella maahanmuuttajataustaisten alueellisia osuuksia ja määriä syntyperän mukaan sekä myös muilla muuttujilla – kansalaisuuden, syntymämaan ja kielen mukaan.

 

Karttavisualisaatio maahanmuuttajataustaisen väestön alueellisesta jakautumisesta

 

Avaa karttavisualisaatio joko maakunta- tai kuntatasolla

Visualisointi maakunnittain

 

Visualisointi kunnittain

Karttojen taustalla olevat lukumäärä- ja prosenttiosuustiedot löydät myös tilastotaulukosta Maahanmuuttajataustaisten määrät ja osuudet alueittain 1990-2019.

Vuonna 2019 Suomen väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia 423 494 eli noin 8 prosenttia. Selvästi koko maan keskiarvoa enemmän ulkomaalaistaustaisia asui Ahvenanmaalla, 15,9 prosenttia, ja Uudellamaalla, 14,2 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisista yli puolet asui Uudellamaalla. Myös Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan maakunnissa ulkomaalaistaustaisia asui suhteellisesti hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Suhteellisesti pienin ulkomaalaistaustaisten osuus oli Etelä-Pohjanmaalla, 2,4 prosenttia.

Jos väestöosuuksia tarkastellaan kunnittain, vuonna 2019 ulkomaalaistaustaisten osuus oli suuri erityisesti monissa Ahvenanmaan kunnissa, pääkaupunkiseudulla, Närpiössä, Pohjanmaan Korsnäsissä, Turussa ja Pietarsaaressa. Näissä kunnissa ulkomaalaistaustaisten osuus alueen väestöstä vaihteli kymmenestä prosentista 22 prosenttiin. Vastaavasti noin 20 kunnassa ulkomaalaistaustaisten osuus on alle prosentin. Eniten ulkomaalaistaustaisia on Helsingissä, jossa asuu neljäsosa koko ulkomaalaistaustaisesta väestöstä.

Erityisesti 1990-luvulla Suomeen suuntautuneen maahanmuuton ensimmäinen kohde oli Helsinki, josta ulkomaalaistaustaiset ovat myöhemmin hakeutuneet muualle pääkaupunkiseudulle. Pakolaisten kuntiin sijoittaminen ja kasvanut maahanmuutto ovat lisänneet maan muiden osien ulkomaalaistaustaista väestöä. Viime vuosina muualla Suomessa asuva maahanmuuttajaväestön muuttoliike Uudellemaalle on ollut melko vilkasta.

Maahanmuuttajataustaisen väestön ikärakenne

Suomessa asuvat maahanmuuttajat poikkeavat ikärakenteeltaan selvästi suomalaistaustaisista. Seuraavassa tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten ikärakennetta syntyperä-muuttujan mukaan. Sen mukaan suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti äidin syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa henkilön oma syntymävaltio. Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi. Muiden taustamuuttujien, eli kansalaisuuden, kielen ja syntymämaan mukaan ikärakennetiedot löytyvät seuraavista linkeistä: ulkomaan kansalaisten ikärakenne, ulkomailla syntyneiden ikärakenne ja vieraskielisten ikärakenne

Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten ikärakenne vaihtelee hyvin paljon taustamaaryhmittäin. Erilaiset maahanmuuton syyt (esim. pakolaisuus, turvapaikanhaku, työ, parisuhde, perhesiteet, suomalaiset sukujuuret) selittävät todennäköisesti eroja taustamaaryhmien ikärakenteessa. 

Ulkomaalaistaustaiset ikärakenteeltaan suomalaistaustaisia nuorempia

Ulkomaalaistaustaisista suurin osa on työikäisiä eli 15–64-vuotiaita: vuonna 2019 työikäisiä oli 75 prosenttia (kuvio). Vastaavasti suomalaistaustaisista työikäisiä oli 61 prosenttia. On huomattava, että tässä on laskettu yhteen sekä ensimmäisen (ulkomailla syntyneet) että toisen polven (Suomessa syntyneet) ulkomaalaistaustaiset. Eritellyt luvut näiden ryhmien osalta löytyvät tilastotaulukosta. Eläkeikäisiä (65 vuotta täyttäneet) ulkomaalaistaustaisista oli 6 prosenttia, kun suomalaistaustaisista eläkeikäisiä oli 24 prosenttia (kuvio). Ulkomaalaistaustaisista 20 prosenttia oli 0-14-vuotiaita, suomalaistaustaisista taas 15 prosenttia (kuvio). Suomessa syntyneitä eli ns. toisen polven ulkomaalaistaustaisia oli 65 prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista lapsista (kuvio).

Työikäisiä oli vuoden 2019 lopussa eniten thaimaalais- ja italialaistaustaisten joukossa, noin 90 prosenttia. Vähiten työikäisiä oli niiden joukossa, joiden taustamaa oli Ruotsi, Syyria ja Kongon demokraattinen tasavalta.

Lasten osuus suuri pakolaistaustaisissa ryhmissä

Lasten osuus maahanmuuttajista alkoi kasvaa 1990-luvulla, kun Suomi otti vastaan perheellisiä pakolaisryhmiä. Myöhemmin myös perheenyhdistämiset ovat kasvattaneet lasten määrää pakolaisryhmissä. Lasten suhteellinen osuus onkin suurin niissä taustamaaryhmissä, joissa on myös suhteellisen paljon pakolaisia. 0–14-vuotiaiden osuus oli suurin Syyrian, Kongon demokraattisen tasavallan, Sudanin ja Somalian taustamaaryhmissä. Pienin lasten osuus oli britannialais-, italialais-, yhdysvaltalais-, ranskalais- ja thaimaalaistaustaisten joukossa. 

Eläkeikäisten osuus ulkomaalaistaustaisista on pieni. Suhteellisesti eniten eläkeikäisiä eli 65 vuotta täyttäneitä oli Saksan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen taustamaaryhmissä. Suomalaistaustaisten joukossa eläkeikäisiä oli tätäkin enemmän.  

Verrattaessa ulkomaalaistaustaisten ikäpyramidia (kuvio) suomalaistaustaisten ikäpyramidiin (kuvio) saa selkeän kuvan siitä, että ulkomaalaistaustaisten enemmistö on työikäisiä. Erityisen selvästi muita ikäluokkia suurempana nousevat esiin 25–34-vuotiaat. 

Ulkomailla syntyneiden eli ns. ensimmäisen polven (kuvio) ja Suomessa syntyneiden eli ns. toisen polven (kuvio) ulkomaalaistaustaisten ikärakenne eroaa suuresti toisistaan. Toisen polven ulkomaalaistaustaiset ovat vielä nuoria: heistä lähes puolet oli vielä alle kouluikäisiä eli 0–6-vuotiaita vuonna 2019. Alle 30-vuotiaita toisen polven ulkomaalaistaustaisista oli 96 prosenttia. Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisilla taas 25–34-vuotiaat olivat suurin ja 35–44-vuotiaat toiseksi suurin ikäryhmä.

Maahanmuuttajataustaisen väestön sukupuolijakauma

Suomessa asuvien maahanmuuttajataustaisten sukupuolijakauma vaihtelee taustamaan mukaan. Seuraavassa tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten sukupuolijakaumaa syntyperä-muuttujan mukaan. Sen mukaan suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti äidin syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa henkilön oma syntymävaltio. Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi. Kansalaisuuden, kielen ja syntymämaan mukaan sukupuolijakaumatiedot löytyvät seuraavista linkeistä: ulkomaan kansalaisten sukupuolijakauma, ulkomailla syntyneiden sukupuolijakauma, vieraskielisten sukupuolijakauma.

Kun sukupuolijakaumaa tarkastellaan syntyperän mukaan, vuoden 2019 lopussa miesten osuus ulkomaalaistaustaisista oli 51,6 prosenttia (kuvio). Suomalaistaustaisissa miesten osuus oli 49,2 prosenttia. 

Taustamaittain tarkasteltuna erot Suomessa asuvien taustamaaryhmien sukupuolijakaumissa ovat huomattavia. Suurin miesten osuus oli brittiläistaustaisilla, joista 80 prosenttia oli miehiä. Seuraavaksi suurimmat miesten osuudet olivat italialais-, ranskalais-, turkkilais- ja pakistanilaistaustaisilla.

Thaimaalaistaustaisista peräti 84 prosenttia ja filippiiniläistaustaisista 67 prosenttia oli naisia. Suurimmista taustamaaryhmistä myös esimerkiksi venäläis-, kiinalais- ja vietnamilaistaustaustaisilla oli naisenemmistö.

Väestöryhmät

Maahanmuuttajataustaista väestöä voidaan tarkastella tilastoissa monella eri tapaa. Tilastokeskus julkaisee vuosittain tilastoja väestöstä kansalaisuuden, syntymämaan, kielen ja uudemman syntyperä -luokituksen mukaan. Kohdejoukon koko vaihtelee sen mukaan, mikä tai mitkä näistä taustamuuttujista otetaan mukaan tarkasteluun. Eri ryhmät kuten ulkomaan kansalaiset ja ulkomailla syntyneet ovat myös osin päällekkäisiä.

Esimerkiksi venäjän kielen puhujien joukkoon voi sisältyä Viron, Venäjän ja muiden maiden kansalaisia, Suomen kansalaisuuden saaneita (entinen kansalaisuus esimerkiksi Venäjän) ja venäläisille vanhemmille Suomessa syntyneitä lapsia, joiden äidinkieleksi on syntymässä ilmoitettu venäjä.

Aiemmin tarkastelun painopiste on ollut ulkomaan kansalaisissa, kun maahanmuuttajia on ollut Suomessa vielä vähän. Yksittäisenä muuttujana pelkkä ulkomaan kansalaisuus on kuitenkin riittämätön maahanmuuttajataustaisen väestön kuvaamiseksi, sillä moni maahanmuuttaja saa Suomen kansalaisuuden maassa vuosia asuttuaan. Kansalaisuuden lisäksi tällä sivustolla tarkastellaankin väestöä myös syntymämaan, kielen sekä syntyperän mukaan. Alla olevista kuvioista ja taulukosta voit tarkastella samanaikaisesti näitä eri ryhmiä, niiden kokoja ja niiden limittäisyyttä.Väestö syntyperän, syntymämaan ja kielen mukaan 2019

Avaa taulukkovalinnat

Väestö kansalaisuuden, syntymämaan, kielen ja syntyperän mukaan 2019
Kansalaisuudet yhteensä
  2019
  Syntyperä yhteensä Suomalaistaustaiset Ulkomaalaistaustaiset
Syntymävaltiot yhteensä      
Kielet yhteensä 5 525 798 5 101 798 423 494
Kotimaiset kielet yhteensä 5 112 648 5 087 503 25 145
Vieraat kielet yhteensä 412 644 14 295 398 349
Suomessa syntyneet      
Kielet yhteensä 5 121 113 5 049 340 71 773
Kotimaiset kielet yhteensä 5 054 736 5 041 327 13 409
Vieraat kielet yhteensä 66 849 8 485 58 364
Ulkomailla syntyneet yhteensä      
Kielet yhteensä 404 179 52 458 351 721
Kotimaiset kielet yhteensä 57 912 46 176 11 736
Vieraat kielet yhteensä 346 267 6 282 339 985
Yksikkö: Henkilöä
Lähde: Tilastokeskus / Väestörakenne

Alla oleva kuvio "Ulkomaan kansalaiset, ulkomaalaistaustaiset, vieraskieliset ja ulkomailla syntyneet 1990–2019" näyttää eri taustamuuttujien mukaiset väestömäärät vuodesta 1990 alkaen. Näitä tietoja voit tarkastella myös taulukosta ”Väestö kansalaisuuden, syntymämaan, kielen ja syntyperän mukaan 1990-2019 (ryhmien limittäisyys)” tehden omia muuttujavalintoja. Taulukon tietojen avulla voit tarkastella väestöryhmien limittäisyyttä keskenään (esim. kuinka moni ulkomaan kansalainen on sekä vieraskielinen että syntynyt ulkomailla).

 Ulkom. kansalaiset, ulkomaalaistaustaiset, vieraskieliset ja ulkom. syntyneet 1990-2016