Julkaistu: 17.5.2023

Liikenneverkon peittävyys pysyi lähes ennallaan vuonna 2022

Liikenneverkon peittävyys pysyi lähes vuoden 2021 tasolla vuonna 2022. Satamien ja kevyen liikenteen väylien peittävyys kasvoi ja rautatieasemien sekä tieliikenteen pääväylien peittävyys laski vuoteen 2021 verrattuna. Lähiliikenteen ja kaukoliikenteen pysäkkien sekä lentokenttien peittävyys pysyi lähes ennallaan.

Liikenneverkon peittävyystilastossa tarkastellaan eri liikennemuotojen verkon peittävyyttä tutkimalla kuinka suuri osa väestöstä saavuttaa liikennemuodon annetuilla kriteereillä. Tarkastelussa käytetään väestöä kuvaavana aineistona 1 km x 1 km kokoisia tilastoruutuja ja liikennemuotojen liityntäpisteitä kuvaavana aineistona lentokenttiä, satamia, rautatieasemia, joukkoliikenteen pysäkkejä, pääväylien risteyksiä ja kevyen liikenteen väyliä sekä taajamatietoa. Lisäksi saatavilla olevaa liikennöintitietoa vuodelta 2022 hyödynnetään liikennemuotojen liityntäpisteiden luokitteluun.

Kuvio 1. Liikenneverkon peittävyys prosentteina väestöstä liikennemuodoittain 2019–2022.

Kuviossa on kuvattuna vaakapylväin liikenneverkon peittävyys prosentteina väestöstä liikennemuodoittain vuosina 2019–2022. Tarkasteluaikana eniten muutosta on tapahtunut kevyen liikenteen väylien peittävyydessä, joka on kasvanut noin 7 prosenttiyksikköä. Tieliikenteen pääväylien peittävyys on vähentynyt eniten, mutta sekin vain yhden prosenttiyksikön verran. Liikennemuodoista lentokenttien peittävyys on suurin, lähes 100 % ja satamien vähäisin peittävyyden kattaessa hieman yli puolet väestöstä.

Kaikkien lentokenttien peittävyys valtakunnallisesti on pysynyt lähes ennallaan. Ulkomaan ja kotimaan liikennettä tarjoavien lentokenttien peittävyys on kasvanut valtakunnan tasolla 21,4 prosenttiyksikköä vuoden 2021 tasosta. Pelkkää ulkomaan liikennettä tarjoavien lentokenttien peittävyys on puolestaan vähentynyt valtakunnan tasolla 52,1 prosenttiyksikköä. Pelkkää kotimaan liikennettä tarjoavien lentokenttien peittävyys on puolestaan laskenut 21,0 prosenttiyksikköä. Suuria muutosprosentteja selittävät pääasiassa lentokentillä tapahtuneet liikennöintimuutokset.

Rautatieasemien peittävyys on vähentynyt 1,8 prosenttiyksiköllä. Vilkasliikenteisten rautatieasemien (yli 25 lähtöä päivässä) peittävyys väheni 5,7 prosenttiyksikköä, rautatieasemien, joista lähtee päivittäin 6–24 lähtöä, peittävyys väheni 8,4 prosenttiyksikköä ja harvaan liikennöityjen rautatieasemien (alle 6 lähtöä päivässä) peittävyys pysyi lähes samana.

Satamien peittävyys valtakunnallisesti on kasvanut 1,1 prosenttiyksikköä ja tieliikenteen pääväylien peittävyys laskenut 0,4 prosenttiyksikköä. Kevyen liikenteen väylien peittävyys on puolestaan kasvanut 0,8 prosenttiyksikköä.

Kaukoliikenteen pysäkkien peittävyys on pysynyt lähes samana ja lähiliikenteen pysäkkien peittävyys on kasvanut 0,2 prosenttiyksikköä vuoteen 2021 verrattuna. Pysäkkien peittävyyttä mitataan ainoastaan pysäkkien sijainnilla ja pysäkille määritellyn ominaisuustiedon avulla. Liikennöintitietoja ei ole pysäkkien tapauksessa otettu huomioon.

 

Lisätietoja: yliaktuaari Henna Ylimaa, p. 029 551 3832

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Taulukot