Julkaistu: 31.5.2021
Arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan indikaattorit päivitetty vuosille 2016-2018 ja laajennettu vuoden 2019 tiedoilla
Arvonlisäpohjainen ulkomaankauppa kuvaa suomalaisten yritysten osallistumista globaaleihin arvoketjuihin muun muassa viennin, tuotannon ja työvoiman näkökulmasta. Tässä julkaisussa päivitetään vuosien 2016-2018 indikaattorit tuoreimpiin julkaistuihin tarjonta- ja käyttötaulukoiden tietoihin perustuen sekä lisätään vuoden 2019 tiedot ennakollisiin tarjonta- ja käyttötaulukoihin perustuen.
Arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan indikaattorit jaetaan kolmeen kokonaisuuteen: arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan pääindikaattorit, arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan työvoimaindikaattorit (vuodet 2013-2018) sekä toimialoittainen ulkomaankauppa.
Pääindikaattorit ja työvoimaindikaattorit luokitellaan toimialan lisäksi kahden yritysheterogeenisyyden mukaan: yritysten ulkomaankauppaan osallistuminen sekä yritysten koko ja konsernisuhde. Maakohtaisia vienti- ja tuontitietoja ei ole jaoteltu yritystyypeittäin ja ne julkaistaan karkeammalla toimialatasolla kuin muut indikaattorit (A64 ja A21).
Arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan pääindikaattorit kuvaavat yritysten tuotantoa, arvoketjuja ja ulkomaankauppaan osallistumista arvonlisän näkökulmasta. Arvonlisäviennin indikaattorit kuvaavat sekä kotimaisia että ulkomaille ulottuvia tuotantoketjuja ja antavat tarkemman kuvan erilaisten yritysten rooleista näissä ketjuissa.
Indikaattoreiden avulla saadaan tarkempaa tietoa esimerkiksi eri toimialojen bruttomääräisestä ja arvonlisäpohjaisesta viennistä (Kuvio 1) sekä erilaisten yritysten roolista viennin mahdollistajina (ks. indikaattori Bruttoviennin kotimainen arvonlisä, tuottajatoimialan mukaan). Kuviossa 1 näkyvä vientiarvojen ero esimerkiksi osoittaa, että suurten bruttoviejätoimialojen viennistä merkittävä osa on ulkomailla tuotettua arvonlisää.
Kahden suurimman vientitoimialan, koneiden valmistus ja paperin valmistus, bruttoviennistä hieman yli 30 prosenttia muodostuu ulkomailla tuotetusta arvonlisästä. Kyseiset kaksi toimialaa olivat myös suurimpia viejiä vuonna 2018, mutta koneteollisuus on kivunnut paperiteollisuuden ohi ykköseksi sekä bruttoviennillä että kotimaisella arvonlisäviennillä tarkasteltuna. Moottoriajoneuvojen valmistus on puolestaan kivunnut uutena toimialana 10 suurimman joukkoon syrjäyttäen kustannustoimintatoimialan.
Kuvio 1. Bruttoviennin ja kotimaisen arvonlisäviennin arvo toimialoittain, miljoonaa euroa, 2019
Työvoimaindikaattorit kuvaavat työntekijöiden osallistumista globaaleihin arvoketjuihin eri toimialoilla ja erilaisissa yrityksissä. Indikaattorit kuvaavat esimerkiksi eri koulutustason omaavien työntekijöiden jakautumista eri toimialoille ja eroja naisten ja miesten osallistumisessa ulkomaankauppaan.
Kuvio 2 kuvaa ulkomaankauppaan osallistuvien yritysten työvoimaa muihin yrityksiin verrattuna, työntekijöiden koulutustason mukaan. Vuonna 2018 korkeasti koulutettujen osuus oli suurin sekä vientiä että tuontia harjoittavissa yrityksissä. Tarkasteltavista ryhmistä suhteessa eniten matalasti koulutettuja oli yrityksissä, jotka eivät harjoita ulkomaankauppaa. Muissa kuin sekä vientiä että tuontia harjoittavissa yrityksissä suurimmalla osalla työvoimasta oli keskitason koulutus.
Kuvio 2. Työntekijöiden osuus koulutustason ja yrityksen ulkomaankauppaan osallistumisen mukaan, %, 2018
Toimialoittainen ulkomaankauppa kuvaa tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppaa sekä arvonlisäpohjaista ulkomaankauppaa toimialan ja kauppakumppanimaan mukaan. Ulkomaankaupan tiedot näyttävät esimerkiksi Suomen tärkeimmät kauppakumppanimaat bruttoviennin ja arvonlisäviennin näkökulmasta (Kuvio 3).
Tärkeimmät kohdemaat ovat pitkälti samat riippumatta kumpaa vientilukua tarkastellaan. Kärkimaista Ruotsiin, Yhdysvaltoihin, Kiinan, Britanniaan ja Viroon vietiin vuonna 2019 suhteessa enemmän kotimaista arvonlisää kuin bruttovientiä, mikä vahvistaa maiden rooleja Suomen tärkeimpinä kauppakumppanimaina. Ruotsiin viedyn kotimaisen arvonlisän osuus laski 1,1 prosenttiyksikköä vuodesta 2018, mutta maa oli yhä tärkein kauppakumppani.
Kuvio 3. Bruttoviennin ja kotimaisen arvonlisäviennin osuus maittain, tärkeimmät kauppakumppanimaat, %, 2019
Suomen arvonlisäpohjaista ulkomaankaupan tilastointia on kehitetty Tilastokeskuksen ja OECD:n kanssa yhteistyössä perustuen OECD:n ja WTO:n luomaan Trade in Value Added-kehikkoon (TiVA). Yhteistyössä on panostettu tietojen tuottamiseen aiempaa lyhyemmällä aikaviiveellä sekä aiempaa tarkemmalla tasolla. Kehitystyön tuloksena syntyy tarkempi kuva suomalaisten yritysten integroitumisesta globaaleihin arvoketjuihin sekä integroitumisasteen vaikutuksista esimerkiksi työpaikkoihin.
Kokeellisten tilastojen alla julkaistavat indikaattorit ovat osa Tilastokeskuksen ja OECD:n vuosina 2019 ja 2020 toteuttaman yhteisprojektin tuloksia. Yhteisprojektin loppuraportti Globalisation in Finland: Granular Insights into the Impact on Businesses and Employment perustuu arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan ensimmäisen julkaisun indikaattoreihin, joita osaltaan päivitetään tässä julkaisussa.
Tietokantataulukot sisältävät esitettyjen tietojen lisäksi lukuisia arvonlisäpohjaista ulkomaankauppaa kuvaavia muuttujia eri tarkkuustasoilla. Muuttujien selitykset löytyvät kokeellisen tilaston menetelmäselosteesta otsikon Indikaattorit alta. Tulevia julkaisuja voidaan muokata käyttäjätarpeiden mukaan, esimerkiksi muuttamalla julkaistavia yritysjaotteluita.
Arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan tiedot päivitetään jatkossa vuosittain maaliskuussa. Tiedot täydentyvät uusilla vuositiedoilla ja lisäksi edellisten vuosien tiedot päivitetään vastaamaan viimeisimpiä kansantalouden tilinpidon tietoja ja panos-tuotosrakenteita.
Lisätietoja: yliaktuaarit Pontus Lindroos 029 551 3242 ja Merja Myllymäki 029 551 3533
Vastaava osastopäällikkö Katri Kaaja