13.8.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Tilasto "verot ja veronluonteiset maksut" sisältää tietoa valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen vuosittain keräämistä veroista ja pakollisista sosiaaliturvamaksuista. Tilastossa ovat mukana myös Suomessa kerätyt veronluonteiset maksut Euroopan Unionille. Tiedot esitetään vero- tai maksulajeittain. Lisäksi esitetään veroaste eli kaikkien pakollisten veronluonteisten maksujen vuosikertymä suhteutettuna saman ajanjakson bruttokansantuotteeseen. Veroaste on yksi yleisimpiä julkisen sektorin koon mittareita kansainvälisessä vertailussa.

Tilaston kuvaus

Tilasto "verot ja veronluonteiset maksut" sisältää tietoa valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen vuosittain keräämistä veroista ja pakollisista sosiaaliturvamaksuista. Lisäksi tilastossa ovat mukana Suomessa kerätyt veronluonteiset maksut Euroopan Unionille. Tilaston käytetyin tunnusluku on veroaste.

Tilaston perusjoukko

Tilaston perusjoukkoon kuuluvat kaikki julkisyhteisöihin kuuluvat yksiköt sekä Euroopan Unioni Suomen tilittämien verojen osalta. Luettelo julkisyhteisoihin kuuluvista yksiköistä löytyy täältä.

Tilastoyksikkö

Raportointiyksiköinä toimivat institutionaaliset sektorit: valtionhallinto, paikallishallinto, työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot sekä Euroopan Unioni Suomen tilittämien verojen osalta. Sektorit jakautuvat useampiin havaintoyksiköihin (esim. valtion virastot, laitokset, kunnat). Raportointiyksiköiden tiedot saadaan joko muilta (viranomais)tahoilta suoraan yhdistelminä tai summaamalla havaintoyksiköiden tiedot.

Mittayksikkö

Verot ja veronluonteiset maksut -tilaston aikasarjojen mittayksikköinä käytetään miljoonaa euroa tai prosenttiosuutta.

Perusajankohta

Verot ja veronluonteiset maksut -tilaston kaikki aikasarjat ovat käypähintaisia.

Viiteajankohta

Kansantalouden tilinpidossa yleensä viiteajankohtana on kalenterivuosi vuositilinpidossa ja vuosineljännes neljännesvuositilinpidossa. 

Verot ja veronluonteiset maksut -tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi. Havainnot kerätään pääosin kuukausitasolla, mutta etenkin sosiaaliturvamaksujen osalta neljännesvuosi- tai vuositasolla. Viite- ja havaintoajankohdan välille muodostuu ajallista eroa ainoastaan suoriteperusteisuuskorjausten osalta, kun esimerkiksi tammikuussa maksetut työnantajamaksut kohdistetaan joulukuun suoritteeksi.

Viitealue

Kansantalouden tilinpidon viitealue on koko maan talous.  

Kattavuus

Kansantalouden tilinpito kuvaa koko taloutta. Kaikkien talousyksiköiden keskeinen taloudellisen mielenkiinnon kohde on kyseisen maan alueella. 

Lisäksi useita alaluokkia on käytössä. Kaksi tärkeintä alaluokitusta liittyvät institutionaalisiin sektoreihin ja NACE Rev. 2 mukaisiin toimialaluokkiin. Kaikkien alaluokkien tulee olla kattavia. 

ESA 2010:ssä on viisi toisensa poissulkevaa institutionaalista sektoria: (a) yritykset, (b) rahoitus- ja vakuutuslaitokset, (c) julkisyhteisöt, (d) kotitaloudet, (e) kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. Nämä viisi sektoria muodostavat yhdessä koko kotimaisen talouden. Kukin sektori on jaettu lisäksi alasektoreihin. 

Verot ja veronluonteiset maksut -tilaston tietoaineisto kattaa julkisyhteisöt seuraaviin alasektoreihin jaoteltuna: valtionhallinto, paikallishallinto, työeläkelaitokset, muut sosiaaliturvarahastot. Lisäksi tilastossa ovat mukana Suomessa kerätyt veronluonteiset maksut Euroopan Unionille. Tilastoa ei julkaista toimialoittain.

 

Ajallinen kattavuus

Verot ja veronluonteiset maksut -tilastojulkaisu sisältää vuositason aikasarjat vuodesta 1975 viimeisimpään täyteen tilastovuoteen saakka.

Jakelutiheys

Uusi kansantalouden neljännesvuositilinpito julkaistaan joka vuosineljännes: neljä kertaa vuodessa. Kuitenkin riippuen kansallisista käytännöistä, kansantalouden neljännesvuositilinpito saatetaan päivittää ja julkaista uudelleen. Kansantalouden vuositilinpito julkaistaan ainakin kerran vuodessa; silloin kun uuden vuoden tiedot lisätään. Mutta, riippuen kansallisista käytännöistä ja revisiopolitiikoista, vuositiedot voidaan julkaista myös useamman kerran, esimerkiksi ennakolliset tiedot vuoden alussa ja päivitetyt tiedot myöhemmin saman kalenterivuoden aikana. 

Kesäkuusta 2019 lähtien Verot ja veronluonteiset maksut -tilasto julkaistaan vuosittain tilastojulkistuksena ja tietokantapäivityksenä seuraavasti:

  •   ennakollinen t+80 päivää, päivitetty t+9 kuukautta 

Vuoden 2019 julkistuspolitiikkauudistuksen jälkeen kansantalouden tilinpito ja maksutase noudattavat Euroopan yhteistä revisiopolitiikkaa (harmonisoitu eurooppalainen revisiopolitiikka, HERP).

Tilastokeskuksen käytännöt tietojen muutostilanteissa ovat Internet-sivulla: http://tilastokeskus.fi/org/periaatteet/revisiokaytannot.html 

Käsitteet

Nettoveroaste

Nettoveroaste saadaan vähentämällä verokertymästä yksityisen sektorin julkisyhteisöiltä saamat tulonsiirrot ja tämä suhteutetaan saman ajanjakson bruttokansantuotteeseen.

Tulonsiirtoihin sisällytetään tässä yhteydessä

- julkiset tulonsiirrot kuten sosiaaliturvaetuudet ja -avustukset,
- investointiavustukset ja muut pääomansiirrot
- tuotetukipalkkiot ja muut julkiset tukipalkkiot kuten tuonti-, energia- sekä maataloustuet.

Omaisuusverot

Omaisuusverot (OECD-verotilaston luokka 4000) kattavat juoksevat ja kertaluonteiset verot omaisuuden käytöstä, omistamisesta tai omistajuuden siirrosta. Omaisuusverot sisältävät verot kiinteästä omaisuudesta tai nettovarallisuudesta, verot perinnöstä tai lahjoituksesta johtuvasta omistajuuden muutoksesta sekä verot rahoitus- ja pääomatransaktioista. Esim. perintö- ja lahjavero, varainsiirtovero, kiinteistövero.

Sosiaaliturvamaksut

Sosiaaliturvamaksuihin (OECD-verotilaston luokka 2000) sisältyvät kaikki pakolliset maksut joiden suorittamisesta seuraa oikeus sosiaalietuuksien saamiseen tulevaisuudessa. Nämä sisältävät:
a) työnantajan sosiaaliturvamaksut, esim. työnantajan työttömyysvakuutusmaksut, työnantajan työeläkevakuutusmaksut
b) palkansaajan sosiaaliturvamaksut, esim. palkansaajien työttömyysvakuutusmaksut, palkansaajien työeläkevakuutusmaksut, palkansaajien kansaneläkevakuutusmaksu (KEVA), palkansaajien sairasvakuutusmaksu (SAVA)
c) itsenäisten yrittäjien ja työllisiin kuulumattomien henkilöiden sosiaaliturvamaksut, esim. yrittäjien eläketurvamaksut.

OECD-verotilastossa sosiaaliturvamaksuihin luetaan vain pakolliset sosiaaliturvamaksut, joten siihen eivät sisälly kansantalouden tilinpidon vapaaehtoiset sosiaaliturvamaksut (todellisten sosiaaliturvamaksujen (D611) alaerä).

Tavaroista ja palveluista maksetut verot

Tavaroista ja palveluista maksetut verot (OECD-verotilaston luokka 5000) sisältävät kaikki verot ja maksut, joita peritään hyödykkeiden tuotannosta, talteenotosta, myynnistä, siirrosta, liisauksesta tai jakelusta sekä hyödykkeiden käytöstä tai aktiviteettien harjoittamisesta. Esim. arvonlisä-, alkoholijuoma-, auto-, ajoneuvo- ja jäteverot.

OECD-verotilastossa EU:n jäsenvaltioiltaan keräämä arvonlisäveropohjaan perustuva maksu tilastoidaan jäsenvaltioiden arvonlisäverona, ei EU:n arvonlisäverona kuten kansantalouden tilinpidossa.

Veroaste

Veroaste kuvaa verokertymää suhteutettuna saman ajanjakson bruttokansantuotteeseen.

Verot ja veronluonteiset maksut

Veroilla ja veronluonteisilla maksuilla tarkoitetaan OECD:n verotilastossa julkisyhteisöjen keräämiä pakollisia, vastikkeettomia maksuja, mukaan lukien pakolliset sosiaaliturvamaksut ja Euroopan Unionin jäsenvaltioiden unionin puolesta keräämät tullit, maatalousmaksut ja sokerimaksut.

Verot palkkasummasta ja työvoimasta

Verot palkkasummasta ja työvoimasta (OECD-verotilaston luokka 3000) sisältävät sellaiset työvoiman tai palkkasumman määrään perustuvat verot, joista ei seuraa oikeutta sosiaalietuihin. Ei esiinny tällä hetkellä Suomessa.

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Virhelähteenä tulee kyseeseen lähinnä julkisen sektorin rekistereissä ilmenevät virheet sekä ennustaminen niiden lukujen osalta, joista ei kyseisen julkaisun aikaan ole vielä saatavissa lopullista rekisteritietoa.

Oikea-aikaisuus

Kansantalouden tilinpidon tietojen tulisi olla käyttäjien käytettävissä niin nopeasti kuin mahdollista, ottaen kuitenkin huomioon tietojen frekvenssin (vuosi vai neljännesvuosi), tietojen luonteen (onko kyseessä talouden rakenteita kuvaava tieto vai suhdannemuutoksia kuvaava tieto) sekä riittävä tasapaino luotettavuuden ja oikea-aikaisuuden välillä.

ESA2010 lähettämisohjelmassa määritellään kaikkien tilinpidon lähettämistaulujen toimitusviive. Neljännesvuositaulujen tulisi olla käytettävissä 2 tai 3 kuukauden viiveellä neljänneksen päättymisestä. Vuositaulujen toimitusviiveet vaihtelevat 2 kuukauden (pääaggregaatit) ja 36 kuukauden (tarjonta- ja käyttötaulukot) välillä tilastovuoden päättymisestä.

Verot ja veronluonteiset maksut -tilasto julkaistaan samanaikaisesti kansantalouden tilinpidon tietojen kanssa kaksi kertaa vuodessa, maaliskuun puolivälissä ja syyskuussa. Ensimmäinen ennakko julkaistaan kaksi ja puoli kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen.

Tiedot ovat ennakollisia siihen saakka, kunnes kansantalouden tilinpidon tiedot ovat lopullisia eli kaksi vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Tiedot voivat muuttua tämän jälkeenkin menetelmämuutoksista johtuvien aikasarjatarkistusten yhteydessä.
 

Oikea-aikaisuus (ennakko) / TP1

80 päivää.

Oikea-aikaisuus (käyttäjä) / TP2

Tiedot ovat ennakollisia siihen saakka, kunnes kansantalouden tilinpidon tiedot ovat lopullisia eli kaksi vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen.

Tiedot voivat muuttua tämän jälkeenkin menetelmämuutoksista johtuvien aikasarjatarkistusten yhteydessä.

Oikea-aikaisuus (tuottaja) / TP2

Tiedot ovat ennakollisia siihen saakka, kunnes kansantalouden tilinpidon tiedot ovat lopullisia eli kaksi vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen.

Tiedot voivat muuttua tämän jälkeenkin menetelmämuutoksista johtuvien aikasarjatarkistusten yhteydessä.

Täsmällisyys

On hyvän käytännön mukaista, että kansantalouden tilinpidolle on määritelty julkaisupäivät etukäteen ja että nämä julkaisupäivät myös toteutuvat. 

Kansantalouden tilinpidon tietojen Eurostat-raportoinnin tulisi tapahtua täsmällisesti ESA2010 lähettämisohjelman määrääminä ajankohtina tai niitä ennen. 

Tilastokeskus toimittaa tietoja Eurostatille usein ennen lähettämisohjelman määräämiä viimeisiä ajankohtia. 

Tietojen revisoitumiskäytännöt

Revisiot tulisi nähdä jatkuvana prosessina kehittää kansantalouden tilinpidon tietojen laatua, kun parempia lähdeaineistoja ja laadintamenetelmiä otetaan käyttöön. Revisioista kertovan metadatan saatavuus on tärkeää, jotta voidaan ymmärtää kansantalouden tilinpidon tietojen sisältöä ja eri ajanhetkinä päivittyneiden tietojen eroja. Tämän vuoksi tarvitaan tietoa eri ajanhetkinä julkaistujen tilinpidon tietojen päivitysten syistä ja luonteesta (esimerkiksi uusien lähdeaineistojen saatavuudesta tai uusista menetelmistä) sekä määrällistä ja laadullista arviota muutosten kokoluokasta ja suunnasta.  

Verot ja veronluonteiset maksut -tilaston tiedot päivittyvät myös esimerkiksi bruttokansantuotteen muuttuessa (veroaste muuttuu).

Peittovirheet

Verot ja veronluonteiset maksut -tilaston osalta lähdetilastojen laadinnassa käytetty aineisto koostuu pääosin julkisyhteisöjen tilinpäätösaineistoista ja hallinnollisista aineistoista. Alipeittoa ei juuri esiinny, koska lähes kaikki päätietolähteet perustuvat totaaliaineistoihin. Kuitenkin ensimmäisen ennakon osalta osa aineistosta voi olla vielä puutteellista, esimerkiksi työeläkelaitosten saamien sosiaaliturvamaksujen lähdeaineistona on Tilastokeskuksen laitoksille tekemä vuosiennakkokysely.
 

Käsittelyvirhe

Käsittelyvirheenä voi tulla kyseeseen lähinnä tallennusvirhe tai raportointivaiheessa raportoinnin ohjaustaulun määrittelyvirhe.

Mallista johtuva virhe

Mallinnusta käytetään lähinnä maaliskuun ennakossa muutaman luvun osalta, kun lopullista vuositason tietoa ei vielä ole saatavilla. Tällöin virhettä syntyy, mikäli selittävien ja selitettävän muuttujan yhteys ei ole jatkunut aiemman kehityksen mukaisena.

Vertailukelpoisuus

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

EU:n eri jäsenvaltioiden kansantalouden tilinpidon tietojen vertailukelpoisuus taataan soveltamalla yhteisiä Euroopan kansantalouden tilinpidon (European System of Accounts ESA2010) määritelmiä. Myös maailmanlaajuinen vertailtavuus on mahdollinen, sillä monet Euroopan ulkopuoliset maat soveltavat SNA2008 -suositusta, jonka kanssa ESA 2010 on yhtenevä.

Verot ja veronluonteiset maksut -tilaston tiedot ovat vertailukelpoisia myös OECD:n verotilastojen kanssa. 

 

Ajallinen vertailukelpoisuus

Koska kaikkien tilastoitavien ajankohtien tiedot laaditaan samojen ESA2010-määritelmien mukaisesti, ovat eri ajankohtia kuvaavat kansantalouden tilinpidon tiedot täysin vertailukelpoisia. Mikäli joudutaan tekemään perustavanlaatuisia muutoksia menetelmiin tai luokituksiin, tehdään tarvittavat päivitykset pitkälle menneisyyteen ulottuviin aikasarjoihin.  

Verot ja veronluonteiset maksut -tilastosta on kuitenkin huomioitava seuraavaa: Tilaston aikasarja on menetelmällisesti yhtenevä vuodesta 1988, josta eteenpäin verot on laskettu suoriteperusteisena siten, että julkisyhteisöjen keräämät verotulot on pyritty kohdistamaan samaan ajankohtaan veron maksuvelvoitteen aiheuttaman tapahtuman kanssa. Tätä aiempiin vuosiin aikasarjan vertailukelpoisuus on lievästi alempi.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Kansantalouden tilinpidon tilijärjestelmässä eri osa-alueet ovat keskenään yhtenevät: vuosi- ja neljännesvuositilinpito, julkisen sektorin tiedot, reaalisektoritilit, rahoitustilit, aluetilinpito, tarjonta- ja käyttötaulukot. Käytännössä tietojen täydellinen yhtenevyys kaikkina ajanhetkinä voi kuitenkin olla mahdottomuus ja tilapäisiä eroja ilmenee. Erot johtuvat useimmiten eri osa-alueiden erilaisista julkistusviiveistä.

Perustilastoja, kuten yritysten rakenne- ja suhdannetilastoja sekä työvoimatutkimusta, käytetään laajasti kansantalouden tilinpidon lähdetietoina. Kuitenkaan perustilastojen ja kansantalouden tilinpidon tiedot eivät usein ole yhtenevät. Merkittävimpänä syynä ovat erilaiset käsitteet tai määritelmät sekä erot tietojen kattavuudessa. Myös maksutase on kansantalouden tilinpidon tärkeä lähde. Maksutaseen BPM6-manuaalin mukaiset määritelmät ja kattavuus ovat täysin yhtenevät kansantalouden tilinpidon ESA2010-määritelmien kanssa. Näin ollen maksutaseen muuttujat ovat täysin yhtenevät vastaavien kansantalouden tilinpidon muuttujien kanssa. 

Kansantalouden tilinpidon eri osa-alueiden väliset erot koskevat vain viimeisiä havaintoja ja johtuvat laadinta- ja toimitusaikataulujen erilaisista viiveistä. Tämä yhtenevyys koskee myös maksutasetta. Maksutaseen sekä kansantalouden tilinpidon tuotantojärjestelmät on integroitu ja tiedot ovat yhtenevät vuodesta 2019 alkaen ja rahoitustilinpidon osalta vuodesta 2020. 

Verot ja veroluonteiset maksut -tilaston osalta on lisäksi huomioitava: OECD:n verotilaston käyttämä verolajiluokitus ja sektoriluokituksen sovellus poikkeavat joiltakin osin kansantalouden tilinpidosta. Kokonaistasolla tilaston tiedot ovat kuitenkin yhtenevät kansantalouden tilinpidon verojen ja julkisyhteisöjen keräämien pakollisten sosiaaliturvamaksujen kanssa.

Tilastokeskus julkaisee myös Ympäristöverotilastoa, joka perustuu kansainvälisesti yhtenäiseen tilastointikehikkoon. Ympäristöverotilasto sisältää myös yhtenä eränä ympäristöperusteiset palvelumaksut, joita ei kuitenkaan luokitella veroiksi tai veronluonteisiksi maksuiksi kansantalouden tilinpitoon perustuvissa tilastoissa.

Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Verot ja veronluonteiset maksut -tilastoa julkaistaan vain vuositilastona.

Sisäinen yhtenäisyys

Katso edellisiä kohtia.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Kansantalouden tilinpidon yksiköt eivät yleensä kerää tietoja itse, vaan vastaanottavat niitä muilta yksiköiltä tai laitoksilta. Verot ja veronluonteiset maksut -tilaston laadinta perustuu kansantalouden tilinpidon laadinnassa käytettyihin perusaineistoihin. Pääasialliset tietolähteet ovat valtion kirjanpitoaineisto ja Valtiokonttorista saadut yksittäiset tiedot, Palkeet - Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus, Kuntaliitto, Verohallinto, Finanssivalvonta, Kela, Työllisyysrahasto, Trafi, Tullihallinto sekä Energiavirasto ja EU:n komissio. Tavoiteperusjoukot ja rekisterien perusjoukot vastaavat toisiaan, sillä tilastoa julkaistaan saajasektoreittain. Valtaosa valtion ja paikallishallinnon keräämien verojen kertymistä saadaan kuukausikohtaisina. Pakollisten sosiaaliturvamaksujen osalta perustiedot saadaan neljännesvuosi- tai vuositasolla. Muut tiedot ovat pääosin vuositason tietoja.

Tiedonkeruumenetelmä

Verot ja veronluonteiset maksut -tilaston tiedot tulevat yleensä muiden tilastojen tuotannon ohessa ja liittyvät niistä tehtyihin sopimuksiin. Yksittäisiä lukuja saadaan julkisista lähteistä tai viranomaisilta tiedustelemalla.

Tiedonkeruun tiheys

Kansantalouden tilinpitoa laaditaan yleensä neljänneksittäin tai vuosittain käyttäen lähteen perustilastoja. Perustilastojen keruufrekvenssi vaihtelee lähdetietojen mukaan.

 

Menetelmät

Tiedon käsittely

Tietolähteet, menetelmät ja laadintatekniikat ovat maakohtaisia, mutta niitä olisi käytettävä siten, että ESA 2010 määritelmät ja käsitteet täyttyvät. Kansantalouden tilinpidon laadintaan löytyy sekä yleisellä että tarkemmalla tasolla ohjeistusta. Katso lisätietoja kohdasta Menetelmädokumentointi. 

Verot ja veronluonteiset maksut -tilasto noudattaa hyvin pitkälti lähdeaineistoja. Käsittelyä tapahtuu lähinnä  suoriteperusteisuuskorjauksessa. Verot kirjataan tilastossa Euroopan Tilinpitojärjestelmän ESA 2010:n mukaisesti suoriteperusteisena. Suoriteperusteisessa kirjaamisessa verotulot pyritään kohdistamaan samaan ajankohtaan veron maksuvelvoitteen aiheuttaman tapahtuman kanssa. Käytännössä suoriteperusteiset kertymät määritellään ajoituskorjattujen kassakertymien avulla. Esimerkiksi arvonlisäveron osalta tilityksen viive on yleensä kaksi kuukautta. Ajoituskorjaus tarkoittaa tällöin sitä, että esimerkiksi helmikuussa valtion kassaan maksetut arvonlisäverotulot tilastoidaan edellisen vuoden verokertymiin.

Kuukausitasolla saadut luvut summataan neljännesvuosiin ja vuosiin. Mikäli vuositasolla saadaan myöhemmin tarkempi luku, täsmäytetään neljännesvuosiluvut vastaamaan uutta tietoa. 

Aineiston/datan validointi

Tietojen validoinnin tarkoituksena on varmistaa, että valittava tietosisältö on käynyt läpi hyväksynnän. Se on keskeinen tehtävä kaikilla tilastotieteen aloilla ja erityisen tärkeä kansantalouden tilinpidossa, jonka tietoja käytetään taloudellisen analyysin ja poliittisen päätöksenteon tueksi.

Eri lähteistä saatujen tietojen vertailu on olennainen osa kansantalouden tilinpidon kokoamista. Kansantalouden tilinpidossa käytettävät lähdetiedot käyvät läpi usean tarkistuskierroksen Tilastokeskuksella. 

Dataa validoidaan horisontaalisesti ja vertikaalisesti laadinnan ja raportoinnin yhteydessä. Alijäämä- ja velkalukujen laatuun kohdistuu tarkkaa seurantaa EU:n komission taholta ja tämä kohdistuu osaltaan myös verolukuihin. Jokaisen tietojen toimituksen yhteydessä EU:n komissiolle Eurostat tarkistaa jäsenmaiden tietoja noin kolmen viikon ajan ja tämän tarkistusprosessin yhteydessä tiedot saattavat myös päivittyä. Lisäksi OECD seuraa Revenue Statistics -tilastoon keräämänsä maittaisen verotiedon laatua.

Kausitasoitus

 

Oikaisut

Kassaperusteisina saataviin tietoihin tehdään verolajikohtaisten tilitysviiveiden mukaiset viivästykset suoriteperusteisten lukujen tuottamiseksi.

Verot ja veronluonteiset maksut -tilasto on vuositilasto, eikä sen tietoja ole kausitasoitettu.

Menetelmädokumentointi

Kansantalouden tilinpidon laadintamenetelmä EU:ssa perustuu yleisesti EKT 2010 tilinpitojärjestelmään.  

Tämän lisäksi on tuotettu useita käsikirjoja kansantalouden tilinpidon laadinnan tueksi. Tärkeimpiä menetelmäkäsikirjoista ovat neljännesvuositilinpidon, aluetilinpidon, Eurostatin tarjonta-, käyttö- ja panos-tuotostaulukoiden sekä julkisen talouden alijäämää ja velan käsittelyn käsikirjat. Saatavana on myös ohjeita tietyistä aiheista, esim. laadintaohjeet maan arvon arviointiin, menetelmäkuvauksiin, sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan mittaamiseen ESA 2010 -järjestelmässä. 

Yllä olevat käsikirjat koskevat erityisesti EU:n kansantalouden tilinpidon tilastoja. Maailmanlaajuisia vastaavia on kuitenkin myös saatavana: SNA 2008, Quarterly National Accounts Manual (kansantalouden neljännesvuositilinpidon manuaali), Handbook on Input-Output Table Compilation and Analysis (panos-tuotostaulukon laatimisen ja analyysin käsikirja), Government Finance Statistics Manual (julkisen talouden tilastojen manuaali).  

Linkit Verot ja veronluonteiset maksut -tilastoon liittyviin menetelmäselosteisiin aihealueittain/tilastoittain: 

- Vuositilinpito: Suomen bruttokansantulon menetelmäkuvaus: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/vtp_2015_2016-06-02_men_001_fi.html; Kansantalouden tilinpidon historiallisten aikasarjojen kuvaus: http://www.stat.fi/til/vtp/men.html

-  EDP: EDP inventory (Kuvaus Suomen julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkalaskelmissa käytetyistä menetelmistä) http://tilastokeskus.fi/til/jali/men.html 

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Taloustilastot

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Kansantalouden tilinpito laaditaan Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT 2010) mukaisesti, se julkaistiin Euroopan Unionin virallisessa lehdessä asetuksen (EU) No 549/2013 Liite A:na. EKT 2010 lähettämisohjelma puolestaan on asetuksen Liite B. 

 EKT 2010 on muodoltaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus ja se määrittää: 

  • Menetelmät (Liite A) yhteisten käytänteiden, määritelmien, luokitusten ja tilinpidon kirjaussääntöjen käyttöön tilien laadinnassa ja tauluissa yhdenmukaisesti. 

  • Tietojen lähettämisohjelman (Liite B) mukaiset aikataulut, milloin jäsenmaiden on viimeistään toimitettava tilit ja taulukot.

Tilapäisiä poikkeuksia on myönnetty jäsenmaille vuoteen 2020 saakka komission 26.6.2014 antamalla implementointipäätöksellä 2014/403/EU, sallien täten kansallisten tietojen poiketa tilapäisesti EKT 2010 lähettämisohjelman vaatimuksista. 

Muita Kansantalouden tilinpitoon liittyviä lakeja: 

- Komission 30. marraskuuta 1998 antama päätös 98/715, sekä komission17. joulukuuta 2002 antama päätös hintojen ja volyymien mittaamisesta kansantalouden tilinpidossa. 

- Laki liiallisten alijäämien menettelystä 

Useita erillisiä lakeja, koskien usein luokituksia kuten: NACE Rev.2, CPA 2015, COGOG, COICOP, NUTS 2016. 

Eurostatin nettisivulla, osassa ‘National accounts’ ja Government finance and EDP’ on lisää Kansantalouden tilinpidolle relevantteja säädöksiä.

Kansallisia tilastoihin liittyviä lakeja on saatavissa: http://tilastokeskus.fi/org/lainsaadanto/index.html 

Verot ja veronluonteiset maksut -tilaston osalta kyseeseen tulee myös OECD. Tilastoalalla OECD kerää jäsenvaltioilta tutkimustyötä varten tarvitsemansa tiedot.

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Euroopan tilastoista annetussa asetuksessa (EY) N:o 223/2009 (johdanto-osan 24 kappale ja artikla 20 kohta 4) 11 päivänä maaliskuuta 2009 (EUVL L 87, s. 164) säädetään tarpeesta laatia yhteiset periaatteet ja suuntaviivat, joilla varmistetaan käytettyjen tietojen luottamuksellisuus eurooppalaisten tilastojen tuottamiseen ja näiden luottamuksellisten tietojen saatavuuteen ottaen asianmukaisesti huomioon tekninen kehitys ja käyttäjien vaatimukset demokraattisessa yhteiskunnassa. Euroopan tilastoja koskevissa käytännesäännöissä säädetään lisäehdoista, joita tilastovirastojen on noudatettava tilastollisen tietosuojan suhteen (periaate 5). 

Tilastokeskuksen tietosuojaperiaatteet on kuvattu verkossa: 

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Tilastokielessä 'luottamuksellisella tiedolla' tarkoitetaan tietoja, joiden avulla tilastolliset yksiköt voidaan tunnistaa joko suoraan tai epäsuorasti ja sitä kautta paljastaa yksittäisiä tietoja. Sen määrittämiseksi, onko tilastollinen yksikkö tunnistettavissa, on otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat keinot, joita kolmas osapuoli voi mahdollisesti käyttää tilastollisen yksikön tunnistamiseen. Vaikka kansantalouden tilinpidon tiedot ovat yleensä hyvin aggregoituja, saattaa aggregaattien alaerittelyissä ja/tai pienten talouksien alaerissä tämä olla mahdollista. Näissä tapauksissa olisi tehtävä toimenpiteitä, jotta erillisen tilastollisen yksikön tietoja ei paljasteta. Ohjeet, kuinka estää tiedon julkitulo, löytyvät englanninkielisestä Euroopan Komission käsikirjasta ”Handbook on Statistical Disclosure Control”. 

Lähetetyt tiedot merkitään joko 'N = ei saa julkaista ennen määräpäivää' tai 'F = vapaa'. 

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.

Hyvät käytännöt edellyttävät, että kansantalouden tilinpidon tiedot ja vastaavat uutistiedotteet ilmoitetaan julkistamiskalenterissa, joka julkaistaan hyvissä ajoin ennen kyseisiä julkistuksia. 

Tietojen jakaminen

Kansantalouden tilinpidon tiedot ovat keskeisiä taloustietoja, joita monet kansainväliset organisaatiot julkaisevat parantaakseen tietojen konsistenssia ja hyödyntääkseen synergiahyötyjä tietojen keräämisessä ja arvioinnissa. Inter-Agency Group on Economic and Financial Statistics (jossa oli edustajat Kansainvälisestä järjestelypankista, Euroopan keskuspankista, IMF:stä, OECD:stä ja Maailman pankista) teki vuonna 2016 aloitteen kansantalouden tilinpidon tietojen jaon parantamisesta osana G20 Data Gap Iniative -hanketta. 

Tiedot välitetään Eurostatin kautta muille kansainvälisille organisaatioille.  

Rahoitustilinpito neljännesvuosittain, maksutasetiedot sekä julkisyhteisöjen tilit toimitetaan suoraan myös EKP:lle. Verot ja veronluonteiset maksut -tilastoa vastaavat tiedot toimitetaan puolestaan suoraan OECD:lle kesäkuussa.

Muu tiedonjakelu

Tilastojulkistusten ja muiden julkaisujen lisäksi kansantalouden tilinpidon tiedot voidaan julkaista sosiaalisessa mediassa. 

Kansantalouden tilinpidon ja maksutaseen verkko- ja muut julkaisut ovat saatavilla myös englanniksi. 

Saatavuus ja selkeys

Verot ja veronluonteiset maksut -tilasto julkaistaan kaksi kertaa vuodessa Tilastokeskuksen verkkosivuilla tilastojulkistuksena. Tiedot julkaistaan myös OECD:n Revenue Statistics -julkaisussa. Veroaste julkaistaan myös kansantalouden tilinpidon liitetietona ja Suomen tilastollisessa vuosikirjassa.

Tietojen revisioitumislinjaukset

Kansantalouden tilinpidon tiedot ovat jatkuvan päivittämisen kohteena, koska uusia lähdeaineistoja tulee saataville koko ajan. Tämän tyyppistä jatkuvaa päivittymistä kutsutaan rutiinirevisioiksi ja niiden vuoksi sekä maiden että koko Euroopan kansantalouden tilinpidon tiedot päivittyvät. Harvemmin tehtäviä aikasarjakorjauksia aiheutuu merkittävistä muutoksista lähdeaineistoissa, luokituksissa tai menetelmissä. Esimerkiksi muutos ESA95-manuaalin mukaisista menetelmistä ESA 2010 -manuaalin menetelmiin aiheutti aikasarjakorjauksen niin jäsenmaiden tasolla kuin euroalueen ja EU:n tasolla.  

Kaksi työryhmää edisti ehdotuksia harmonisoidummista rutiinirevisioista ja aikasarjakorjauksista. DMES-ryhmän (Directors of macroeconomic statistics) ohjauksessa työskennellyt työryhmä edisti aikasarjakorjausten revisiopolitiikkaa, CMFB-ryhmän (Commitee on monetary, finance and balance of payments statistics) ohjauksessa työskennellyt työryhmä harmonisoitua rutiinirevisiopolitiikkaa.  

Viimeisin aikasarjatarkastus tehtiin Suomessa vuonna 2019.  

Tilastokeskuksella on revisiopolitiikka kansantalouden tilinpidolle:  

Käyttäjien tarpeet

Kansantalouden tilinpidon luvut tuottavat keskeistä informaatiota talouspolitiikan seurantaan ja päätöksentekoon, ennustamiseen, hallinnollisisiin tarkoituksiin, talouskehityksen tiedottamisesta suurelle yleisölle (suoraan tai epäsuorasti uutistoimistojen kautta) sekä taloudellisen tutkimukseen lähteeksi. 

Kansallisella tasolla valtiovarainministeriöt ja aluekehitysministeriöt, tiede- ja akateemiset yhteisöt sekä taloustutkijat ovat yleensä merkittävimpiä kansantalouden tilinpidon ja aluetilinpidon tiedon käyttäjiä.  

Kansainvälisiä instituutioita voidaan pitää tilastovirastojen ”asiakkaina”. 

Laatudokumentointi

Kansantalouden tilinpidon tärkeys edellyttää, että laadunhallintaan ja laadunarviointiin sovellettavista menettelyistä on oltava saatavilla dokumentaatio. Esimerkkejä tällaisista asiakirjoista ovat kansantalouden tilinpidon laaturaportit ja -arviot sekä tietojen tarkentumisesta kertova analyysi.  

Suomessa laaturaportit ovat pakollisia kaikille tilastoille. Ne perustuvat kansalliseen käytäntöön ja ovat saatavilla kunkin tilaston verkkosivulta.

Laadun arviointi

Katso edellinen kohta laadunvarmistuksesta.

Laadunvarmistus

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla.

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.

Kansantalouden tilinpidon tietojen laatu taataan noudattamalla EKT 2010 -menetelmiä ja asetusta sekä soveltamalla ESS-käsikirjan ohjeita laaturaporttien laadintaan. 

Kansantalouden tilinpidon ja aluetilinpidon tietoihin tehdään useita ​​laaduntarkastuksia laadintaprosessin aikana, esim. etukäteen tehdyt (lähdetilastot), käynnissä olevat (tulokset), jälkikäteen tehdyt (käytetyt menetelmät) ja ulkoiset tarkastukset (Eurostat, Euroopan tai kansallinen tilintarkastustuomioistuin, IMF). 

Tilastokeskuksen laatukriteerit ja käytännöt on kuvattu osoitteessa http://tilastokeskus.fi/meta/svt/svt-laatukriteerit.html 

Käyttäjien käyttöoikeudet

Euroopan yhteisön lainsäädännön ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjen (Periaate 6 Puolueettomuus ja objektiivisuus, Periaate 13 Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys ja Periaate 15 Saatavuus ja selkeys) mukaisesti kansantalouden tilinpidon tiedot, jotka täyttävät laatukriteerit ml. riittävä metadata, tulee antaa käyttäjien saataville. Käyttäjille tulee kertoa milloin tiedot ovat saatavilla ja miten ne saa käyttöönsä.

Tilastokeskuksen julkistamisperiaatteet ovat saatavissa internet-sivulta: http://tilastokeskus.fi/org/periaatteet/julkistamisperiaatteet.html

Tilaston asiantuntijat

Reija Haapanen
yliaktuaari
029 551 3592

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.