3.7.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Palkkasummakuvaajat ovat indeksejä, jotka kuvaavat yritysten maksaman palkkasumman kehitystä kuukausittain eri toimialoilla. Indeksien laskennassa käytetään tulorekisterin aineistoa, joka on sähköinen tietokanta tulotiedoille. Se sisältää kaikki Suomessa maksetut korvaukset ilman euromääräistä alarajaa. Lisäksi käytetään Tilastokeskuksen suoraa tiedonkeruuta ja yritysrekisteriä.

Tilaston perusjoukko

Palkkasummakuvaajien perusjoukkona ovat kaikki palkkoja maksavat työnantajat. Liiketoiminnan harjoittajista otetaan mukaan laskentaan ne, jotka Tilastokeskuksen yritysrekisterissä luokitellaan tarkasteltaville toimialoille. Konsernia palvelevien yritysten palkkasumma pyritään tilastoimaan konsernin toimialalle. Merkittävimmät monitoimialaiset yritykset on jaettu ns. toimialayksiköihin toimialapuhtauden parantamiseksi.

Tilastoyksikkö

Palkkasummakuvaajien on tilastoyksikkö yritys, mutta merkittävimmät monitoimialaiset yritykset on jaettu toimialapuhtauden säilyttämiseksi toimialayksiköihin.

Mittayksikkö

Palkkasummakuvaajien tiedot julkaistaan indeksipistelukuina. Indeksien pohjalta lasketaan myös muutosprosentteja.

Perusajankohta

Aikasarjojen perusvuotena on vuosi 2015 (2015=100).

Viiteajankohta

Palkkasummakuvaajien viiteajankohta on kuukausi. Tilasto julkaistaan puolentoista kuukauden viiveellä tilastoitavan kuukauden päättymisestä.

Viitealue

Palkkasummakuvaajat julkaistaan koko maan tasolla.

Kattavuus

Palkkasummaindeksejä julkaistaan seuraavien toimialojen pääluokista: A-X Koko talous, Teollisuus (B, C, D, E), F Rakentaminen, G Kauppa, Muut palvelut (H, I, J, L, M, N, R, S), K Rahoitus- ja vakuutustoiminta, P Koulutus (pl. julkinen sektori) ja Q Terveydenhuolto-ja sosiaalipalvelut (pl. julkinen sektori). Palkkasummaindeksit julkaistaan näiden lisäksi seuraavilta sektoreilta: yksityinen sektori (sektoriluokat 11102-03) sekä OPQ julkinen sektori. Teollisuudesta, rakentamisesta, kaupasta ja muista palveluista julkaistaan lisäksi useiden alatoimialojen palkkasummaindeksejä: teollisuudessa alatoimialoja julkaistaan 35, rakentamisessa 3, kaupassa 24 ja muissa palveluissa 33.

Ajallinen kattavuus

Palkkasummakuvaajien kuukausittaiset, neljännesvuosittaiset, puolivuosittaiset ja vuosittaiset tiedot ovat saatavilla verkkosivuilla vuodesta 1995 alkaen. Yksityisen sektorin sarja alkaa vuodesta 2005 ja kaksi kaupan alan sarjaa alkavat vuodesta 2010.

Jakelutiheys

Tilaston tiedot julkaistaan kuukausittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Käsitteet

Alkuperäinen sarja

Indeksisarja, josta ei ole poistettu ei-tuotannollisten tekijöiden vaikutusta. Ei-tuotannollisia tekijöitä ovat esimerkiksi kuukauden työpäivien lukumäärän vaihtelut ja kausivaihtelusta aiheutuvat tuotannon muutokset.

Arvoindeksi

Arvoindeksi on mittari (suhdeluku), joka kuvaa nimellisarvon kehitystä suhteessa perusvuoden vastaavan arvoon. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan arvo on perusajankohdan arvosta. Siten kuukausitilastoissa tarkasteltavan kuukauden arvoindeksipisteluku kuvaa sitä, kuinka monta prosenttia ko. kuukauden arvo on perusvuoden kuukausikeskiarvosta.

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Asiakaskohtaisen suhdannepalvelu tuottaa maksullisena tietopalveluna nopeaa tietoa esimerkiksi liikevaihdosta, viennistä, palkoista tai henkilöstömäärästä alueittain. Lisäksi kasvukatsauksen avulla voi saada tarkempaa suhdannekehityksen taustoja selittävää tietoa. Tiedot suhdannekehityksestä toimitetaan asiakkaille sopimuksen mukaan kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain.

Indeksi

Indeksi on suhdeluku, joka kuvaa jonkin muuttujan (esimerkiksi hinnan, määrän tai arvon) suhteellista muutosta perusjakson (esimerkiksi vuoden) suhteen. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan tarkasteltava muuttuja on perusjakson hinnasta, määrästä tai arvosta. Perusjakson indeksipistelukujen keskiarvo on 100.

Kasvukatsaus

Kasvukatsaus on analyysipaketti, joka antaa kuvioiden, taulukoiden ja selosteen avulla tietoa siitä, miten esimerkiksi liikevaihdon, palkkasumman tai henkilöstömäärän kasvu on jakautunut eri yritysten kesken. Kasvukatsauksen avulla pystytään selvittämään, paljonko esimerkiksi pienyritykset tai pelkästään omalla alueella toimivat paikalliset yritykset vaikuttavat alan kasvuun tai johtuuko alan kasvu vain muutamien voimakkaasti kasvavien yritysten kasvusta. Kasvukatsauksen avulla voidaan seurata kasvuyritysten osuutta toimialan yrityksistä.

Kauppapäiväkorjaus

Kauppapäiväkorjauksella huomioidaan vertailtavien kuukausien viikonpäivien ja pyhien erilainen jakauma. Kauppapäivät vaikuttavat esimerkiksi siten, että toimialan myynti voi jonain kuukautena olla tavallista suurempi, koska kyseisenä kuukautena on ollut tavallista enemmän perjantaipäiviä. Kauppapäiväkorjauksella pyritään siis poistamaan kalenterista aiheutuneet vaikutukset, jolloin eri vuosien vastaavien kuukausien indeksiluvut olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia. Kuukausittaista niin sanottua kausivaihtelua kauppapäiväkorjauksella ei kuitenkaan poisteta.

Kausitasoitettu sarja

Kausitasoitettu sarja saadaan kun alkuperäisestä aikasarjasta poistetaan kausivaihtelun vaikutus. Kausitasoitetun sarjan luvut ovat keskenään vertailukelpoisia ja näin ollen myös kahden peräkkäisen havainnon vertaaminen on mielekästä. Kausitasoitettua sarjaa voidaan käyttää lyhyen aikavälin kehityssuuntien sekä merkittävien suhdannekäänteiden havaitsemiseen.

Kausitasoitus

Kausitasoituksella tarkoitetaan kausivaihtelun estimoimista ja sen vaikutuksen poistamista aikasarjasta. Tämän seurauksena saadaan kausitasoitettu aikasarja. Kun aikasarjasta poistetaan sekä kausivaihtelu että epäsäännöllinen satunnaisvaihtelu, saadaan aikasarjan trendi. Kauppa- tai työpäiväkorjatut sarjat puolestaan saadaan, kun alkuperäisen aikasarjan havainnoista poistetaan kauppa- tai arkipäivien lukumäärän vaihtelusta aiheutuvat tekijät. Tilastokeskuksessa aikasarjojen kausitasoituksessa käytetään Tramo/Seats -menetelmää. Tramo/Seats -menetelmässä esipuhdistus perustuu regressiomalliin (joka huomioi mm. äärihavainnot, arkipyhät ja viikonpäivärakenteen) ja varsinainen kausitasoitus aikasarjalle laadittuun ARIMA-malliin.

Kausivaihtelu

Kausivaihtelu on aikasarjan vuoden sisäistä vaihtelua, joka toistuu kutakuinkin säännöllisenä. Kausivaihtelua voivat aiheuttaa mm. lämpötila, sademäärä, pyhäpäivät, sesongit ja lomat.

Liiketoiminnan kuukausikuvaajat

Liiketoiminnan kuukausikuvaajat ovat yritystoiminnan suhdanteiden seurantaan tarkoitettuja kuukausittaisia ja toimialoittaisia indeksimuotoisia liikevaihto-, vienti-, palkkasumma- ja henkilöstömääräkuvaajia. Kuvaajien tuotanto aloitettiin EU:n lyhyen aikavälin tilastoasetuksen perusteella.

Myyntitiedustelu

Myyntitiedustelun piirissä on noin 2000 toimialojensa merkittävintä yritystä, joilta kerätään kuukausittain liikevaihtotietoa. Lisäksi toimialayksiköihin jaetuilta noin 45 yritykseltä kysytään palkkasummatietoa, sillä sitä ei saada muista lähteistä.

Tiedustelussa ei ole rahoitustoiminnan-, julkisen sektorin-, koulutuksen- tai terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen yrityksiä, sillä ko. toimialoilta ei tuoteta liikevaihtotietoja.Valinnan kriteerinä on yrityksen liikevaihdon suuruus suhteessa toimialan liikevaihtoon.

Oma-aloitteisten verojen aineisto

Verohallinnon kausiveroaineisto sisältää kuukausittaisia ja neljännesvuosittaisia työnantajasuorituksia koskevia tietoja ja arvonlisäverotusta koskevien tietojen osalta myös vuosittaisia tietoja. Havaintoyksikkönä on yritys. Oma-aloitteisten verojen aineisto kattaa kaikki verotilimenettelyssä mukana olevat arvonlisäverovelvolliset yritykset sekä palkkoja maksavat työnantajat eli lähes koko Suomen yritystoiminnan. Oma-aloitteisten verojen aineisto oli aikaisemmalta nimeltään kausiveroaineisto.

Palkka

Palkkoihin sisällytetään kaikkien yrityksen palveluksessa olevien työntekijöiden rahamääräiset korvaukset kuukauden aikana tehdystä työstä. Palkat sisältävät kaikki työntekijöiltä kannettavat tuloverot ja sosiaaliturvamaksut sekä lisäksi erilaiset lisätyöt (ylityö, yötyö), bonukset ja lomarahat. Palkkaan sen sijaan eivät kuulu optiot, työn tekemiseen liittyvät kulut ja työnantajan sosiaaliturvamaksut.

Palkkasumma

Palkkasumma on työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen summa ilman työsuhdeoptioita.

Paneelilaskenta

Paneelilaskennalla tarkoitetaan laskentamenetelmää, jota käytetään eräiden suhdannetilastojen tuottamiseen. Jos lähdeaineiston kertymä on vajaa uusimpina ajankohtina, laskentaan otetaan pääsääntöisesti mukaan ne tilastoitavat yksiköt, joilla on vertailukelpoinen tieto sekä tarkasteltavalta ajankohdalta että edellisen vuoden vastaavalta ajankohdalta. Tästä joukosta, paneelista, lasketaan muutos, jonka avulla edellisen vuoden vastaavan ajankohdan indeksistä voidaan laskea tarkasteltavan ajankohdan indeksi.

Perusvuosi

Aikasarjan perusajankohtaa kutsutaan perusvuodeksi. Perusvuotena käytetään pääasiassa viidellä jaollista vuotta. Julkistuksissa merkintänä perusvuodelle on esimerkiksi 2010 = 100 tai 2015 = 100. Perusvuoden indeksipistelukujen keskiarvo on 100. Esimerkiksi kuukausittaisissa indekseissä perusvuoden kuukausien indeksipisteluvut kertovat tarkasteltavan muuttujan jakautumisesta eri kuukausille.

Revisio

Revisio tarkoittaa tietojen tarkentumista. Tietojen tarkentuminen johtuu esimerkiksi laskentaan käytettävissä olevan aineiston muutoksista tai saaduista uusista tiedoista.

Trendi

Trendi kuvaa aikasarjan pitkän aikavälin kehitystä. Trendisarja on puhdistettu kausivaihtelusta ja satunnaisesta vaihtelusta, joten esimerkiksi sääolojen ja lyhytkestoisten lakkojen vaikutus ei näy trendissä. Sen sijaan pysyvät muutokset, kuten esimerkiksi veronmuutoksista aiheutuva kysynnän kasvu, näkyvät trendissä. Trendin loppupään osoittaman suunnan tulkinnassa on hyvä noudattaa harkintaa. Trendikuvaajan loppuosa saattaa muuttua tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen.

Työsuhdeoptiot

Perinteisellä työsuhdeoptiolla tarkoitetaan tavallista optiojärjestelyä, jossa työntekijä saa työsuhteeseensa perustuvan oikeuden merkitä yrityksen tai konsernin emoyhtiön osakkeita tulevaisuudessa ennalta määrätyin ehdoin.

Vuosimuutos

Vuosimuutos on indeksin suhteellinen muutos vuotta aiempaan vastaavaan ajankohtaan verrattuna (esim. kuluttajahintojen kokonaisindeksin vuosimuutos eli inflaatio).

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Palkkasummakuvaajien aineisto kattaa lähes koko Suomen yritystoiminnan. Uusimmat indeksiluvut voivat tarkentua hieman aineiston kertymisen ja yritysten ilmoittamien tietojen muutosten vuoksi. Aineiston täydentymisestä johtuen tiedot päivittyvät julkistuksissa yli vuoden ajan. Tiedot tarkentuvat eniten viiden kuukauden ajan ensimmäisestä julkaisusta. Tietojen tarkentuminen päätoimialoilla eri julkaisukertojen välillä sekä pitkällä aikavälillä keskimäärin on esitetty omissa taulukoissaan tilaston sivuilla

Mitattava muuttuja vastaa hyvin Eurostatin määritelmiä. Aineistossa voi olla virheitä esimerkiksi optisesta luvusta tai tiedonantajien virheistä johtuen. Ajallisesti tiedot kohdistuvat täsmällisesti ja laskennassa käytetyt menetelmät ovat harhattomia. Yrityksen toimiala on päätoiminnan mukainen. Sivutoimintojen vaikutusta on pienennetty jakamalla merkittävimmät sivutoiminnot omiksi toimialayksiköikseen.

Oikea-aikaisuus

Palkkasummakuvaajien tiedot julkaistaan puolentoista kuukauden viiveellä.

Täsmällisyys

Palkkasummakuvaajan tietojen julkistamisessa ei esiinny viivettä. Poikkeuksellisesti vuoden 2019 alussa tilaston julkaiseminen keskeytyi, koska tulorekisteristä saatava aineisto oli puutteellinen (http://stat.fi/til/ktps/ktps_2019-04-02_uut_001.html).

Tietojen revisoitumiskäytännöt

Tulorekisterin aineisto kattaa lähes koko Suomen yritystoiminnan. Uusimmat indeksiluvut voivat muuttua aineiston täydentymisen ja tietojen korjaantumisen vuoksi. Aineistossa voi olla virheitä esimerkiksi tietojen optisesta luvusta tai tiedonantajien virheistä johtuen. Aineisto täydentyy palkkojen osalta 13 kuukauden ajan. Sen vuoksi indeksilukuja päivitetään siihen asti, kunnes aineisto on kokonaan täydentynyt. Tietojen tarkentuminen päätoimialoilla eri julkaisukertojen välillä sekä pitkällä aikavälillä keskimäärin on esitetty omissa taulukoissaan tilaston kotisivulla.

Otantavirhe

Tilastossa on käytössä kokonaisaineisto, jolloin otantavirhettä ei esiinny.

Vertailukelpoisuus

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tilaston tuottamisessa käytetään eurooppalaisia STS-asetuksen mukaisia määritelmiä, joten tilaston tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia ja kattavat koko Suomen.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Palkkasummakuvaajan aikasarjat ovat ajallisesti vertailukelpoisia vuodesta 1995 alkaen. Tilaston tiedot lasketaan jokaisen julkistuksen yhteydessä uudelleen vähintään vuoden ajalta. Julkistuksen tiedot ovat ajallisesti vertailukelpoisia, joskin tuoreimmat tiedot voivat tarkentua aineiston täydentymisen vuoksi.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Tilastokeskuksen tuottamat yritystilastot voidaan jakaa rakenne- ja suhdannetilastoihin. Tilastojen erot syntyvät niiden kuvausaikavälin pituudessa, julkaisemisviiveessä sekä tietosisällön laajuudessa siten että suhdannetilastojen kuvausaikaväli ja julkaisemisviive on lyhyempi ja niiden tietosisältö suppeampi kuin rakennetilastoissa. Yritysten rakennetilastoihin kuuluu muun muassa yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, joka kuvaa yritysten rakennetta ja toimintaa vuositasolla. Yritysten suhdannetilastoja ovat muun muassa liiketoiminnan kuukausikuvaajat (liikevaihto- ja palkkasummakuvaajat). Vuositilastot ovat poikkileikkauksia ko. vuoden yritystoiminnasta. Sen sijaan suhdannetiedot on tehty ajallisesti vertailukelpoisiksi esim. yritysjärjestelyjen ja toimialasiirtojen osalta siten, että indikaattorit kuvaavat kunkin toimialan suhdannekehitystä ajassa.

Vuositasoisesta yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastosta julkaistaan vuosittain ennakolliset ja lopulliset tilastot. Ennakkotiedot valmistuvat tilastovuotta seuraavan vuoden syyskuussa ja lopulliset tiedot joulukuussa.

Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Palkkasummakuvaajien kuukausittaiset, neljännesvuosittaiset, puolivuosittaiset ja vuosittaiset tiedot laaditaan samalla tavalla, joten ne ovat yhteneväiset.

Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa

Palkkasummakuvaajien tietoja käytetään kansantalouden tilinpidon lähdeaineistona.

Sisäinen yhtenäisyys

Palkkasummakuvaajissa kullekin kalenterikuukaudelle kohdistuu sille ajoittuva palkanmaksu yrityksen tilikaudesta riippumatta. Tilastokeskuksen yritysrekisterin ja tilinpäätöstilastojen tiedot ovat tuloslaskelman mukaisia kyseisenä vuonna päättyvältä tilikaudelta.

Palkkasummakuvaajat kattavat kaikki palkkoja maksavat työnantajat. Palkkasummakuvaajat sisältävät myös julkisyhteisöjen ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkat, jotka eivät sisälly Yritysrekisterin vuositilastoon, vaan ne julkaistaan erikseen. Palkkasummatietojen laskennassa aloittaneet ja lopettaneet yritykset otetaan huomioon heti, kun yritys alkaa ilmoittaa työnantajasuorituksia tai tieto lopettamisesta on saatu. Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastoon tulevat yritykset, jotka ovat toimineet yli puoli vuotta tilastovuonna ja jotka ovat työllistäneet enemmän kuin puoli henkilöä tai joiden liikevaihto tai tase on ylittänyt vuosittain määritellyn tilastorajan.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Tulorekisterin sähköinen tietokanta

Indeksin laskennassa käytetään tulorekisteristä saatavaa aineistoa, joka 1.1.2019 lähtien korvaa Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineiston. Aineisto sisältää kattavat tiedot palkoista ja ansiotuloista yksilötasolla ja tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin reaaliaikaisesti ja maksukohtaisesti.

Suora tiedonkeruu

Suoran tiedonkeruun piirissä on noin 2000 toimialojensa merkittävintä yritystä, joilta kerätään kuukausittain liikevaihtotietoa. Lisäksi toimialayksiköihin jaetuilta merkittävimmiltä yrityksiltä kysytään palkkasummatietoa, sillä sitä ei saada muista lähteistä. Tiedustelussa ei ole rahoitustoiminnan, julkisen sektorin, koulutuksen tai terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen yrityksiä. Valinnan kriteereinä ovat liikevaihdon suuruus ja yrityksen henkilökunnan määrä. Otoksesta poistetaan lopettaneet yritykset ja yritykset, joiden toiminta on vähentynyt huomattavasti. Otosta täydennetään uusilla ja toimintaansa laajentaneilla yrityksillä. Suorakysely postitetaan yrityksille kohdekuukautta seuraavan kuukauden alussa ja lomake tulee palauttaa Tilastokeskukseen kohdekuukautta seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä. Tiedonanto tapahtuu sähköisesti ja tiedustelulomake on pyritty pitämään lyhyenä ja selkeänä, ja siinä kysytään vain välttämättömiä tietoja, jotta tiedonantorasitus otokseen kuuluville yrityksille olisi mahdollisimman alhainen. Otoksen muodostamisessa on pyritty siihen, että mahdollisimman pienellä otoskoolla saavutettaisiin riittävä toimialoittainen kattavuus liikevaihdon suhteen. Otoksen osuus kunkin päätoimialan yrityksien lukumäärästä on keskimäärin 0,1-7 prosenttia.

Tiedonkeruumenetelmä

Tilastokeskuksen oman tiedonkeruun tietoja kerätään verkkolomakkeella. Lisäksi Tilastokeskuksella on sopimus Verohallinnon kanssa, että Verohallinto toimittaa Tulorekisterin aineiston tiedot Tilastokeskukseen. 

Myyntitiedustelun verkkolomake on testattu käyttöönoton yhteydessä ja kun siihen on tehty muutoksia. Lisäksi tiedustelun vastauskatoa seurataan kuukausittain.

Tiedonkeruun tiheys

Palkkasummakuvaajien tiedot kerätään kuukausittain.

Menetelmät

Tiedon käsittely

Palkkasummakuvaajien laskenta perustuu muutosestimointiin. Tietoja ei voida laskea suoraan summaamalla, koska aineisto on uusimpien kuukausien osalta vajaa; koossa on vain osa yrityksistä. Menetelmässä vertaillaan tarkasteltavan kuukauden ja edellisen vuoden vastaavan kuukauden vertailukelpoisia havaintoja huomioimalla muun muassa yritysjärjestelyt ja kirjanpitoon liittyvät raportointikäytännön muutokset. Indeksit lasketaan kuukausittain uudelleen kunnes aineisto on lopullinen.

Aineiston/datan validointi

Palkkasummakuvaajien aineistoa validoidaan monessa tilastoprosessin vaiheessa. Aineistossa havaitut systemaattiset virheet korjataan ennen laskentaa. Laskennan aikana havaitut virheelliset tiedot oikaistaan tai niiden vaikutus poistetaan. Aineisto tarkistetaan yritystasolla käymällä läpi merkittävimmät yritysjärjestelyt ja palkkasumman muutokset, yritysten aloitukset ja lopetukset.

Kausitasoitus

Kausitasoitus on tilastollinen menetelmä, jolla käsitellään aikasarjoja. Menetelmällä poistetaan aineistosta vuoden sisäinen, miltei säännöllisenä toistuva vaihtelu. Tilastossa käytetään Tramo/Seats-menetelmää ja J-Demetra+- ohjelmistoa. Lisäksi kausitasoitus perustuu ESS Guidelines on Seasonal Adjustment -ohjeisiin.

Kausivaihtelun aiheuttaa usein jokin yrityksistä itsestään johtumaton ilmiö, kuten säätilojen ja vuodenaikojen vaihtelu ja ihmisten toimintatavat. Tarkempaa tietoa aikasarjojen kausivaihtelusta ja kausitasoitukseen käytetystä menetelmästä saa Kausitasoitus Tramo/Seats -menetelmällä -selosteesta.

Menetelmädokumentointi

Palkkasummakuvaajien menetelmäseloste löytyy tilaston kotisivuilta.

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Yhteiskuntatilastot

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilastointia ohjaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan yritystilastoista (N:o 2019/2152) sekä EU:n komission täytäntöönpanoasetus (N:o 2020/1197).

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Toimialan dominanssille on käytetty rajana yhden yrityksen 70 prosentin vaikutusta toimialaan ja kynnysarvona julkaistavassa sarjassa on oltava vähintään 30 yritystä.

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrottaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tietojen jakaminen

Tilaston tiedot toimitetaan kansantalouden tilinpidon käyttöön kuukausittain. Lisäksi tilaston tiedot toimitetaan kuukausittain Eurostatille julkaisupäivänä ja Eurostat julkaisee tiedot omilla verkkosivuillaan.

Muu tiedonjakelu

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu tuottaa liikevaihto-, vienti-, palkkasumma-ja henkilöstömäärätietoja sekä suhdannekehityksen taustaa selittäviä kasvukatsauksia asiakkaan valinnan mukaan alueittain toimialoittain yrityksistä kokoluokittain valitusta yritysryhmästä. Lisätietoja palvelusta löytyy Asiakaskohtaisen suhdannepalvelun internetsivuilta.

Saatavuus ja selkeys

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Tietojen revisioitumislinjaukset

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Käyttäjien tarpeet

Tietoja käytetään Eurostatissa, Euroopan keskuspankissa, eräissä kansainvälisissä organisaatioissa ja Suomen julkisessa hallinnossa sekä aluekehittämisessä yritystalouden kehityksen seurantaan ja analysointiin. Elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset käyttävät tietoja markkinoiden ja kilpailijoiden kehityksen arviointiin. Tilastokeskuksessa kansantalouden tilinpito käyttää palkkasummaindeksejä lähdeaineistonaan.

Käyttäjätyytyväisyys

Eurostat arvioi tilaston tiedot vuosittain.

Laadun arviointi

Palkkasummakuvaajien laatua arvioidaan tilastoprosessin eri vaiheissa. Neljännesvuosittain vertaillaan tilastoa muihin suhdannetilastoihin.

Laadunvarmistus

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Palkkasummakuvaajat on virallinen tilasto. Suomen virallinen tilasto (SVT) on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.

Tiedot toimitetaan Eurostatiin samana päivänä kuin ne julkaistaan kotimaassa.

Tilaston asiantuntijat

Heidi Myllylä
yliaktuaari
029 551 3473

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.