Laatuseloste: Yksityisen sektorin tuntipalkat

1 Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö

Teollisuus, rakennusala, autoliikenne ja ahtausala: Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK) on kerännyt jäsenyrityksiltään työntekijäkohtaiset tiedot ja ne kattavat koko vuosineljänneksen.

Ahtausalalla palkkatilastoon sisältyvät ns. vakinaiset ahtaus-, varasto- ja korjaamopuolen työntekijät, ammattityöntekijäkuntaan kuuluvat sekä tilapäiset työntekijät työaikamuodosta (keskeytymätön 3-vuorotyö, 2-vuorotyö ja 1-vuorotyö) riippumatta. Työntekijämääriä ei tilastossa mainita, koska niiden selvittäminen ahtaustyössä on vaikeata. Tehdyn työmäärän vaihtelu selviää eri neljänneksinä tehtyjen työtuntien määrästä. Tiedot on kerätty erittelemättä miehiä ja naisia.

Vuoden 1972 toukokuun alussa sovittiin ahtausalalla kokonaan uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta. Aika- ja urakkapalkkajärjestelmästä siirryttiin takuupalkkajärjestelmään, jossa ns. vakinaisille työntekijöille maksetaan palkkaa kaikilta työtuntijärjestelmän edellyttämiltä tunneilta riippumatta siitä, onko työnantaja voinut tarjota hänelle tällöin työtä vai ei. Muiden ahtausalan työntekijöiden palkkaus rakentuu päiväansiotakuun pohjalle.

1.2 Luokitukset ja ansiokäsitteet

Luokitukset:
toimiala
sopimusala (teollisuudessa ja rakennusalalla)
ammatti (liikenteessä)
paikkakuntakalleusluokka
sukupuoli
ikäryhmä

Summatiedot:
lukumäärät
aikatyötunnit ja -palkat
urakkatyötunnit ja -palkat
palkkiotyötunnit ja -palkat
ylityötunnit ja -korotusosat
sunnuntaityötunnit ja -korotusosat
työaikaan liittyvät lisät kuten esim. vuorotyölisä
muut erilliset lisät kuten olosuhdelisät

Tilastossa käytetään kahta tehdyn työajan ansiokäsitettä: säännöllisen työajan ansio ja kokonaisansio.

Säännöllisen työajan ansio sisältää aika-, urakka- ja palkkiotyöstä säännölliseltä tehdyltä työajalta maksetut palkat vuorotyö- ja olosuhdelisineen. Säännöllisen työajan ansioon sisältyvät tässä tilastossa myös sunnuntai- ja ylityöpalkan perusosat, mutta ei korotusosia.

Kokonaisansio sisältää edellisten lisäksi sunnuntai- ja ylityöpalkan korotusosat. Ansiotiedot esitetään laskettuna tehtyä työtuntia kohti.

Tilastossa ei ole mukana vuosilomapalkkaa, lomaltapaluurahaa, koulutus-, sairaus- ja äitiysloma-ajan palkkaa, vapaapäiviltä maksettua palkkaa (mm. ns. Pekkas-päiviltä maksettua palkkaa), hälytysrahaa, päivärahoja, työväline- ja matkakustannusten korvauksia eikä luontoisetujen raha-arvoa. Useimmilla aloilla tilastossa eivät ole mukana myöskään ns. palveluvuosilisät.

2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Teollisuus, rakennusala ja ahtausala: tiedustelun piiriin kuuluvat sekä tunti- että kausipalkatut työntekijät. Tilastossa eivät ole mukana oppilaat, harjoittelijat, eivätkä nuoret työntekijät.

Autoliikenne: Tiedustelun kohdejoukkona ovat yksityisen ammattimaisen autoliikenteen työntekijät, jotka toimivat kuljettajina tai huoltokorjaamoissa. Tiedustelu ei koske konttori-, työnjohto- tai teknistä henkilökuntaa eikä alle 18-vuotiaita, -vajaatyökuntoisia tai yrityksessä omistus- tai sukulaissuhteen perusteella toimivia. Valtion, kunnan, teollisuuden ja kaupan palveluksessa olevat kuljetusalan työntekijät eivät myöskään kuulu tiedustelun kohdejoukkoon. Heitä koskevat tiedot saadaan näiden alojen palkkatilastoista.

3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Saadut tilastotiedot eivät ole virheettömiä. Virheitä saattaa syntyä tiedonantajien ja tiedontoimittajien taholta sekä tietojen käsittelyssä Tilastokeskuksessa.

Teollisuuden työntekijöiden palkkatilasto kattaa yksityisen sektorin kaivannaistoiminnan (toimiala C), teollisuuden (toimiala D) sekä sähkö- ja energiahuollon (toimiala E) järjestäytyneet yritykset. Työvoimatutkimuksen mukaan yksityisellä sektorilla näillä toimialoilla oli 244 500 työntekijää neljännellä neljänneksellä 2003. Palkkatilaston työntekijämäärä oli tästä n. 55 %. Osa erosta johtuu erilaisista työntekijöiden määritelmistä. Pääosa erosta johtuu kuitenkin siitä, että järjestäytymättömien yritysten työntekijät eivät ole tilastossa mukana.

Rakennusalan järjestäytyneiden yritysten työntekijämäärä oli 29 544 neljännellä neljänneksellä 2003. Kun verrataan saman ajankohdan työvoimatutkimuksen yksityisen sektorin rakennustoiminnan (toimiala F) työntekijämääriä, saadaan peittävyydeksi n. 34 %. Edellisellä neljänneksellä oli palkkatilastossa työntekijöitä 29 447 ja edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä 27 770.

Autoliikenteen koko työntekijämäärä oli tilastossa 10 206. Linja-autoliikenteessä oli 5 861 työntekijää ja kuorma-autoliikenteessä 4 345 työntekijää. Kun verrataan saman ajankohdan työvoimatutkimuksen yksityisen sektorin moottoriajoneuvojen huoltoon ja korjaukseen (toimiala 502) sekä muuhun maaliikenteeseen (toimialat 602-603), saadaan peittävyydeksi n. 19 prosenttia.

Edellä mainittuja lukuja tarkasteltaessa on kuitenkin otettava huomioon, että työvoimatutkimuksen ja palkkatilaston työntekijämääritelmät ja toimialat eivät täysin vastaa toisiaan. Taulukoissa on sellaisten ryhmien kohdalla, johon kuului vähemmän kuin 10 työntekijää, merkitty lukumäärätiedot ja ansioiden kohdalle piste ( . ). Jos määrätyssä kohdassa ei ole ollut lainkaan havaintoja, on merkintä ollut viiva ( - ).

4 Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Teollisuuden, rakennusalan ja liikenteen työntekijöiden palkat -julkaisu ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Toisen vuosineljänneksen tiedot ilmestyvät marraskuussa ja neljännen vuosineljänneksen tiedot kesäkuussa.

5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Julkaisu on tilattavissa myyntipalvelusta osoitteesta:

Tilastokeskus, myyntipalvelu
PL 4C
00022 Tilastokeskus
Puh: (09) 1734 2011
Faksi: (09) 1734 2500
myynti@tilastokeskus.fi
http://www.tilastokeskus.fi

Edellisen tilastoneljänneksen (II neljännes 2003) tiedot on julkaistu Tilastokeskuksen julkaisussa PALKAT 2003:12.

Yksityisen sektorin tuntipalkkatilaston tuotannossa käytettävät metatiedot ovat saatavissa palkkatilastoista.

Julkaisun tiedot ovat vapaasti käytettävissä. Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus.

6 Tilastojen vertailukelpoisuus

Teollisuustyöntekijöitä koskevia tietoja on kerätty lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1936. Tuolloin Sosiaalinen Tutkimustoimisto ja Suomen Työnantajain Keskusliitto sopivat teollisuusaloittaisten palkkatilastojen yhdistämisestä koko teollisuutta koskevaksi tilastoksi ja tämän luovuttamisesta Sosiaaliselle tutkimustoimistolle virallisena tilastona julkaistavaksi. Virallisluonteisia teollisuusaloittaisia palkkatutkimuksia oli tehty jo ennen tuota ajankohtaa muun muassa metalliteollisuudessa vuosilta 1913, 1920-1926, sahateollisuudesta vuosilta 1913, 1921-1924 ja paperiteollisuudessa vuodelta 1928. Vuosina 1940 ja 1941 tietoja ei ole kerätty. Vuoteen 1967 tiedot on julkaistu Sosiaalisessa aikakauskirjassa ja sen jälkeen tilastokeskuksen tilastotiedotussarjassa.

Vuonna 1985 tilastoa laajennettiin ottamalla mukaan kemiallistekninen teollisuus, vuonna 1990 mm. turveteollisuus, jalometalliteollisuus ja pakkaus- ja tapettiteollisuus. Samana vuonna moottoriajoneuvojen korjaus jätettiin tämän tilaston ulkopuolelle ja aiemmin käytetty teollisuusalajako korvattiin toimialaluokituksella. Vuoden 1991 alusta tilastoon eivät myöskään sisälly Elintarviketeollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritysten työntekijät.

Vuodesta 1993 työntekijöiden palkkatietoja on kerätty useimmilla aloilla vain joka toiselta neljännekseltä, mistä johtuen teollisuuden ja rakennusalan palkkatilastoja julkaistaan vain vuoden II ja IV neljänneksiltä.

Vuoteen 1993 asti kuukausi- tai muiden kausipalkattujen tuntiansio oli määritetty jakamalla neljänneksen palkkasumma työtuntien määrällä, jolloin niiden määrä kullakin neljänneksellä vaikutti keskimääräiseen tuntiansioon. Toisesta neljänneksestä 1993 lähtien on ansiot määritetty kausipalkkatasoitettuna eli työtuntien määrän vaihtelu tuntiansioon on eliminoitu. Muutos vaikuttaa tilastossa paperiteollisuuden sekä koko teollisuuden tuntipalkkojen vertailukelpoisuuteen.

Työajan lyhennysvapaan kompensaatio (ns. pekkaspäivät) sisältyy tehdyn työajan tuntiansioon ainoastaan metalliteollisuudessa, huonekalu- ja puusepänteollisuudessa, saha- ja levyteollisuudessa sekä jalometalliteollisuudessa. Tämä vaikuttaa näiden alojen ja muiden teollisuuden alojen välisten palkkatietojen vertailukelpoisuuteen.

Tietoja rakennusalan työntekijöiden keskimääräisistä tuntiansioista on julkaistu vuodesta 1955 lähtien. Putkiasennus- ja eristysalalla sekä sähköasennusalalla tiedot on kerätty yksilöllisinä alusta lähtien.

Talonrakennus-, maalaus- ja asfalttialalla tiedot on kerätty ryhmäkohtaisina summatietoina ammattiryhmittäin vuoden 1983 4. neljännekseen asti, jonka jälkeen tietojen keruutapa muutettiin yksilölliseen aineistoon perustuvaksi. Voimalaitosrakennusalan tiedot kerättiin ryhmäkohtaisesti vuoden 1987 loppuun, jonka jälkeen ne on kerätty yksilöllisenä ja yhdistetty talonrakennusalan tietoihin. Lasitus- ja hiomoalan tietoja on kerätty vuodesta 1982 vuoteen 1997 ja maa- ja vesirakennusalan tietoja ryhdyttiin keräämään vuodesta 1984 lähtien. 1. neljänneksestä 1992 lähtien asfalttiala on jaettu kahteen osaan: tienpäällystysalaan ja vedeneristysalaan.

Vuodesta 1995 ei tässä julkaisussa ole julkaistu Tilastokeskuksen keräämiä autoliikenteen palkkatietoja.

Ahtausalan palkkatilastoa on laadittu vuodesta 1953 lähtien. Tiedustelu suoritetaan neljännesvuosittain ja ansiotiedot koskevat koko vuosineljännestä.

7 Selkeys ja yhtenäisyys

Teollisuuden-, rakennusalan ja liikenteen tuntipalkkatilasto perustuu siis vain työnantajajärjestöjen aineistoihin, kun taas esim. palkkarakennetilastossa ja ansiotasoindeksissä käytetään myös Tilastokeskuksen omaa otosaineistoa. Lisäksi ansiokäsitteissä on eroa: tässä julkaisussa kuvataan tehdyn työajan ansiota, kun taas palkkarakennetilastossa kuvataan kokonaistyöajan ansiota, joka sisältää myös ei tehdyn työajan ansiot. Ansiotasoindeksi käyttää säännöllisen työajan tuntiansiota, jonka määritelmä on sama kuin tässä julkaisussa.

Erot työnantajajärjestöjen julkaisemiin palkkatietoihin johtuvat pääosin siitä, että tämän julkaisun luvut ovat rajatumpia suhteessa tehdyn työajan ansioihin.


Päivitetty 30.5.2005

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Yksityisen sektorin tuntipalkat [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3916. 2004, Laatuseloste: Yksityisen sektorin tuntipalkat . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.4.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ystp/2004/ystp_2004_2005-05-30_laa_001.html