Julkaistu: 25.1.2019

Asuntovelallisilla asuntokunnilla asuntovelkaa keskimäärin 98 740 euroa

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli vuonna 2017 velkaa keskimäärin 219 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloistaan. Eniten velkaa suhteessa tuloihin oli alle 35-vuotiaiden asuntokunnilla, joilla oli velkaa keskimäärin hieman yli kolme kertaa vuositulojen verran. Asuntovelkaa asuntovelallisilla asuntokunnilla oli keskimäärin 98 740 euroa, mikä oli 0,8 prosenttia edellisvuotista enemmän.

Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisasteet viitehenkilön iän mukaan 2002–2017

Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisasteet viitehenkilön iän mukaan 2002–2017

Velallisia asuntokuntia oli vuonna 2017 kaikkiaan 1,4 miljoonaa eli hieman yli puolet kaikista asuntokunnista. Velkaa niillä oli yhteensä 120,9 miljardia euroa, mikä oli 1,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuodesta 2002 on velallisten asuntokuntien lukumäärä kasvanut kymmenen prosenttia ja velat reaalisesti 117 prosenttia.

Velat kasvoivat edellisvuodesta 1,9 prosenttia. Asuntokuntien käytettävissä olevat rahatulot kasvoivat enemmän kuin velat, 2,4 prosenttia, joten asuntokuntien velkaantumisaste hieman laski. Vuonna 2017 kaikkien asuntokuntien velkaantumisaste oli 112 prosenttia kun se edellisvuonna oli 113 prosenttia.

Veloista 86,8 miljardia euroa eli 72 prosenttia oli asuntovelkoja. Asuntovelkaa oli kolmanneksella kaikista eli 878 800 asuntokunnalla. Edellisvuodesta asuntovelat kasvoivat 0,7 prosenttia. Elinkeinotoimintaa ja tulonhankintaa varten otettua velkaa oli 80 260 asuntokunnalla 7,4 miljardia euroa, mikä oli 2,5 prosenttia edellisvuotista enemmän. Muuta velkaa oli noin miljoonalla asuntokunnalla 26,7 miljardia euroa, 5,7 prosenttia edellisvuotista enemmän. Muihin velkoihin sisältyvät kulutukseen tai suurehkoihin hankintoihin kuten autoa tai loma-asuntoa varten otetut velat sekä opintovelat.

Lähes viidenneksellä velallisista asuntokunnista eli 269 750 asuntokunnalla oli velkaa vähintään kolme kertaa käytettävissä olevat vuositulot. Asuntokuntien kaikista veloista heillä oli puolet. Vuonna 2002 niin paljon velkaa oli 97 380 asuntokunnalla eli kahdeksalla prosentilla velallisista asuntokunnista. Asuntokuntia, joilla oli velkaa vähintään viisi kertaa vuositulojen verran, oli 66 740 vuonna 2017.

Paljon velkaa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin oli usein kahden huoltajan asuntokunnilla, joissa oli lapsia, ja joiden viitehenkilö oli alle 45-vuotias. Lapsettomilla yhden tai kahden aikuisen asuntokunnilla suuret velat olivat yleisimpiä 25-34-vuotiaiden talouksilla. Asuntovelallisilla yksinhuoltajillakin oli usein paljon velkaa suhteessa tuloihin.

Suuria asuntovelkoja oli eniten Ahvenanmaan, pääkaupunkiseudun ja muun Helsinki-Uudenmaan asuntokunnilla. Asuntovelallisista asuntokunnista Ahvenanmaalla 41 prosentilla, pääkaupunkiseudulla 37 prosentilla ja muualla Helsinki-Uudellamaalla 33 prosentilla oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulot. Vähiten suuria asuntovelkoja oli Pohjois- ja Itä-Suomessa, missä niin paljon velkaa oli neljänneksellä asuntovelallisista asuntokunnista.

Alimpaan tuloviidennekseen kuuluvista asuntovelallisista asuntokunnista 43 prosentilla oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulot, kun suhteessa yhtä velkaisia oli ylimpään tuloviidennekseen kuuluvista asuntokunnista 24 prosenttia. Alimpaan tuloviidennekseen kuuluvilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 64 490 euroa ja ylimpään tuloviidennekseen kuuluvilla 127 920 euroa.

Asuntokunnat maksoivat korkoja 1,6 miljardia euroa vuonna 2017. Edellisvuodesta asuntokuntien korkomenot pienenivät 1,8 prosenttia. Vuodesta 2002 vuoteen 2017 asuntokuntien korkomenot ovat pienentyneet reaalisesti 43 prosenttia, kun asuntokuntien velat ovat samana aikana kasvaneet yli kaksinkertaisiksi. Velallisista asuntokunnista 60 prosenttia eli 853 100 asuntokuntaa maksoi korkoja korkeintaan 1 000 euroa ja kolme prosenttia eli 37 000 asuntokuntaa yli 5 000 euroa.


Lähde: Velkaantumistilasto 2017. Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala 029 551 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (350,5 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 25.1.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Velkaantumistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-8793. 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.6.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/velk/2017/velk_2017_2019-01-25_tie_002_fi.html