Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Väestön ennakkotilasto 2019, syyskuu

Julkaistu: 26.4.2019

Suomen ennakkoväkiluku maaliskuun lopussa 5 518 393

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli maaliskuun lopussa 5 518 393. Maamme väkiluku kasvoi tammi-maaliskuun aikana 474 henkeä, mikä on 95 henkeä vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 3 853 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 3 290 vähemmän kuin kuolleita.

Väestönlisäys kuukausittain 2016–2019*

Väestönlisäys kuukausittain 2016–2019*

Maaliskuun ennakkotilaston mukaan alkuvuonna syntyi 10 897 lasta, mikä on 763 lasta vähemmän kuin vuonna 2018. Kuolleiden määrä oli 14 187, mikä on 770 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Ulkomailta muutti Suomeen alkuvuonna 7 005 henkeä ja Suomesta ulkomaille 3 152 henkeä. Maahanmuuttoja oli 77 vähemmän ja maastamuuttoja 615 vähemmän kuin edellisvuoden tammi-maaliskuussa. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 1 593 ja maastamuuttajista 2 109.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi vuoden alusta maaliskuun loppuun mennessä ennakkotietojen mukaan 55 168. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 3 139 muuttoa vuoden 2019 kuntajaon mukaan.

Maaliskuussa 2017 tuli mahdolliseksi lain mukaan samaa sukupuolta olevien avioliitot. Avioliiton solmi vuoden 2019 tammi-maaliskuussa 40 naista ja 26 miestä niin, että aviopuoliso oli samaa sukupuolta. Rekisteröidyn parisuhteensa muutti avioliitoksi 2 naista ja 2 miestä.

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi alkuvuonna 2019 vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Väkiluku kasvoi määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 3 729 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 384 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönlisäys oli suurinta Uudellamaalla, 2,2 promillea ja Ahvenanmaalla, 1,8 promillea. Pirkanmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 0,7 promillea. Määrällisesti suurin väestötappio oli Etelä-Savossa, joka menetti väestöstään 504 henkeä. Satakunnan väkiluku väheni 426 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Etelä-Savo koki suhteellisesti suurimman väestötappion, 3,5 promillea.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 3 408 henkeä, ja Pirkanmaa, 590 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Uusimaa, 2,0 promillea sekä Ahvenanmaa, 1,3 promillea.

Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Etelä-Savon maakunnassa, 167 henkeä. Satakunnan maakunnassa tappio oli 108 henkeä. Muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suhteellisesti suurin Etelä-Savossa, 1,2 promillea väestöstä.

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin tammi-maaliskuussa vuoden 2019 aikana 23 776. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Uusimaa, Pirkanmaa ja Ahvenanmaa. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Uudellamaalla, 1 593 henkeä. Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Uudellamaalla, 1,0 promillea väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Satakunnan maakunnassa, 257 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Etelä-Savon maakunnassa, 1,6 promillea väestöstä.


Lähde: Väestön ennakkotilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Joonas Toivola 029 551 3355, Joni Rantakari 029 551 3249, Matti Saari 029 551 3401, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (275,7 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 26.04.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. maaliskuu 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vamuu/2019/03/vamuu_2019_03_2019-04-26_tie_001_fi.html