Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 24.4.2014

Vieraskielisten määrä ylitti ruotsinkielisten määrän

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vieraskielisten määrä ylitti ruotsinkielisten määrän maaliskuun aikana. Suomessa oli maaliskuun lopussa 293 540 vieraskielistä, joka on 5,4 prosenttia väestöstä. Ruotsia äidinkielenään puhuvia oli 290 760. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli maaliskuun lopussa 5 455 068.

Väestönlisäys kuukausittain 2012–2014*

 Väestönlisäys kuukausittain 2012–2014*

Maamme väkiluku kasvoi tammi-maaliskuun aikana 3 800 henkeä, mikä on 350 henkeä vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten. Suurin syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 2 880 enemmän kuin maastamuuttoja. Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden oli 920 henkeä.

Tammi-maaliskuun ennakkotilaston mukaan ulkomailta muutti Suomeen 6 270 henkeä ja Suomesta ulkomaille 3 390 henkeä. Maahanmuuttoja oli 590 vähemmän ja maastamuuttoja 300 enemmän kuin edellisvuonna. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 1 520 ja maastamuuttajista 2 250.

Tammi-maaliskuun aikana syntyi 13 930 lasta, mikä on 360 lasta vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2013. Kuolleiden määrä oli 13 010, mikä on 900 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi maaliskuun loppuun mennessä ennakkotietojen mukaan 51 680. Vähennystä edellisen vuoden tammi-maaliskuuhun verrattuna oli 1 030 muuttoa vuoden 2014 kuntajaon mukaan.

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa seuraavissa maakunnissa: Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Ahvenanmaa ja Kanta-Häme.

Väkiluku kasvoi tammi-maaliskuun aikana määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 3 930 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pohjois-Pohjanmaalla, 560 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönlisäys oli suurinta Uudellamaalla, 2,5 promillea. Keski-Pohjanmaan suhteellinen väestönkasvu oli toiseksi suurinta, 1,8 promillea. Määrällisesti suurin väestötappio oli Etelä-Savon maakunnassa, joka menetti väkiluvustaan 320 henkeä. Pohjois-Karjalan väkiluku väheni 240 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurin väestötappio oli Etelä-Savon maakunnassa, 2,1 promillea, ja toiseksi suurin Kainuussa, 1,7 promillea.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 2 460 henkeä, ja Pirkanmaa, 310 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 1,5 promillea, ja Ahvenanmaa, 1,4 promillea.

Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Lapin ja Pohjois-Karjalan maakunnissa, molemmissa 100 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Kainuun maakunnassa, 1,0 promillea väestöstä, ja toiseksi suurin Pohjois-Karjalassa, 0,6 promillea väestöstä.

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin tammi-maaliskuun aikana 21 740. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Uusimaa, Pirkanmaa, Ahvenanmaa, Kanta-Häme ja Keski-Pohjanmaa. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Uudellamaalla, 1 070 henkeä, ja Pirkanmaalla, 190 henkeä. Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla, molemmissa 0,7 promillea väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisestä muutosta oli Pohjois-Karjalan maakunnassa, 160 henkeä, ja suhteellisesti suurin Kainuussa, 1,5 promillea.


Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marja-Liisa Helminen 09 1734 3273, Irma Pitkänen 09 1734 3262, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (315,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 24.04.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. maaliskuu 2014. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vamuu/2014/03/vamuu_2014_03_2014-04-24_tie_001_fi.html