Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

4 Työvoiman ulkopuolella olevat

4.1 Työvoiman ulkopuolella 35 prosenttia väestöstä vuonna 2016

Vuonna 2016 työvoiman ulkopuolella oli yhteensä 1 424 000 henkilöä eli 35 prosenttia 15–74-vuotiaasta väestöstä. Määrä oli 11 000 henkilöä enemmän kuin vuonna 2015. Työvoimatutkimuksessa työvoiman ulkopuolella olevilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka tutkimusviikolla eivät olleet työllisiä eivätkä työttömiä.

Työvoimatutkimuksessa kerätään tietoa myös siitä, mitä työvoiman ulkopuolella olevat itse katsovat pääasialliseksi toiminnakseen. Työvoiman ulkopuolella olevista valtaosa, noin 60 prosenttia, ilmoitti olevansa vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaisesti sairaita. Työvoiman ulkopuolisten määrän pieni kasvu johtui nimenomaan vanhuuseläkkeellä olevien määrän lisääntymisestä.

Hieman alle neljännes työvoiman ulkopuolella olevista oli ilmoitti olevansa opiskelijoita tai koululaisia. Työvoiman ulkopuolella olevista vajaa kymmenesosa ilmoitti olevansa työtön tai lomautettu, mutta heitä ei kuitenkaan työvoimatutkimuksen määritelmän mukaan luokiteltu työttömiksi . Omia lapsia tai muuta omaista hoitavia oli noin 6 prosenttia. (Kuvio 20.)

Kuvio 20. Työvoiman ulkopuolella olevat pääasiallisen toiminnan* mukaan vuonna 2016, 15–74–vuotiaat, %

Kuvio 20. Työvoiman ulkopuolella olevat pääasiallisen toiminnan* mukaan vuonna 2016, 15–74–vuotiaat, %
*) Tieto pääasiallisesta toiminnasta perustuu vastaajan omaan ilmoitukseen.

4.2 Piilotyöttömien määrä jatkoi kasvuaan

Piilotyöttömäksi luokitellaan työvoimatutkimuksessa työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka olisi halunnut työtä ja olisi voinut ottaa työn vastaan kahden viikon kuluessa, mutta ei ollut aktiivisesti hakenut työtä edeltävän neljän viikon aikana. Piilotyöttömiä voidaan pitää potentiaalisena lisätyövoimana.

15–74-vuotiaita piilotyöttömiä oli yhteensä 155 000 henkeä vuonna 2016, mikä oli 11 000 enemmän kuin vuosi sitten. Piilotyöttömien määrä oli jo toista vuotta korkeimmillaan piilotyöttömyyden tilastoinnin aikana, joka aloitettiin vuonna 1997. Piilotyöttömien määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2008, jolloin piilotyöttömien määrä oli alhaisimmillaan 77 000 henkeä. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua oli erityisesti kaikkein nuorimmissa ja vanhimmissa ikäluokissa. (Kuvio 21.)

Yleisin syy siihen, etteivät piilotyöttömät olleet hakeneet töitä, oli usko siitä, että töitä ei ollut saatavilla. Näin uskoi reilu neljännes piilotyöttömistä. Noin viidesosalla syynä oli opiskelu ja noin joka kymmenennellä se, että he olivat jääneet kokonaan eläkkeelle.

Vuonna 2016 piilotyöttömiä oli aiempien vuosien tavoin eniten 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä, 44 000 henkeä. Heistä valtaosa mainitsi opiskelun syyksi siihen, miksi eivät olleet hakeneet työtä. Kyse on siis opiskelijoista, jotka haluaisivat työtä (opintojen oheen), mutta eivät ole sitä etsineet. 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä piilotyöttömiä oli 34 000 henkeä, joista lähes puolet ei ollut etsinyt työtä siksi, että työtä ei uskottu olevan saatavilla.

65–74-vuotiaiden ikäryhmässä piilotyöttömien määrä on noussut viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana muutamasta tuhannesta nykyiseen 29 000 henkeen. 65–74-vuotiaista piilotyöttömistä valtaosa ei ollut hakenut työtä siksi, että he olivat jääneet kokonaan eläkkeelle tai siksi, että he uskoivat, ettei työtä ollut saatavilla.

Kuvio 21. Piilotyöttömät ikäryhmittäin vuosina 1997–2016

Kuvio 21. Piilotyöttömät ikäryhmittäin vuosina 1997–2016

4.3 Työn ja koulutuksen ulkopuolella 10 prosenttia nuorista

Nuorten työttömien joukossa on paljon päätoimisia opiskelijoita, jotka etsivät esimerkiksi osa-aikatyötä opiskelun ohessa tai töitä kesälomien ajaksi. Tästä syystä nuorten työttömyyden rinnalla on haluttu viime vuosina seurata myös 15–24-vuotiaita työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria ja heidän osuuttaan ikäluokasta eli NEET-astetta (Not in Employment, Education or Training). Seuraavassa kuvataan sellaisia nuoria, jotka eivät ole työllisiä eivätkä ole osallistuneet mihinkään koulutukseen tutkimusta edeltäneiden neljän viikon aikana ja jotka eivät ole myöskään suorittamassa asevelvollisuutta. Koulutukseen osallistumisella tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä tutkintoon johtavaa koulutusta että erilaisille kursseille osallistumista.

Vuonna 2016 nuoria, jotka eivät olleet työssä, koulutuksessa eivätkä asevelvollisuutta suorittamassa, oli 61 000 henkeä, mikä oli kymmenen prosenttia 15–24-vuotiaiden koko ikäluokasta (kuvio 22). Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten lukumäärä laski ensi kerran sitten vuoden 2011. Suhteellinen osuus ikäluokasta pysyi kuitenkin samana (10 %), sillä ikäluokan koko pieneni hieman edellisvuoteen verrattuna.

Kuvio 22. 15–24-vuotiaat nuoret, jotka eivät olleet työssä, koulutuksessa eivätkä asevelvollisia, vuosina 2006–2016

Kuvio 22. 15–24-vuotiaat nuoret, jotka eivät olleet työssä, koulutuksessa eivätkä asevelvollisia, vuosina 2006–2016

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista noin puolet oli miehiä ja puolet naisia. Heistä noin 60 prosenttia piti itseään työttömänä vuonna 2016. Noin 16 prosenttia oli oman ilmoituksensa mukaan työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaisesti sairaita. Noin joka kymmenes hoiti omia lapsia.

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista suurin osa siis kokee olevansa työttömiä tai työkyvyttömiä. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olo ei aina kuitenkaan ole ongelmallinen tilanne nuorille. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä on suurimmillaan kesällä ja vuodenvaihteessa, mikä osaltaan kertoo siitä, että kyseessä on monen kohdalla lyhytaikainen pääsykokeisiin valmistautumis-, loma- tai odotteluvaihe erilaisten opintojen, työn ja asevelvollisuuden suorittamisen välillä.

Työn ja koulutuksen ulkopuolella oleminen on yleisempää 20–24-vuotiailla kuin 15–19-vuotiailla. Pääsykokeisiin lukeminen tai asevelvollisuuden suorittaminen lukion tai ammattikoulun jälkeen sijoittuu usein juuri 20–24-vuoden ikään. Vuonna 2016 työn ja koulutuksen ulkopuolella olleista 20–24-vuotiaista nuorista noin joka kolmas ei kuitenkaan ollut vielä suorittanut toisen asteen tutkintoa.


Lähde: Työvoimatutkimus 2016. Tilastokeskus

Lisätietoja: Hanna Sutela 029 551 2907, Liisa Larja 029 551 3461, tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 12.4.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. Aikasarjatiedot 2007-2016 2016, 4 Työvoiman ulkopuolella olevat . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyti/2016/13/tyti_2016_13_2017-04-12_kat_004_fi.html