Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 9.4.2014

Palkansaajien arviot omasta eläkeiästään nousseet tuntuvasti

Palkansaajien arviot siitä, missä iässä he jäävät eläkkeelle, ovat nousseet tuntuvasti viidessä vuodessa. Vuonna 2013 lähes kaksi viidestä (37 %) yli 50-vuotiasta palkansaajasta arveli jäävänsä eläkkeelle 64-vuotiaana tai myöhemmin, kun vastaava osuus vuonna 2008 oli 28 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen vuoden 2013 työolotutkimuksen ennakkotiedoista.

Naiset arvelevat jatkavansa työuraansa yli 63-vuotiaiksi useammin (39 %) kuin miehet (32 %), ja naisilla myös jatkohalukkuus on kasvanut viidessä vuodessa enemmän kuin miehillä. Erityisen paljon on noussut niiden yli 50-vuotiaiden naispalkansaajien osuus, jotka arvelevat työskentelevänsä vähintään 65-vuotiaiksi.

Arvioitu eläköitymisikä 64 vuotta tai enemmän

Arvioitu eläköitymisikä 64 vuotta tai enemmän
Yli 50-vuotiaat palkansaajat, Työolotutkimus 2003, 2008 ja 2013.

Koulutus ja ammattiasema ovat voimakkaasti yhteydessä palkansaajien halukkuuteen jatkaa työuraa yli 63-vuotiaaksi. Perusasteen tutkinnon suorittaneista palkansaajista 31 prosenttia arvioi jäävänsä pois töistä yli 63-vuotiaina, mutta korkean asteen tutkinnon suorittaneista näin arveli 46 prosenttia. Vastaavasti johtotehtävissä olevista ylemmistä toimihenkilöistä 61 prosenttia aikoo jäädä eläkkeelle yli 63-vuotiaana, mutta teollisuustyöntekijöillä osuus on 18 prosenttia. Mahdollisuudet jatkaa työuraa ovat mitä ilmeisimmin huonommat raskasta teollisuustyötä tekevillä kuin korkeasti koulutetuilla tai yleensä ylempiin toimihenkilöihin kuuluvilla.

Jatkamisajatukset ovat yleisempiä julkisella sektorilla kuin yksityisellä sektorilla. Julkisella sektorilla palkansaajien koulutustaso on toki korkeampi kuin yksityissektorilla, mutta myös työnantajan ikäpolitiikalla ja työsuhteen varmuudella on lisävaikutusta. Valtiosektorilla (ei sisällä yliopistoja) jatkamishalukkaita on 55 prosenttia, kuntasektorilla 48 prosenttia ja yksityisellä sektorilla 29 prosenttia.

Superkarttuma vaikuttaa jatkohalukkuuteen

Vuodesta 2005 alkaen yli 63-vuotiaiden palkansaajien eläke on kasvanut suuremmalla prosentilla kuin sitä nuorempien. Työolotutkimuksessa on kysytty, lisääkö tämä niin sanottu superkarttuma palkansaajien halukkuutta jatkaa työssä yli 63-vuotiaaksi. Kysymys esitettiin ennakoivasti jo vuonna 2003, kun haluttiin arvioida vuoden 2005 eläkeuudistuksen tulevia vaikutuksia.

Vuonna 2013 kaikista yli 50-vuotiaista palkansaajista 43 prosenttia myönsi, että superkarttuma lisää heidän haluaan jatkaa työelämässä yli 63-vuotiaaksi. Sukupuolten välillä ei ole eroa tässä suhteessa. Osuus on noussut yli 10 prosenttiyksikköä vuodesta 2008, ja vieläkin enemmän verrattuna vuoteen 2003: 26 prosentista 43 prosenttiin. Näin tuntuva kasvu selittynee sillä, että superkarttuman merkitys on tullut kymmenen vuoden aikana paremmin yleiseen tietoisuuteen ja halu jatkaa työssä pidempään on lisääntynyt yleisestikin.

Työssä jatkamista ei kuitenkaan aina koeta mahdolliseksi. Syksyn 2013 työolotutkimuksessa 11 prosenttia yli 50-vuotiaista palkansaajista arveli, ettei heidän terveytensä salli työssä jatkamista yli 63 ikävuoden huolimatta siitä, että he itse haluaisivat jatkaa. Lisäksi kolme prosenttia arveli, että heidän työnantajansa ei halua heidän jatkavan, vaikka he itse haluaisivatkin. Sukupuolten välillä ei ole tässäkään suhteessa eroa.

Myös eläkkeellä halutaan työskennellä

Myös halu jatkaa työntekoa eläkkeellä on yleistynyt. Vuonna 2013 jo 72 prosenttia yli 50-vuotiaista palkansaajista sanoi voivansa harkita työskentelyä eläkeaikanaan joko kokoaikaisesti, osa-aikaisesti tai tilapäisesti, kun vuonna 2008 vastaava osuus oli 54 prosenttia. Valmius työskennellä eläkkeellä ollessa on hieman yleisempää miehille (74 %) kuin naisille (70 %). Yleisintä se on ylemmille toimihenkilöille (82 %) ja harvinaisinta teollisuustyöntekijöille (61 %).

Edistetäänkö työssä pysymistä työpaikoilla?

Palkansaajien mielestä ikääntyvien työssäpysymistä edistetään työpaikoilla nyt hieman yleisemmin kuin viisi tai kymmenen vuotta sitten. Lähes joka kolmas (30 %) palkansaaja oli vuonna 2013 sitä mieltä, että hänen työpaikallaan edistettiin ikääntyvien työssäpysymistä nykyistä pidempään joko voimakkaasti tai jossain määrin. Vuonna 2008 vastaava osuus oli 29 prosenttia ja vuonna 2003 se oli 22 prosenttia. Työpaikoilla, joilla työntekijöiden määrää on viime vuosina lisätty, 33 prosenttia palkansaajista koki, että ikääntyneiden työssä pysymistä on tuettu vähintään jossain määrin. Niillä työpaikoilla, joilla työntekijöitä on vähennetty selvästi, on vastaava osuus vain 19 prosenttia.

Työolotutkimus tarjoaa hyvän välineen palkansaajien eläkeaikeiden tutkimiseen. Työolotutkimuksen aineisto on riittävän suuri, vastausosuus on hyvä, kysymykset on säilytetty mahdollisimman samanlaisina ja tutkimus tehdään luotettavalla käyntihaastattelumenetelmällä.


Lähde: Työolotutkimus, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hanna Sutela 09 1734 2907, Anna-Maija Lehto 09 1734 3223, tyoolotutkimus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (199,9 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Laatuselosteet

Päivitetty 9.4.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työolot [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-2874. 01 2013. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyoolot/2013/01/tyoolot_2013_01_2014-04-09_tie_001_fi.html