Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 10.3.2022

Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi koronavuonna 2020

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuoden 2020 lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli 91 100 henkilöä. Vuonna 2020 pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi 45 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi eniten Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta oli korkein Pohjois-Karjalassa, Päijät-Hämeessä ja Keski-Suomessa. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu oli suhteellisesti suurinta nuorten ikäluokassa, matalammin koulutetuilla ja palvelualojen tutkinnon suorittaneilla.

Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta (18–64-vuotiaat) maakunnittain vuosina 2019 ja 2020, %

Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta (18–64-vuotiaat) maakunnittain vuosina 2019 ja 2020, %

Vuoden 2020 lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden eli pitkäaikaistyöttömien määrä oli 91 100 henkilöä, mikä oli 28 200 (45 %) enemmän kuin vuoden 2019 lopussa. 1) Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi kaikissa maakunnissa. Eniten pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi Uudellamaalla (10 500), Pohjois-Pohjanmaalla (2 200) ja Pirkanmaalla (2 200). Pitkäaikaistyöttömyyden suhteellinen kasvu oli puolestaan suurinta Ahvenanmaalla sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Muita pitkäaikaistyöttömien määrässä suhteellisesti eniten kasvaneita alueita olivat: Päijät- ja Kanta-Häme, Etelä-Savo, Keski-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa.

Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta (18–64-vuotiaat) oli korkein Pohjois-Karjalassa, Päijät-Hämeessä ja Keski-Suomessa, joissa osuus oli noin 5 prosenttia. Matalinta pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta oli puolestaan Ahvenanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla, joissa se oli noin 1–2 prosenttia.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuonna 2020 eniten iäkkäämpien joukossa. 55–64-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi 10 100:lla, 45–54-vuotiaiden 5 800:lla ja 35–44-vuotiaiden 5 700:lla, 25–34-vuotiaiden 5 000:lla ja 18–24-vuotiaiden 1 700:lla. Pitkäaikaistyöttömyyden suhteellinen kasvu oli suurinta 18–24-vuotiaiden nuorten joukossa (82 %).

Pitkäaikaistyöttömien miesten määrä kasvoi 16 700:lla (44 %) ja naisten 11 600:lla (46 %).

Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu osui matalammin koulutettuihin ja palvelualojen tutkinnon suorittaneisiin

Koulutusasteittain tarkasteltuna pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuonna 2020 eniten keskiasteen tutkinnon korkeimpana tutkintonaan suorittaneilla. Heidän joukossaan pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi 14 400:lla, mikä oli noin 48 prosenttia edellisvuotta enemmän. Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevien tai koulutusasteeltaan tuntemattomien pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi 8 000:lla (45 %:lla). Korkeakouluasteen tai alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi puolestaan 5 900:lla (39 %:lla).

Pitkäaikaistyöttömien määrän suhteellinen muutos koulutusalan ja -asteen mukaan vuodesta 2019 vuoteen 2020, %

Pitkäaikaistyöttömien määrän suhteellinen muutos koulutusalan ja -asteen mukaan vuodesta 2019 vuoteen 2020, %

Koulutusaloittain tarkasteltuna pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuonna 2020 eniten tekniikan alan (6 400), kaupan, hallinnon ja oikeustieteen alan (3 400) ja palvelualan koulutuksen suorittaneilla (2 900). Palvelualan koulutuksen suorittaneiden määrä kasvoi myös suhteellisesti eniten, yhteensä 54 prosenttia. Koulutusasteen ja -alan mukaan tarkasteltuna keskiasteen tutkinnon suorittaneiden pitkäaikaistyöttömien kasvu oli suurinta yhteiskunnallisella alalla ja korkeakouluasteen tai alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla puolestaan kasvatusalalla. Kaikissa koulutusalaryhmissä paitsi kasvatusalalla pitkäaikaistyöttömien määrän suhteellinen kasvu oli suurempaa keskiasteen tutkinnon suorittaneilla kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla.


1) Pitkäaikaistyöttömällä yhtäjaksoisia työttömyyspäiviä on kertynyt yli 365 päivää.

Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Meri Raijas 029 551 3061, Mikko Toiviainen 029 551 3589, tyossakaynti@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (285,8 kt)

Julkistukset
Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 10.3.2022

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. ammatti ja sosioekonominen asema 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.9.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyokay/2020/01/tyokay_2020_01_2022-03-10_tie_001_fi.html