1. Pääomatulot vähenivät edelleen vuonna 2009

Tulonsaajat saivat vuonna 2009 veronalaisia tuloja yhtä paljon kuin edellisvuonnakin, 110,4 miljardia euroa. Ansiotulot kasvoivat 1,7 prosenttia, mutta pääomatulot pienenivät edellisvuodesta neljänneksen. Ansiotuloja tulonsaajat saivat kaikkiaan 105 miljardia ja pääomatuloja 5,4 miljardia euroa. Ansiotuloista kasvoivat eläketulot ja muut veronalaiset tulonsiirrot, palkkatulot sen sijaan pienenivät runsaan prosentin. Pääomatuloista kasvoivat vain vuokratulot.

Palkkatuloja tulonsaajat saivat kaikkiaan 72 miljardia euroa. Niitä sai 2 757 000 henkeä, mikä oli 2,5 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Eniten, 35 prosenttia edellisvuodesta, kasvoivat työttömyyspäivärahat ja muut työttömyysturvaetuudet. Työttömyysturvaetuuksia sai 651 300 tulonsaajaa yhteensä 3,1 miljardia euroa. Eläketulot kasvoivat edellisvuodesta 8,5 prosenttia 22,5 miljardiin euroon. Eläketuloa saaneita oli 1 521 300 henkeä, kaksi prosenttia edellisvuotista enemmän. Opintorahaa maksettiin 12,8 prosenttia ja lapsen kotihoidon tukea 6,7 prosenttia edellisvuotista enemmän. Opintorahoja tulonsaajat saivat 533 ja lapsen kotihoidon tukea 371 miljoonaa euroa. Äitiys-, vanhenpain- ja sairauspäivärahat kasvoivat 8,3 prosenttia, tulonsaajat saivat niitä 1,2 miljardia euroa. Ansiotulona verotettuja osinkoja tulonsaajat saivat 320 miljoonaa euroa, mikä oli neljä prosenttia edellisvuotista vähemmän.

Luovutusvoitot pienenivät selvästi toisena perättäisenä vuotena. Kaikkiaan tulonsaajat saivat niitä 2,3 miljardia euroa eli 30 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Luovutusvoitot arvopapereista pienenivät neljänneksen ja muusta omaisuudesta runsaan kolmanneksen. Veronalaisten osinkojen määrä pieneni 12,6 prosenttia. Kaikkiaan tulonsaajat saivat veronalaisia osinkoja 1,3 miljardia euroa. Listatuista yhtiöistä saadut osinkotulot pienenivät 24,7 prosenttia, mutta listaamattomista yhtiöistä saadut vain vajaat kaksi prosenttia. Listatuista yhtiöistä tulonsaajat saivat osinkoja kaikkiaan 809 miljoonaa euroa, josta veronalaista tuloa oli 510 miljoonaa euroa. Listaamattomista yhtiöistä he saivat pääomatulo-osinkoja 1,9 miljardia, josta veronalaista tuloa 468 miljoonaa euroa. Eniten pienenivät ulkomailta saadut osingot. Niitä tulonsaajat saivat noin puolet edellisvuotisesta eli 54 miljoonaa euroa.

Maatalouden tulo laskivat edellisvuodesta 6,4, elinkeinotoiminnan tulot 3,3 ja tulot yhtymästä 13,5 prosenttia. Tulonsaajat saivat tuloja maataloudesta 1,0 miljardia, elinkeinotoiminnasta 2,7 ja yhtymistä 1,2 miljardia euroa.

Taulukko 1. Tulosaajien lukumäärä ja veronalaiset tulot vuosina 2008 ja 2009

  1000 € Lukumäärä
Vuosi Vuosi
2009 2008 Muutos-% 2009 2008 Muutos-%
Tulonsaajia       4 478 583 4 473 261 0,1
Ansiotuloja saaneita       4 423 360 4 418 477 0,1
Pääomatuloja saaneita       1 210 022 1 131 722 6,9
Valtionveronalaiset tulot 110 429 867 110 472 666 0,0 4 478 583 4 473 261 0,1
Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot 112 331 516 112 405 877 -0,1 4 478 583 4 473 261 0,1
Ansiotulot yhteensä 105 005 988 103 290 514 1,7 4 423 360 4 418 477 0,1
Palkkatulot 72 029 572 72 930 001 -1,2 2 756 898 2 826 687 -2,5
Rahapalkka päätoimesta 71 367 113 72 160 202 -1,1 2 733 394 2 793 726 -2,2
Optiovoitot työsuhdeoptioista 141 774 245 867 -42,3 12 916 11 610 11,2
Sairausvakuutuspäivärahat 1 231 022 1 136 641 8,3 314 060 317 450 -1,1
Työttömyysturvaetuudet 3 102 560 2 305 746 34,6 651 286 489 141 33,1
Lapsen kotihoidon tuki 370 639 347 504 6,7 130 454 130 474 0,0
Eläketulot 22 539 607 20 776 703 8,5 1 521 327 1 491 823 2,0
Työ-, virka- ja yrittäjäeläkkeet 18 813 808 17 191 685 9,4 1 359 293 1 330 582 2,2
Kansaneläkkeet 2 418 099 2 360 393 2,4 703 000 705 744 -0,4
Opintorahat 533 248 472 610 12,8 328 395 318 062 3,2
Vakuutuspäivärahat 132 108 123 935 6,6 59 774 63 077 -5,2
Osinkotulot ansiotulona, brutto 472 162 492 135 -4,1 55 886 78 023 -28,4
Osinkotulot ansiotulona, veronalainen määrä 330 393 344 113 -4,0 47 524 74 650 -36,3
Tulot ulkomailta 367 361 417 363 -12,0 310 606 298 825 3,9
Muut ansiotulot 556 487 550 115 1,2 241 478 239 396 0,9
Maatalouden tulo 1 034 892 1 106 093 -6,4 112 470 115 818 -2,9
Elinkeinotulot 2 711 926 2 803 267 -3,3 134 945 135 738 -0,6
Tulot yhtymästä 1 197 827 1 384 649 -13,5 108 631 116 635 -6,9
Pääomatulot yhteensä 5 423 879 7 182 152 -24,5 1 210 022 1 131 722 6,9
Osingot pääomatulona listatuista ja muista yhtiöistä, bruttomäärä 2 721 186 2 997 188 -9,2 924 669 792 420 16,7
Osingot listatuista yhtiöistä, bruttomäärä 808 838 1 130 415 -28,4 613 407 484 894 26,5
Muista kuin listatuista yhtiöistä saatujen osinkojen bruttomäärä 1 912 348 1 866 772 2,4 421 247 401 440 4,9
Osingot ulkomailta, brutto 80 797 163 580 -50,6 263 062 254 877 3,2
Listatuista yhtiöistä saatujen osinkojen veronalainen määrä 509 630 676 785 -24,7 520 586 375 927 38,5
Muista kuin listatuista yhtiöista saatujen osinkojen veronalainen määrä 468 298 476 222 -1,7 3 330 3 258 2,2
Osingot ulkomailta, veronalainen määrä 53 969 111 286 -51,5 262 572 254 292 3,3
Osuuspääoman korkojen brutto 84 885 93 509 -9,2 1 634 757 1 617 346 1,1
Osuuspääoman korkojen veronalainen määrä 14 296 15 775 -9,4 9 609 9 779 -1,7
Vuokratulot 1 206 518 1 142 860 5,6 256 353 246 034 4,2
Luovutusvoitot 2 300 860 3 267 577 -29,6 211 040 306 224 -31,1
Sijoitusrahasto-osuuden tuotto 10 440 16 780 -37,8 51 160 54 259 -5,7
Vapaaehtoisen henkilövakuutuksen suoritukset 288 070 338 177 -14,8 73 320 73 844 -0,7
Metsätalouden pääomatulo 383 573 746 115 -48,6 175 420 180 192 -2,6
Muut pääomatulot 162 355 187 223 -13,3 167 439 107 999 55,0
Valtionverot yhteensä 6 618 475 8 066 178 -17,9 2 207 674 2 446 752 -9,8
Tulovero ansiotulosta 5 337 583 6 325 530 -15,6 1 750 934 2 047 361 -14,5
Tulovero pääomatulosta 1 266 731 1 726 541 -26,6 819 889 790 288 3,7
Veronkorotus 14 160 14 106 0,4 20 158 19 074 5,7
Kunnallisvero 15 095 751 15 129 269 -0,2 3 853 264 3 900 802 -1,2
Kirkollisvero 846 153 867 208 -2,4 3 072 828 3 158 039 -2,7
Sairaanhoitomaksu 1 066 887 1 033 085 3,3 2 939 106 3 000 858 -2,1
Päivärahamaksu 532 259 514 675 3,4 3 849 998 3 896 782 -1,2
Metsänhoitomaksu 21 334 21 181 0,7 213 149 214 351 -0,6
Verot ja maksut yhteensä 24 180 859 25 631 597 -5,7 4 160 038 4 190 576 -0,7
Työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksu 3 272 354 3 266 764 0,2 2 517 683 2 574 440 -2,2
Valtionveronalaiset tulot miinus verot 86 249 008 84 841 069 1,7 4 476 172 4 471 398 0,1

Verot vähenivät kuusi prosenttia

Tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja ja veronluonteisia maksuja yhteensä 24,2 miljardia euroa, mikä oli 5,7 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Kunnallisveroa maksettiin 15,1 miljardia, ansiotuloveroa 5,3 miljardia ja pääomatuloveroa 1,3 miljardia euroa. Veronluonteisista maksuista sairaanhoitomaksun osuus oli 1 066 miljoonaa ja päivärahamaksun 532 miljoonaa euroa. Lisäksi tulonsaajilta perittiin kirkollisveroa 846 miljoonaa ja metsänhoitomaksua 21 miljoonaa euroa.

Eniten pieneni pääomatuloveron määrä, se laski edellisvuodesta 26,6 prosenttia. Ansiotulovero pieneni 15,6 prosenttia. Kaikkiaan välittömät valtionverot pienenivät edellisvuodesta 17,9 prosenttia. Kunnallisveroa sen sijaan perittiin lähes yhtä paljon kuin edellisvuonna ja sairaanhoito- ja päivärahamaksuja reilut kolme prosenttia edellisvuotta enemmän.

Kuvio 1. Välittömät verot 1993–2009, vuoden 2009 hinnoin

Kuvio 1. Välittömät verot 1993–2009, vuoden 2009 hinnoin

Kunnallisveron osuus välittömistä veroista on viime vuosina selvästi kasvanut. Vuonna 1993 sen osuus niistä oli puolet, vuonna 2009 jo 62,4 prosenttia. Samana aikana on valtionverojen osuus pienentynyt 32,8 prosentista 27,3 prosenttiin. Ansiotulovero on pienentynyt erityisesti 2000-luvulla, pääomatulovero sen sijaan on kasvanut 2,2 prosentista 5,2 prosenttiin. Suurimmillaan sen osuus oli vuonna 2007, jolloin se oli 9,3 prosenttia välittömistä veroista. Vuodesta 1993 on sosiaaliturvamaksujen osuus pienentynyt 13,4 prosentista 6,6 prosenttiin vuonna 2009.

Kuvio 2: Verojen osuudet veronalaista tuloista 2009

Kuvio 2: Verojen osuudet veronalaista tuloista 2009

Tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja ja maksuja 21,9 prosenttia veronalaisista tuloistaan. Edellisvuonna vastaava osuus oli 23,2 prosenttia. Lisäksi palkansaajilta perittiin työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja 3,3 miljardia euroa. Pakolliset vakuutusmaksut mukaan lukien verot ja maksut veivät 24,9 prosenttia tuloista.

Eniten veroja suhteessa tuloihin maksoivat 125 000–150 000 euroa vuodessa ansainneet. He maksoivat veroina noin 37 prosenttia tuloistaan. Yli 150 000 euroa ansainneilta verot veivät vähemmän, keskimäärin 35,5 prosenttia tuloista. He maksoivat ansiotulo- ja kunnallisveroa suhteessa vähemmän kuin 75 000–25 000 euroa ansainneet, mutta pääomatuloveroa selvästi enemmän. Yli 150 000 euroa ansainneiden tuloista 41 prosenttia oli pääomatuloja.

Kotitalousvähennystä käytti 361 000 henkeä

Uusi työtulovähennys kasvatti veroista tehtyjen vähennysten määrää, se alensi ansiotulojen veroja 1,2 miljardilla eurolla. Myös eläketulovähennykset valtion- ja kunnallisverotuksessa kasvoivat: edellinen 21 ja jälkimmäinen 31 prosenttia. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä korotettiin 3 000 euroon ja sen sovellusalaa laajennettiin. Edellisvuodesta sen määrä kasvoi 78 prosenttia 391 miljoonaan euroon. Opintorahavähennys lähes kaksinkertaistui edellisvuodesta. Korkomenot asunto- ja tulonhankkimislainoista sen sijaan pienenivät noin kolmanneksen, samoin ansiotulojen veroista tehtävä alijäämähyvitys. Vähennyskelpoisia korkomenoja tulonsaajilla oli asunto- ja opintolainoista 1,7 miljardia, ensiasunnon lainoista 382 miljoonaa ja tulonhankkimislainoista 177 miljoonaa euroa. Ansiotuloveroista niistä vähennettiin alijäämähyvityksenä 561 miljoonaa euroa.

Taulukko 2. Tärkeimmät vähennykset tuloluokittain 2009

  Tuloluokat yhteensä -10000 10000-25000 25000-50000 50000-75000 75000-100000 100000-
Tulonsaajia 4 478 583 1 036 980 1 633 141 1 446 933 254 101 61 744 45 684
Vähennykset ansiotulosta valtionverotuksessa 19 977 641 2 471 979 10 411 349 5 341 423 1 120 686 323 866 308 338
Vähennykset ansiotulosta valtionverotuksessa, lkm 4 217 902 811 508 1 619 784 1 435 363 246 816 60 110 44 321
Vähennykset ansiotulosta kunnallisverotuksessa 20 646 370 3 343 010 7 221 783 7 893 664 1 513 410 359 494 315 009
Vähennykset ansiotulosta kunnallisverotuksessa, lkm 4 234 872 988 479 1 556 312 1 340 129 245 967 59 848 44 137
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut 555 826 5 497 97 877 354 667 73 157 14 617 10 011
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut, lkm 1 966 951 66 751 542 562 1 082 889 197 700 46 032 31 017
Matkakulut 1 327 070 15 874 232 518 845 693 170 336 37 785 24 864
Matkakulut, lkm 790 457 16 616 161 984 479 103 95 676 22 096 14 982
Tulonhankkimisvähennys 1 643 499 218 102 456 851 770 123 140 304 33 747 24 373
Tulonhankkimisvähennys, lkm 2 744 295 408 936 759 867 1 252 575 228 202 54 946 39 769
Eläkevakuutusmaksut, myönnetty määrä 3 347 588 50 590 495 473 1 852 521 568 902 185 525 194 576
Eläkevakuutusmaksut, myönnetty määrä, lkm 2 557 668 322 472 721 150 1 211 445 216 300 50 992 35 309
Eläketulovähennys valtionverotuksessa 12 228 287 2 157 382 8 977 656 1 039 089 33 904 9 710 10 547
Eläketulovähennys valtionverotuksessa, lkm 1 454 132 348 232 877 911 219 249 5 675 1 486 1 579
Invalidivähennys kunnallisverotuksessa 74 919 16 327 42 305 13 912 1 665 396 314
Invalidivähennys kunnallisverotuksessa, lkm 219 653 43 368 118 510 48 798 6 353 1 492 1 132
Eläketulovähennys kunnallisverotuksessa 5 220 768 1 974 563 3 182 176 50 277 8 013 2 536 3 202
Eläketulovähennys kunnallisverotuksessa, lkm 1 146 759 348 221 779 174 15 871 2 082 645 766
Perusvähennys 805 883 540 410 258 528 5 050 984 372 540
Perusvähennys, lkm 1 150 367 648 777 491 028 7 832 1 466 521 743
Opintorahavähennys 217 666 216 514 1 022 100 21 3 6
Opintorahavähennys, lkm 206 420 205 067 1 259 71 14 4 5
Ansiotulovähennys 6 510 692 278 915 2 293 628 3 482 912 404 757 39 238 11 241
Ansiotulovähennys, lkm 2 538 405 203 056 760 589 1 278 049 236 779 52 558 7 374
Tulonhankkimismenot pääomatuloista 12 335 346 1 309 2 757 1 838 1 211 4 875
Tulonhankkimismenot pääomatuloista, lkm 14 392 655 2 605 5 531 3 010 1 196 1 395
Vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut 477 592 19 011 79 547 242 074 83 900 27 605 25 454
Vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut, lkm 450 320 24 105 98 804 245 169 56 696 14 843 10 703
Asunto- ja opintolainan korot 1 744 232 85 386 363 115 903 073 248 498 74 251 69 908
Asunto- ja opintolainan korot, lkm 1 393 093 146 231 384 334 664 896 139 520 34 270 23 842
Ensiasuntoon kohdistuvat korot 382 790 16 680 87 383 226 723 40 242 7 804 3 958
Ensiasuntoon kohdistuvat korot, lkm 219 977 11 385 56 571 127 135 19 874 3 475 1 537
Tulonhankkimislainan korot 177 090 8 232 21 273 51 422 29 718 15 172 51 274
Tulonhankkimislainan korot, lkm 100 558 6 491 20 457 43 253 17 521 6 167 6 669
Alijäämähyvitys 560 582 28 969 127 235 301 994 70 083 18 013 14 287
Alijäämähyvitys, lkm 1 486 481 161 121 439 024 711 364 130 561 28 153 16 258
Erityinen alijäämähyvitys 103 532 2 175 17 608 56 337 17 688 5 438 4 285
Erityinen alijäämähyvitys, lkm 388 080 14 856 86 923 220 454 47 013 11 492 7 342
Invalidivähennys valtionverosta 75 560 20 203 46 042 8 249 763 173 130
Invalidivähennys valtionverosta, lkm 716 940 183 652 429 922 90 313 9 355 2 132 1 566
Elatusvelvollisuusvähennys 5 327 108 795 3 244 840 190 150
Elatusvelvollisuusvähennys, lkm 45 674 1 148 7 444 27 505 6 864 1 540 1 173
Kotitalousvähennys yhteensä 390 540 3 325 86 534 171 924 68 082 27 814 32 861
Kotitalousvähennys yhteensä, lkm 360 631 7 986 101 131 156 035 55 490 20 061 19 928
Työtulovähennys yhteensä 1 206 433 29 157 372 846 719 816 77 934 4 690 1 989
Työtulovähennys yhteensä, lkm 2 525 675 201 673 763 612 1 281 671 236 578 36 299 5 842

Vuonna 2009 kotitalousvähennystä käytti 360 600 henkeä, mikä oli 16 prosenttia edellisvuotista enemmän. Keskimääräinen vähennys kasvoi edellisvuodesta 1 083 euroon eli 54 prosenttia. Eniten vähennystä käytettiin edelleenkin asunnon kunnossapitotöihin ja seuraavaksi eniten kotitaloustyöhön. Myönnetyistä vähennyksistä 83 prosenttia kohdistui asunnon kunnossapitoon ja 12 prosenttia kotitaloustöihin. Keskimääräinen vähennys kunnossapitotöistä oli 1 196 euroa ja kotitaloustöistä 642 euroa. Hoiva- ja hoitotöihin vähennystä käytettiin vain kahdessa prosentissa tapauksista, mutta määrällisesti niistä myönnetyt vähennykset olivat suurimpia, keskimäärin 1 269 euroa.

Alle 30-vuotiaita lukuun ottamatta vähennystä käytettiin aika tasaisesti eri ikäluokissa. Vähennyksen käyttötarkoitus kuitenkin vaihteli ikäluokittain ja sukupuolittain. Asunnon kunnossapitoon vähennystä käyttivät lähinnä keski-ikäiset, miehet jonkin verran useammin kuin naiset. Kotitaloustyöhön vähennystä käyttivät keski-ikäisten ohella usein myös eläkeikäiset, naisia vähennyksen saajista oli lähes kaksi kolmannesta. Hoiva- ja hoitotyöhön vähennystä hyödyntäneistä 69 prosenttia oli eläkeikäisiä ja yhtä suuri osuus naisia.

Kuvio 3. Keskimääräinen kotitalousvähennys tuloluokittain 2009

Kuvio 3. Keskimääräinen kotitalousvähennys tuloluokittain 2009

Vähennyksen käyttö yleistyi tulotason kasvaessa: 25 000–50 000 euroa ansainneista sitä käytti 11 prosenttia tulonsaajista, mutta yli 75 000 euroa ansainneista 37 prosenttia. Kaikista tulonsaajista vähennystä hyödynsi kahdeksan prosenttia. Alle 30 000 euroa vuodessa ansainneiden vähennys oli keskimäärin 886 euroa kun vähintään 100 000 euroa ansainneilla se oli 1 649 euroa. Keskituloiset käyttivät vähennystä jonkin verran muita useammin asunnon kunnossapitoon ja hyvätuloiset kotitaloustyöhön, mutta erot eivät olleet kovin suuria. Hoiva- ja hoitotyöhön vähennystä käyttäneet olivat usein pienituloisia: 64 prosenttia heistä ansaitsi alle 30 000 euroa vuodessa.

Korkeimmat tulot Uudellamaalla, Itä-Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla

Mediaanitulot olivat korkeimmat Uudellamaalla, Ahvenanmaalla ja Itä-Uudellamaalla. Uudellamaalla ne olivat 23 820, Ahvenanmaalla 23 416 ja Itä-Uudellamaalla 23 201 euroa. Pienimmät mediaanitulot olivat Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnissa, Kainuussa 17 400 ja Pohjois-Karjalassa 16 852 euroa. Mediaanitulot kasvoivat eniten Satakunnassa, 2,9 ja vähiten Pohjois-Pohjanmaalla, 0,9 prosenttia.

Mediaanituloilla mitaten viisi hyvätuloisinta kuntaa olivat Kauniainen (29 608 €), Espoo (27 568 €), Kirkkonummi (27 231 €), Tuusula (26 878 €) ja Nurmijärvi (26 362 €).

Kuvio 4. Mediaanitulot maakunnittain 2009 ja 2008

Kuvio 4. Mediaanitulot maakunnittain 2009 ja 2008

Pääomatuloja saivat useimmin ahvenanmaalaiset. Koko maassa pääomatuloja sai 27 prosenttia tulonsaajista, mutta Ahvenanmaalla pääomatulon saajia oli 42 prosenttia.

Eläkeikäisiä lukuun ottamatta veronalaiset keskitulot laskivat

Veronalaiset vuositulot olivat 24 657 euroa tulonsaajaa kohti, edellisvuodesta ne laskivat 0,2 prosenttia. Mediaanitulot sen sijaan hieman kasvoivat, ne olivat 20 534 euroa eli 1,6 prosenttia edellisvuotista korkeammat. Miesten keskimääräiset veronalaiset vuositulot olivat 28 504 ja naisten 21 050 euroa. Mediaanitulot olivat miehillä 23 865 ja naisilla 18 011 euroa. Miesten keskitulot laskivat edellisvuodesta 2,0, kun taas naisten kasvoivat 2,4 prosenttia.

Kuvio 5. Veronalaiset mediaanitulot iän ja sukupuolen mukaan 2009

Kuvio 5. Veronalaiset mediaanitulot iän ja sukupuolen mukaan 2009

Suurimmillaan tulot olivat keski-ikäisillä: 45–54-vuotiaat ansaitsivat keskimäärin 34 014 euroa. Yli 64-vuotiaita lukuun ottamatta keskitulot laskivat kaiken ikäisillä tulonsaajilla, eniten ne kuitenkin laskivat nuorilla.

Veronalaiset tulot jäävät usein pieniksi monilla eläketuloa tai muita tulonsiirtoja kuten kotihoidon tukea tai vanhenpainrahaa saaneilla. Tulonsaajissa on lisäksi paljon koululaisia, opiskelijoita tai muita tilapäis- ja osa-aikatöitä tehneitä. Verottomat tulonsiirrot, kuten asumis- ja toimeentulotuet tai lapsilisät, eivät sisälly tulokäsitteeseen.

Puolella tulonsaajista tulot jäivät alle 20 000 euron vuonna 2009. Miehistä näin pienituloisia oli 43 prosenttia ja naisista 55 prosenttia. Heidän tuloistaan hieman yli puolet koostui eläkkeistä ja neljännes palkoista. Työttömyysturvaetuuksia niistä oli runsaat yhdeksän prosenttia ja keskimääräistä suurempi osuus niistä oli myös lapsen kotihoidon tukea, opintorahoja sekä sairausvakuutuskorvauksia. Alle 20-vuotiaista 73 prosenttia ja eläkeikäisistä 72 prosenttia ansaitsi alle 20 000 euroa vuodessa. Eläke-ikäisistä naisista näin pienituloisia oli 80 prosenttia, miehistä 60 prosenttia.

Palkkatulojen osuus oli suurin, yli 80 prosenttia tuloista, 30 000–60 000 euroa vuodessa ansainneilla. Vähintään 80 000 euron veronalaiset vuositulot oli 88 500 hengellä eli kahdella prosentilla tulonsaajista. Miehiä heistä oli 69 100 ja naisia 19 400. Veronalaisista tuloista he saivat 11 prosenttia ja pääomatuloista 45 prosenttia. Veroista he maksoivat 17 prosenttia. Heidän tuloistaan yli viidennes koostui pääomatuloista.


Lähde: Veronalaiset tulot 2009. Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala (09) 1734 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 18.2.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Veronalaiset tulot [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3843. 2009, 1. Pääomatulot vähenivät edelleen vuonna 2009 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.1.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tvt/2009/tvt_2009_2011-02-18_kat_001_fi.html