Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Palkansaajien työpaikkatapaturmat

Palkansaajien työpaikkatapaturmien määrä kasvoi edellisvuodesta

Palkansaajille sattuneiden työpaikkatapaturmien määrä yhteensä (103 156) kasvoi edellisvuodesta 2018. Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneita työpaikkatapaturmia sattui palkansaajille 34 959 mikä oli yli 600 tapaturmaa vähemmän kuin vuonna 2018. Maatalousyrittäjien ja yrittäjien vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneet työpaikkatapaturmat vähenivät edellisestä vuodesta 50 tapauksella (kuvio 1). On kuitenkin huomioitava, että vakuutus työtapaturman varalta on yrittäjälle vapaaehtoinen, joten työpaikkatapaturmien määrään vaikuttaa vakuuttamisen suosio yrittäjien keskuudessa. Arviolta noin 40 prosentilla yrittäjistä on työtapaturmavakuutus.

Kuvio 1. Työpaikkatapaturmien lukumäärä ammattiaseman mukaan vuosina 2000–2019, vähintään 4 päivän työkyvyttömyys

Kuvio 1. Työpaikkatapaturmien lukumäärä ammattiaseman mukaan vuosina 2000–2019, vähintään 4 päivän työkyvyttömyys

Työtapaturmien lukumäärä on edelleen miehillä suurempi kuin naisilla: noin kuusi kymmenestä (64,3 %) työpaikalla sattuneesta työtapaturmasta sattuu miehelle.

Taulukko 1. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja iän mukaan 2019

Ikä Yhteensä Miehet Naiset
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 34 959 100 22 480 100 12 479 100
15–24 4 421 12,6 2 896 12,9 1 525 12,2
25–34 7 953 22,7 5 542 24,7 2 411 19,3
35–44 7 225 20,7 4 841 21,5 2 384 19,1
45–54 7 882 22,5 4 785 21,3 3 097 24,8
55–64 7 016 20,1 4 126 18,4 2 890 23,2
Muut 462 1,3 290 1,3 172 1,4

Palkansaajien työpaikkatapaturmien sattumisolosuhteita ja -tapaa kuvaavat ESAW -muuttujat

Vuonna 2003 Suomessa otettiin käyttöön uusittu työtapaturmailmoituslomake, jolla kerättiin ensimmäisen kerran Euroopan työtapaturmatilaston (ESAW) mukaisia työtapaturman sattumisolosuhteita ja -tapaa kuvaavia tietoja. Vuoden 2021 Tilastokeskuksen työtapaturmatilastossa näitä tietoja julkaistaan nyt seitsemättätoista kertaa. Muuttujien jakaumat ovat samansuuntaisia ja vaikuttavat siten varsin luotettavilta verrattaessa niitä edellisvuoden tilastoon. Eurostatin hanke on kunnianhimoinen ja kerättävä tieto paikoin seikkaperäistä, joten tässä esitetyistä tiedoista saadaan kattava kuva työtapaturman sattumisen aikana vallinneista olosuhteista, syistä ja seurauksista.

Jäsenmaat ovat voineet käyttää harkintavaltaa tietojen keruun laajuudessa. Suomessa työtapaturmatiedot kerätään keskeisistä ESAW-muuttujista, joista osassa niitä tiedonkeruussa on rajoituttu pääluokkatasolle. Tiedot esitetään työtapaturman sattumisprosessin mukaisesti niin, että ensin kuvataan vallinneita olosuhteita, sitten tapahtumien kulkua ja viimeiseksi tapaturmasta aiheutuneita seurauksia. Osassa muuttujia luokkia on yhdistetty esitystavasta johtuen. Tekstiosassa esitetään pääosin sukupuolen mukaisia jakaumia ja liitetaulukko-osassa muiden taustamuuttujien kuten toimialan ja ammatin mukaisia jakaumia. Tämän lisäksi esitetään tietoja vain kansalliseen luokitukseen perustuen. Esimerkiksi työtapaturman välitöntä aiheuttajaa kuvaavan muuttujan tiedot ovat tällaisia (ks. taulukko 6). ESAW -tilastoon perustuvia tietoja koskevissa taulukoissa ja kuvioissa on mainittu niiden olevan yhteiseurooppalaisen työtapaturmatilastoluokituksen mukaisia.

Useimmat tapaturmista sattuivat henkilön liikkuessa

Aluksi esitetään tietoja työtapaturmaa edeltävistä yleisistä olosuhteista. Ensimmäinen ESAW -muuttuja kuvaa missä työtehtävässä palkansaaja työskenteli työpaikkatapaturman sattuessa. Työtehtävä ei kuitenkaan tarkoita henkilön ammattia, koska henkilön työtehtävät voivat samassa ammatissa vaihdella eri hetkinä. Lähes kolmannes (30,4 %) miesten työtapaturmista tapahtui tuotantoon, jalostukseen, käsittelyyn tai varastointiin liittyvissä työtehtävissä. Naisten työtapaturmista yli puolet (58,7 %) sattui julkisiin tai yksityisiin palveluihin liittyvissä tehtävissä (taulukko 2).

Taulukko 2. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja työtehtävän mukaan 2019

Työtehtävä (ESAW) Yhteensä Miehet Naiset
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 34 959 100 22 480 100 12 479 100
10 Tuotanto, jalostus, käsittely, varastointi 8 190 23,5 6 832 30,4 1 358 10,8
20 Maarakentaminen, rakentaminen, purkaminen 4 730 13,5 4 562 20,3 168 1,4
30 Maa- ja metsätalous, puutarhanhoito, kalankasvatus, eläinten hoito 1 036 2,9 549 2,3 487 3,9
40 Julkiset ja yksityiset palvelut 9 360 26,7 2 027 9,0 7 333 58,7
50 Tukitoiminnot 5 394 15,4 4 294 19,2 1 100 8,8
60 Kuljettaminen, kulkeminen, urheilu, taiteet 3 094 8,8 2 426 10,9 668 5,3
99 Muut työpaikalla suoritetut tehtävät 1 261 3,6 781 3,5 480 3,8
00 Tieto puuttuu 1 894 5,4 1 009 4,5 885 7,1

Työsuoritus kuvaa henkilön täsmällistä fyysistä toimintaa juuri ennen vahingoittumishetkeä, kun työtehtävämuuttujalla kuvataan edellä työn yleistä luonnetta tapaturman sattuessa. Työsuorituksella kuvattava fyysinen toiminta voi olla tarkoituksellista tai vapaaehtoista, mutta sen ei tarvitse välttämättä olla pitkäkestoista. Tulosten mukaan (taulukko 3) lähes neljä kymmenestä tapaturmasta sattui henkilön liikkuessa. Naisten (46,4 %) työtapaturmista suurempi osa sattui liikkumisen yhteydessä kuin miehillä (33,1 %). Lähes joka viides (17,7 %) tapaturma sattui siirrettäessä taakkaa käsivoimin. Samoin lähes viidesosa (17,2 %) tapaturmista sattui erilaisia esineitä käsitellessä. Miehille sattui suhteellisesti naisiin verrattuna kolminkertainen määrä työtapaturmia käsikäyttöisillä työkaluilla työskentelyn yhteydessä.

Taulukko 3. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja työsuorituksen mukaan 2019

Työsuoritus (ESAW) Yhteensä Miehet Naiset
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 34 959 100 22 480 100 12 479 100
10 Koneen käyttäminen 1 432 4,1 1 220 5,4 212 1,7
20 Käsikäyttöisillä työkaluilla työskenteleminen 3 218 9,2 2 835 12,6 383 3,1
30 Kulkuneuvon tai siirtolavan ohjaaminen tai sellaisessa matkustaminen 886 2,5 703 3,1 183 1,5
40 Esineiden käsitteleminen 6 025 17,2 4 287 19,1 1 738 13,9
50 Taakan siirtäminen käsivoimin 6 172 17,7 3 896 17,3 2 276 18,2
60 Henkilön liikkuminen 13 228 37,8 7 439 33,1 5 789 46,4
70 Paikallaan olo työpisteessä 771 2,2 358 1,6 413 3,3
99 Muut luettelemattomat työsuoritukset 1 572 4,5 910 4,0 662 5,3
00 Tieto puuttuu 1 655 4,7 832 3,7 823 6,6

Tapaturman syy useimmiten kaatuminen, liukastuminen tai putoaminen

Seuraavassa tarkastellaan itse työtapaturmaan johtaneiden tapahtumien kulkua. Naisilla runsas kolmasosa (34,4 %) ja miehillä joka kolmas (30,8 %) työtapaturmista oli seurausta kaatumisesta, hyppäämisestä, liukastumisesta tai putoamisesta (taulukko 4). Osuudet ovat lähes samat kuin vuotta aiemmin. Tämä käy ilmi ”poikkeama” -muuttujasta, jolla kuvataan työsuorituksen aikana sattunutta, työtapaturmaan johtanutta epätavallista tapahtumaa. Jos varsinaista tapaturmaa edeltää useampia poikkeavia tapahtumia, niistä kirjataan se, joka sattui viimeiseksi. Toiseksi yleisin syy oli äkillinen fyysinen kuormittuminen, joka johti tapaturmaan naisilla 20,5 % ja miehillä 16,6 %.

Taulukko 4. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja tapaturmaan johtaneen poikkeaman mukaan 2019

Poikkeama (ESAW) Yhteensä Miehet Naiset
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 34 959 100 22 480 100 12 479 100
10 Sähköhäiriö, räjähdys, tulipalo 62 0,2 59 0,3 3 0,0
20 Aineen valuminen, purkautuminen, vuotaminen, höyrystyminen, pölyäminen 724 2,1 495 2,2 229 1,8
30 Aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen, liukuminen, törmääminen 3 265 9,3 2 314 10,3 951 7,6
40 Laitteen, työkalun, esineen, eläimen hallinnan menettäminen 2 981 8,5 2 364 10,5 617 4,9
50 Henkilön putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukastuminen 11 211 32,1 6 914 30,8 4 297 34,4
60 Terävään esineeseen astuminen, takertuminen, itseensä kolhiminen, polvistuminen, istuutuminen 5 059 14,5 3 613 16,1 1 446 11,6
70 Henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen 6 285 18,0 3 725 16,6 2 560 20,5
80 Väkivalta, järkyttävä tilanne, poikkeava läsnäolo 1 314 3,8 393 1,7 921 7,4
99 Muut 1 937 5,5 1 315 5,8 622 5,0
00 Tieto puuttuu 2 121 6,1 1 288 5,7 833 6,7

Kolme kymmenestä (33,2 %) työtapaturman uhriksi joutuneesta vahingoittui iskeytymällä kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten (taulukko 5). Tähän viittaavat myös tapaturmaan johtanutta poikkeavaa tilannetta ilmaisevan muuttujan tiedot, jossa kaatuminen, putoaminen tai vastaava oli yleisin tapaturmaan johtanut tapahtuma. Näiden kahden muuttujan tiedot miehistä ja naisista vastaavat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta melkein identtisesti toisiaan. Joka viides (21,1 %) vahingoittui äkillisen fyysisen tai psyykkisen kuormittumisen seurauksena. Vahingoittumistapa ilmaisee tapaa, jolla vahingoittunut ruumiinosa joutui kosketuksiin vamman aiheuttajan kanssa. Useiden vahingoittumistapojen ollessa kyseessä kirjataan vakavimman vamman aiheuttanut.

Taulukko 5. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vahingoittumistavan mukaan 2019

Vahingoittumistapa (ESAW) Yhteensä Miehet Naiset
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 34 959 100 22 480 100 12 479 100
10 Sähkö, lämpötila, vaaralliset aineet 905 2,6 578 2,6 327 2,6
30 Iskeytyminen kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten 11 606 33,2 7 117 31,7 4 489 36,0
40 Liikkuvan aiheuttajan osuma tai siihen törmääminen 3 133 9,0 2 174 9,7 959 7,7
50 Leikkaavan, terävän, karhean esineen aiheuttama vahingoittuminen 4 502 12,9 3 594 16,0 908 7,3
60 Puristuminen, ruhjoutuminen 3 129 9,0 2 311 10,3 818 6,6
70 Henkilön äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen 7 364 21,1 4 462 19,8 2 902 23,3
80 Eläimen tai ihmisen purema, potku jne. 1 229 3,5 350 1,6 879 7,0
99 Muut luettelemattomat vahingoittumistavat 1 811 5,2 1 190 5,3 621 5,0
00 Tieto puuttuu 1 280 3,7 704 3,1 576 4,6

Palkansaajien työpaikkatapaturmien vahingoittumistapaan liittyvä vamman välitön aiheuttaja oli erilaiset telineet, tasot ja pinnat naisilla 35,9 % ja miehillä 33,6 %. Erilaiset aineet, tarvikkeet ja varusteet vammauttivat työtapaturman uhriksi joutuneita joka viidennessä tapauksessa (taulukko 6).

Tieto vamman aiheuttajasta kuvaa fyysistä tekijää, jonka kanssa vammautunut ruumiinosa on joutunut kosketuksiin. Useiden aiheuttajien ollessa kyseessä tapaturmailmoituslomakkeen täyttäjää on pyydetty ilmoittamaan vakavimpaan vammaan johtaneen aiheuttajan

Taulukko 6. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vamman välittömän aiheuttajan mukaan 2019

Välitön aiheuttaja (TVK) 1) Yhteensä Miehet Naiset
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 34 959 100 22 480 100 12 479 100
1100–1399 Telineet, tasot ja pinnat 12 047 34,5 7 573 33,6 4 474 35,9
2100–2799 Työkalut, koneet ja laitteistot 4 920 14,1 4 212 18,6 708 5,7
2801–2899 Kuljetus-, siirto- ja säilytyslaitteet 1 680 4,8 1 071 4,8 609 4,8
3100, 3200 Kulkuvälineet 959 2,8 741 3,3 218 1,8
4100–4400 Aineet, tarvikkeet ja varusteet 6 939 19,8 4 878 21,7 2 061 16,5
5100 Ihmiset, eläimet, kasvit 3 173 9,1 821 3,7 2 352 18,8
5200 Irtojätteet 189 0,5 145 0,6 44 0,4
5300 Melu, paine, tulipalo, valokaari, valo, lumi, vesistöt 417 1,2 266 1,2 151 1,2
9999 Muu aiheuttaja 2 739 7,8 1 725 7,7 1 014 8,1
0000 Tieto puuttuu 1 896 5,4 1 048 4,7 848 6,8
1) Muuttujan luokitus on kansallinen (TVK = Tapaturmavakuutuskeskus).

Palkansaajien työtapaturma-aineistossa on käytössä kansallinen luokitus vamman aiheuttajaa kuvaavassa muuttujassa. Luokitus on aiempaa huomattavasti yksityiskohtaisempi. Tuloksia tarkasteltaessa on hyvä pitää mielessä kaksi seikkaa. Ensinnäkin työtapaturman sattuminen on yleensä monen eri tekijän summa eikä yksittäistä aiheuttajaa aina voida osoittaa yksiselitteisesti. Muuttujan tiedot osoittavat kuitenkin sen, millaisella välineellä tai työkalulla uhri työskenteli, tai millaisessa työympäristössä uhri oli tapaturman sattuessa. Toiseksi, puutteellinen opastus tai työntekijän kokemattomuus ovat usein merkittäviä osallisia tapaturman syntyyn. Näiden tekijöiden tilastointi on hankalaa ja usein mahdotonta.

Yli neljässä työtapaturmassa kymmenestä (45,5 %) vamma oli jäsenen sijoiltaan meno, nyrjähdys tai venähdys (taulukko 7). Seuraavaksi yleisimpiä olivat haavat ja pinnalliset vammat (27,3 %) sekä erilaiset tärähdykset ja sisäiset vammat (11,3 %). Työtapaturmista aiheutui miehille useammin kuin naisille haavoja ja erilaisia pinnallisia vammoja, naisille taas jäsenen sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä. Tämä on sopusoinnussa edellä esitettyjen tulosten kanssa, joista ilmeni, että miehet loukkaavat itsensä työtapaturmissa naisia useammin teräviin esineisiin ja naiset loukkaantuvat vastaavasti miehiä useammin kaatumisen tai liukastumisen seurauksena.

Taulukko 7. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vamman laadun mukaan 2019

Vamman laatu (ESAW) Yhteensä Miehet Naiset
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 34 959 100 22 480 100 12 479 100
010 Haavat ja pinnalliset vammat 9 542 27,3 6 750 30,0 2 792 22,4
020 Luunmurtumat 3 570 10,2 2 411 10,7 1 159 9,3
030 Sijoiltaan menot, nyrjähdykset ja venähdykset 15 891 45,5 9 647 42,9 6 244 50,0
040 Amputoitumiset ja irti repeämiset 119 0,3 107 0,5 12 0,1
050 Tärähdykset ja sisäiset vammat 3 952 11,3 2 457 10,9 1 495 12,0
060 Palovammat, syöpymiset ja paleltumat 660 1,9 372 1,7 288 2,3
070 Myrkytykset ja tulehdukset 63 0,2 50 0,2 13 0,1
080 Hukkuminen ja tukehtuminen 2 0,0 1 0,0 1 0,0
090 Äänen, värähtelyn ja paineen vaikutukset 1 0,0 1 0,0 . .
999 Määrittelemättömät 319 0,9 205 0,9 114 0,9
000 Tieto puuttuu 840 2,4 479 2,1 361 2,9

Useampi kuin neljä kymmenestä (42,1 %) kaikista työpaikkatapaturmista kohdistuu yläraajoihin (taulukko 8). Lähes joka kolmas (30,9 %) tapaturmista vahingoittaa alaraajoja, joihin lasketaan kuuluviksi lonkat, reidet, polvet, sääret ja nilkat.

Taulukko 8. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vahingoittuneen ruumiinosan mukaan 2019

Vahingoittunut ruumiinosa (ESAW) Yhteensä Miehet Naiset
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 34 959 100 22 480 100 12 479 100
10 Pää 1 283 3,7 860 3,8 423 3,4
20 Niska 428 1,2 261 1,2 167 1,3
30 Selkä, selkäranka 4 181 12,0 2 484 11,0 1 697 13,6
40 Vartalo, sisäelimet 1 535 4,4 1 091 4,9 444 3,6
50 Yläraajat 14 716 42,1 9 935 44,2 4 781 38,3
60 Alaraajat 10 814 30,9 6 816 30,3 3 998 32,0
70 Koko keho tai useat ruumiinosat 1 428 4,1 734 3,3 694 5,6
99 Muut 114 1,3 56 0,2 58 0,5
00 Tieto puuttuu 460 1,3 243 1,1 217 1,7

Poissaolon kesto keskimäärin yhdeksän päivää

Työtapaturmien vakavuutta voidaan arvioida tapaturmasta aiheutuneen työkyvyttömyyden keston perusteella. Poissaolon kestoa kuvaavat luvut ennen vuotta 2002 eivät ole täysin vertailukelpoiset vuosien 2002–2019 lukujen kanssa, koska aiemmin aineistosta ei ole voitu erottaa tapaturmaeläkkeeseen johtaneita tapauksia. Tapaturmaeläkkeeseen johtaneet tapaukset ovat aina vakavia, mutta osassa tapauksia kirjautunut poissaolopäivien määrä on voinut olla vähäinen ennen eläkepäätöstä. Nyt eläketapaukset on rajattu työkyvyttömyyden kestoa koskevan tarkastelun ulkopuolelle.

Työpaikkatapaturmasta aiheutuneen poissaolon keskimääräinen pituus oli 9 päivää (9,3 ) vuonna 2019. Miesten työkyvyttömyyden keskimääräinen kesto oli 10,5 päivää ja naisten 7,3 päivää. Keskimääräinen tapaturmasta aiheutuneen poissaolon pituus kasvaa iän myötä sekä miehillä että naisilla (kuvio 2). Mukana laskuissa ovat myös alle neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työpaikkatapaturmat.

Kuvio 2. Palkansaajien työpaikkatapaturmien työkyvyttömyyden kesto keskimäärin sukupuolen ja iän mukaan 2019

Kuvio 2. Palkansaajien työpaikkatapaturmien työkyvyttömyyden kesto keskimäärin sukupuolen ja iän mukaan 2019

Kolme kymmenestä (33,7 %) kaikista vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneista tapaturmista johti 7–14 päivän työkyvyttömyyteen. Vakavia yli 30 päivän tapaturmia – mukaan lukien tapaturmaeläketapaukset – oli 20 prosenttia kaikista työpaikkatapaturmista (taulukko 9).

Taulukko 9. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja työkyvyttömyysajan mukaan 2019

Työkyvyttömyysaika Yhteensä Miehet Naiset
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 34 959 100 22 480 100 12 479 100
4–6 päivää 10 621 30,4 6 500 28,9 4 121 33,0
7–14 päivää 11 795 33,7 7 584 33,7 4 211 33,7
15–30 päivää 5 561 15,9 3 688 16,4 1 873 15,0
31–90 päivää 4 995 14,3 3 285 14,6 1 710 13,7
91–182 päivää 1 265 3,6 887 3,9 378 3,0
183–365 päivää 654 1,9 482 2,1 172 1,4
Tapaturmaeläke 68 0,2 54 0,2 14 0,1

Työmatkatapaturmien määrä kasvoi

Vuonna 2019 palkansaajille sattui työmatkalla yhteensä 23 235 sellaista tapaturmaa, joista vakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia ja vuonna 2018 vastaava lukumäärä oli 22 166. Tilastoissa työmatkatapaturmat erotetaan työpaikkatapaturmista ja työnteon yhteydessä sattuneista liikennetapaturmista. Työmatkatapaturmalla tarkoitetaan asunnon ja työpaikan välisellä matkalla sattunutta tapaturmaa. Käytännössä jonkin verran työmatkatapaturmia kirjataan vahinkoilmoitusten puutteellisten tietojen johdosta työpaikkatapaturmiksi ja päinvastoin. Työmatkatapaturmien lukumäärän kehittymistä pidemmällä aikavälillä on tarkasteltu tarkemmin liitetaulukossa 4.

Työmatkatapaturmat poikkeavat työpaikkatapaturmista siinä, että niitä sattuu naisille enemmän kuin miehille: yli kahdessa kolmasosassa (65,9 %) kaikista työmatkatapaturmista uhrina oli nainen. Sen sijaan kuolemaan johtaneita työmatkatapaturmia sattui useammin miehille (6) kuin naisille (4).

Suurin osa työmatkatapaturmista tapahtui liikuttaessa jalan tai polkupyörällä: kuusi kymmenestä ( 63,.8 %) työmatkalla loukkaantuneesta oli liikkeellä jalkaisin ja joka viides (19,4 %) ajoi polkupyörällä vahingoittumishetkellä. Miesten ja naisten välisten työmatkatapaturmien erot liikkumistavan mukaan eivät ole kovin suuria: naiset loukkaantuivat miehiä useammin jalan liikkuessa, kun taas miehet loukkaantuivat polkupyöräonnettomuuksissa naisia useammin (kuvio 3). Tilastossa ei ole mahdollista ottaa huomioon naisten ja miesten välisiä eroja esimerkiksi polkupyörän tai auton käytön yleisyydessä työmatkalla.

Kuvio 3. Palkansaajien työmatkatapaturmat liikkumistavan ja sukupuolen mukaan 2019

Kuvio 3. Palkansaajien työmatkatapaturmat liikkumistavan ja sukupuolen mukaan 2019

Liikkumistavat huomioon ottaen on luonnollista, että yleisin tapaturmatyyppi on kaatuminen, liukastuminen tai kompastuminen. Neljä viidestä (83,0 %) vuonna 2019 työmatkalla sattuneesta tapaturmasta oli seurausta kaatumisesta tai liukastumisesta. Toiseksi yleisin (8,3 %) tapaturmatyyppi on ’yhteentörmäys ajoneuvon kanssa’ (taulukko 10).

Taulukko 10. Palkansaajien työmatkatapaturmat sukupuolen ja tapaturmatyypin mukaan 2019

Tapaturmatyyppi Yhteensä Miehet Naiset
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 8 167 100 2 923 100 5 244 100
Kaatuminen, liukastuminen ja kompastuminen 6 777 83,0 2 368 81,0 4 409 84,1
Esineiden päälle astuminen 29 0,4 12 0,4 17 0,3
Ajoneuvon ulosajo tai kaatuminen 321 3,9 146 5,0 175 3,3
Yhteentörmäys ajoneuvon kanssa 675 8,3 265 9,1 410 7,8
Yhteentörmäys polkupyörän, mopon tms. kanssa 110 1,3 39 1,3 71 1,4
Yhteentörmäys kiskoilla kulkevan ajoneuvon kanssa 1 0,1 1 0,0 . .
Väkivalta 11 0,1 2 0,1 9 0,2
Muut 228 2,8 85 2,9 143 2,7

Työmatkatapaturmista aiheutuneista vammoista suurin osa on lieviä, usein juuri kaatumisesta aiheutuneita vammoja. Yli neljässä tapauksessa kymmenestä (47,0 %) uhrin vammat ovat olleet erilaisia jäsenten sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä (taulukko 11). Vammat kohdistuvat useimmiten raajoihin (taulukko 12).

Taulukko 11. Palkansaajien työmatkatapaturmat tapaturmahetken vamman laadun ja sukupuolen mukaan 2019

Vamman laatu (ESAW) Yhteensä Miehet Naiset
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 8 167 100 2 923 100 5 244 100
010 Haavat ja pinnalliset vammat 1 207 14,8 409 14,0 798 15,2
020 Luunmurtumat 1 630 20,0 590 20,2 1 040 19,8
030 Sijoiltaan menot, nyrjähdykset ja venähdykset 3 837 47,0 1 410 48,2 2 427 46,3
040 Amputoitumiset ja irti repeämiset 5 0,1 3 0,1 2 0,0
050 Tärähdykset ja sisäiset vammat 1 196 14,6 408 14,0 788 15,0
060 Palovammat, syöpymiset ja paleltumat 8 0,1 6 0,2 2 0,0
070 Myrkytykset ja tulehdukset 1 0,0 1 0,0 - -
110 Sokki 9 0,1 2 0,1 7 0,1
120 Useita vammoja 114 1,4 36 1,2 78 1,5
999 Määrittelemättömät 52 0,6 21 0,7 31 0,6
000 Tieto puuttuu 108 1,3 37 1,3 71 1,4

Taulukko 12. Palkansaajien työmatkatapaturmat sukupuolen ja vahingoittuneen ruumiinosan mukaan 2019

Vahingoittunut ruumiinosa (ESAW) Yhteensä Miehet Naiset
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 8 167 100 2 923 100 5 244 100
10 Pää 263 3,2 79 2,7 184 3,5
20 Niska 384 4,7 126 4,3 258 4,9
30 Selkä, selkäranka 668 8,2 270 9,2 398 7,6
40 Vartalo, sisäelimet 514 6,3 262 9,0 252 4,8
50 Yläraajat 2 282 27,9 862 29,5 1 420 27,1
60 Alaraajat 2 900 35,5 976 33,4 1 924 36,7
70 Koko keho tai useat ruumiinosat 1 026 12,6 306 10,5 720 13,7
99 Muut 19 0,2 5 0,2 14 0,3
00 Tieto puuttuu 111 1,4 37 1,3 74 1,4

Yrittäjien ja maatalousyrittäjien työtapaturmat

Seuraavassa tarkastellaan erikseen maatalousyrittäjille ja muille yrittäjille sattuneita työtapaturmia. Työtapaturmatilastossa yrittäjien (pl. maatalousyrittäjät) työtapaturmat erotettiin ensimmäisen kerran palkansaajien työtapaturmista vuonna 1995. Sitä ennen ne sisältyivät erittelemättöminä palkansaajien työtapaturmiin. Yrittäjien työtapaturmia koskevia lukuja tarkasteltaessa on syytä ottaa huomioon se, että yrittäjien tapaturmavakuutus on vapaaehtoinen ja kaikilla yrittäjillä ei ole tapaturmavakuutusta. Näin ollen yrittäjien työtapaturmien jakautuminen eri taustamuuttujien (ikä, ammatti, toimiala) mukaan kuvaa myös sitä, missä ammateissa ja millä aloilla yrittäjien vakuutuksia on tavallista enemmän.

Suomessa valtaosa maatalousyrittäjistä asuu tilallaan, ja sen vuoksi heidän työpaikkatapaturmien ja työmatkatapaturmien erottaminen toisistaan ei ole mahdollista. Tässä julkaisussa kaikkia maatalousyrittäjille työssä sattuneita tapaturmia kutsutaan työtapaturmiksi. Maatalousyrittäjien työtapaturmatiedot perustuvat Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta (Mela) saatuihin tietoihin.

Päätoimisen ja työikäisen maatalousyrittäjän lisäksi vakuutettuna voi olla eläkeläinen, alle 18-vuotias yrittäjäperheenjäsen tai osa-aikaisesti maa-, metsä-, riista-, poro- tai kalataloutta harjoittava henkilö. Maatalousyrittäjien määrä on viime vuosina laskenut tasaisesti. Vuoden 2019 lopussa Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa oli vakuutettuna 55 241 maatalousyrittäjää, mikä on 1 800 henkilöä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja yli 56 000 henkilöä vähemmän kuin vuonna 1999.

Maatalousyrittäjien työtapaturmien määrä laskenut

Maatalousyrittäjien lukumäärässä tapahtuneet muutokset näkyvät myös työtapaturmien määrässä. Mela maksoi maatalousyrittäjille korvauksia yhteensä 3 990 tapaturmasta vuonna 2019. Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneita työtapaturmia sattui yhteensä 2 673, edellisvuonna vastaava luku oli 2 829. Maatalousyrittäjien työtapaturmien lukumäärä on alentunut vuosituhannen alusta asti, pois lukien vuoden 2005 (kuvio 4) 'tapaturmapiikin', mikä osittain johtui vuoden 2005 alussa käyttöön otetusta sairaanhoidon täyskustannusvastuujärjestelmästä.

Kuvio 4. Maatalousyrittäjien vähintään 4 päivän poissaoloon johtaneet työtapaturmat (pl. työkuolemat) vuosina 2000–2019

Kuvio 4. Maatalousyrittäjien vähintään 4 päivän poissaoloon johtaneet työtapaturmat (pl. työkuolemat) vuosina 2000–2019

Maatalousyrittäjien työkuoleman riski kasvoi hieman edellisestä vuodesta

Kaikista vuonna 2019 korvatuista työtapaturmista 3 tapausta johti työntekijän kuolemaan, kuten edellisenäkin vuonna. Tapaturmaisesti työssään kuolleista yksi oli nainen. Kaikista vuosien 2000–2019 maatalousyrittäjien työkuolemista ainoastaan neljä on sattunut naiselle. Kuviossa 5 on tarkasteltu maatalousyrittäjien tapaturmasuhteita sekä työkuolemien vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden tapaturmien osalta ajanjaksolla 2000–2019. Kuvio osoittaa, että työkuoleman riski vaihtelee voimakkaasti eri vuosina. Vuonna 2019 kuoli  5,3 maatalousyrittäjää 100 000 vakuutettua kohden ja edellisen vuoden suhdeluku oli 5,2. Vuonna 2017 vastaava suhdeluku oli 3,3. Vuosi 2000 oli synkin, silloin työtapaturmissa menetti henkensä 12,9 maatalousyrittäjää 100 000 vakuututettua kohden.

Kuvio 5. Maatalousyrittäjien työtapaturmasuhteet vuosina 2000–2019

Kuvio 5. Maatalousyrittäjien työtapaturmasuhteet vuosina 2000–2019
Kuviossa 5 on käytetty vakuutettujen maatalousyrittäjien keskiväkilukuja vuosilta 2000–2019.

Taulukossa 13 on verrattu maatalousyrittäjien kuolemaan johtaneiden työtapaturmien tapaturmasuhdetta palkansaajien riskialttiisiin toimialoihin vuonna 2019. Koska työkuolemissa menehtyneiden enemmistö on tavallisesti miehiä, on heidän tapaturmasuhdelukunsa esitetty erikseen. Luvuista käy ilmi, että työ oli vaarallisinta maatalousyrittäjämiehillä. Heistä 5,1 menetti henkensä 100 000 vakuutettua maatalousyrittäjää kohden vuonna 2019. Vuonna 2018 vastaava luku oli 7,6.

Taulukko 13. Maatalousyrittäjien työkuolemat verrattuna palkansaajien työkuolemiin riskialtteilla toimialoilla 100 000 maanviljelijää tai palkansaajaa kohden vuosina 2018–2019

2018 2019
Kaikki Miehet Kaikki Miehet
Maatalousyrittäjät 5,3 7,6 5,3 5,1
Palkansaajat 0,6 1,3 1,0 1,9
Teollisuus 0,6 0,8 1,6 2,2
Rakentaminen 1,9 2,2 3,4 3,8
Kuljetus ja varastointi 1,6 2,0 2,4 3,1

Maatalousyrittäjillä lievien, alle neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työtapaturmien osuus oli kolmannes (32,9 %), korvatuista tapaturmista (julkaisun sivun 1 taulukko) ja samaten joka kolmas työtapaturma (31,0 %) aiheutti yli kuukauden mittaisen työkyvyttömyyden (liitetaulukko 5). Seuraavassa tarkastellaan tarkemmin niitä työtapaturmia, joista seurasi vähintään neljän päivän työstä poissaolo.

Maatalousyrittäjien työtapaturmariski kasvaa iän myötä

Vuonna 2019 maatalousyrittäjille tapahtui 4 805 työtapaturmaa sataatuhatta vakuutettua maatalousyrittäjää kohden, mikä oli hieman (-2,2 %) vähemmän kuin vuonna 2018 (4 913 tapaturmaa). Maatalousyrittäjien tapaturmariski on selvästi suurempi kuin palkansaajilla ja on selvästi korkeampi miehillä kuin naisilla: miehille sattui 5 263 ja naisille 3 757 työtapaturmaa sataatuhatta vakuutettua maatalousyrittäjää kohden (kuvio 6). Sukupuolten välinen ero selittyy osin sillä, että miehet tekevät perinteisesti maataloudessa töitä, joissa tapahtuu paljon tapaturmia. Näitä ovat esimerkiksi rakennustyöt sekä koneiden ja laitteiden käyttöön ja huoltoon liittyvät tehtävät. Maatalousyrittäjien tapaturmista hieman yli kuusi kymmenestä (63,3 %) sattui yli 45-vuotiaille.

Kuvio 6. Maatalousyrittäjien työtapaturmat 100 000 vakuutettua kohden sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2019

Kuvio 6. Maatalousyrittäjien työtapaturmat 100 000 vakuutettua kohden sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2019

Karjanhoitotyössä sattuu eniten tapaturmia

Erilaiset karjanhoitotehtävät aiheuttavat edelleen eniten työtapaturmia, niiden osuus oli saman suuruinen kuin vuotta aiemmin, runsas neljä kymmenestä (42,1 %) kaikista työtapaturmista (taulukko 14). Erityisesti naiset joutuvat työtapaturman uhriksi karjaa hoitaessaan, sillä lähes kolme neljästä (76,3 %) naisille sattuneesta työtapaturmasta aiheutui karjanhoitotyöstä. Miehillä vastaava osuus oli noin kolmasosa (31,4 %). Toiseksi eniten (22,8 %) tapaturmia aiheutui maatilatalouden muissa töissä, joita ovat muun muassa erilaisten koneiden ja laitteiden asennus- ja huoltotyöt. Noin joka kuudes työtapaturma (14,2 %) sattui maanviljelyyn liittyvissä tehtävissä. Käytettävissä olevan tilastoaineiston perusteella ei voida kuitenkaan tehdä suoranaisia johtopäätöksiä eri työalueilla tehtävän työn vaarallisuudesta, koska tällöin tulisi tietää eri työtehtäviin käytetyn työajan määrä. Työvaihetta kuvaavan muuttujan luokitus on kansallinen. Melan perinteisesti käyttämä luokitus on tarkempi kuin työtehtävää kuvaavan ESAW -muuttujan (vrt. taulukko 2).

Taulukko 14. Maatalousyrittäjien työtapaturmat työvaiheen ja sukupuolen mukaan 2019

Yhteensä Miehet Naiset
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 2 673 100 2 037 100 636 100
Maanviljelytyöt 379 14,2 339 16,6 40 6,3
Karjanhoitotyöt 1 125 42,1 640 31,4 485 76,3
Metsätyöt 245 9,2 223 10,9 22 3,5
Rakennustyöt 157 5,9 140 6,9 17 2,7
Maatilatalouden muut työt 610 22,8 555 27,2 55 8,6
Muut työt 157 5,9 140 6,8 17 2,7

Maatalousyrittäjät loukkaantuvat useimmiten iskeytymällä kiinteää pintaa vasten

Maatalousyrittäjien yleisin vahingoittumistapa oli iskeytyminen kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten. Kolmessa tapauksessa kymmenestä (35,9 %) henkilö vahingoittui iskemällä itsensä lattiaan, maahan tai muuhun vastaavaan (kuvio 7). Naismaatalousyrittäjät joutuivat miehiä useammin eläimen töytäisemäksi tai potkaisemaksi, sillä joka viides (21,4 %) tapaturma oli eläimen aiheuttama. Vastaava luku miehillä oli vain 9,2 prosenttia.

Maatalousyrittäjäin eläkelaitos kerää vahingoittumistapaa, vamman aiheuttajaa, vamman laatua ja vahingoittunutta ruumiinosaa koskevat tiedot käyttäen ESAW -luokitusta.

Kuvio 7. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vahingoittumistavan (ESAW) ja sukupuolen mukaan 2019

Kuvio 7. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vahingoittumistavan (ESAW) ja sukupuolen mukaan 2019

Runsaassa neljännessä (26,8 %) työtapaturmassa välitön vamman aiheuttaja oli eläin, ihminen tai vamma oli aiheutunut kasveista (kuvio 8). Todennäköisesti valtaosassa näissä maatalousyrittäjien työtapaturmissa aiheuttajana on ollut nimenomaan eläin. Ovet, seinät, ikkunat ja kulkuesteet aiheuttivat viidenneksen (20,8 %) maatalousyrittäjien työtapaturmista. Melu, paine, tulipalo, valokaari, valo, lumi tai vesistöt olivat kolmanneksi yleisin tapaturman välitön aiheuttaja (11,6 %).

Kuvio 8. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vamman välittömän aiheuttajan mukaan 2019

Kuvio 8. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vamman välittömän aiheuttajan mukaan 2019

Vuonna 2019 työtapaturmissa loukkaantuneiden maatalousyrittäjien vammoista 46,9 prosenttia oli erilaisia sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä. Haavat ja pinnalliset vammat (31,0 %) muodostavat toisen suuren vammaryhmän. Luunmurtumia oli 16,8 prosenttia kaikista työtapaturmien uhriksi joutuneiden maatalousyrittäjien vammoista. Miesten ja naisten vammojen jakaumissa ei ollut merkittäviä eroja: miesten vammat olivat useammin haavoja ja pintavammoja, ja naisilla oli enemmän sijoiltaanmenoja, venähdyksiä ja nyrjähdyksiä (kuvio 9).

Kuvio 9. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vamman laadun ja sukupuolen mukaan 2019

Kuvio 9. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vamman laadun ja sukupuolen mukaan 2019

Yli seitsemän kymmenestä (73 %) maatalousyrittäjien kaikista työtapaturmista kohdistui raajoihin (kuvio 10). Naisilla tapaturmat vaurioittivat useammin jalkoja kuin miehillä. Useimmiten alaraajoista vaurioituivat polven seutu ja yläraajoista kämmen tai sormet.

Kuvio 10. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vahingoittuneen ruumiinosan ja sukupuolen mukaan 2019

Kuvio 10. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vahingoittuneen ruumiinosan ja sukupuolen mukaan 2019

Yrittäjät loukkaantuivat useimmiten rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla

Yrittäjille vakuutuslaitokset maksoivat korvausta kaikkiaan 6 556 työtapaturmasta vuonna 2019. Määrään sisältyvät myös ne tapaturmat, joista maksettiin vain sairaskulujen korvausta. Näiden lyhyiden, alle neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työtapaturmien osuus oli 58,4 prosenttia kaikista yrittäjien tapaturmista. Vuotta aiemmin korvausta maksettiin 6 862 tapaturmasta. Tiedot koskevat muita yrittäjiä kuin maatalousyrittäjiä.

Yrittäjille sattui vuonna 2019 yhteensä 2 471 vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttanutta työtapaturmaa. Tämä oli 151 tapausta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työtapaturmien sukupuolittainen jakauma on yrittäjillä samansuuntainen kuin palkansaajilla: neljä viidestä (83,4 %) yrittäjien työtapaturmista sattui miehille. Työtapaturman uhrien ikäjakaumasta ilmenee, että yli kuusi kymmenestä (63,9 %) yrittäjien työtapaturmista sattui 45-vuotiaille ja sitä vanhemmille yrittäjille (taulukko 15).

Taulukko 15. Yrittäjien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja iän mukaan 2019

Ikä Yhteensä Miehet Naiset
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 2 471 100 2 061 100 410 100
15–24 42 1,7 31 1,5 11 2,7
25–34 264 10,7 220 10,7 44 10,7
35–44 541 21,9 453 22,0 88 21,5
45–54 803 32,5 677 32,8 126 30,7
55–64 776 31,4 651 31,6 125 30,5
Muut 45 1,8 29 1,4 16 3,9

Toimialoittain tarkasteltuna yrittäjien riskialat ovat pääosin samat kuin palkansaajien. Vaarallisimpia toimialoja ovat rakentaminen sekä kuljetus ja varastointi. Yrittäjille tapaturmien aiheutumista ja seurauksia kuvaavia muuttujia tarkastellaan tarkemmin liitetaulukoissa 6–9.


Lähde: Työtapaturmat 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Arto Miettinen 029 551 2963, Outi Stenbäck 029 551 2517, tyotapaturmat@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala


Päivitetty 30.11.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työtapaturmat [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5999. 2019, Palkansaajien työpaikkatapaturmat . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ttap/2019/ttap_2019_2021-11-30_kat_001_fi.html