Palkansaajien työpaikkatapaturmat

Palkansaajien työpaikkatapaturmien määrä väheni hieman

Palkansaajille sattuneiden työpaikkatapaturmien määrä oli vuonna 2014 selvästi edellistä vuotta pienempi. Vuonna 2014 palkansaajille sattui 35 809 vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttanutta työpaikkatapaturmaa. Tämä oli lähes 5 000 tapaturmaa vähemmän kuin vuonna 2013. Maatalousyrittäjien työpaikkatapaturmat vähentyivät edellisestä vuodesta noin 160:llä, ja muille yrittäjille sattuneiden työpaikkatapaturmien lukumäärä väheni yli neljällä sadalla (kuvio 1). On kuitenkin huomioitava, että vakuutus työtapaturman varalta on yrittäjälle vapaaehtoinen, joten työpaikkatapaturmien määrään vaikuttaa vakuuttamisen suosio yrittäjien keskuudessa. Arviolta noin 40 prosentilla yrittäjistä on työtapaturmavakuutus.

Kuvio 1. Työpaikkatapaturmien lukumäärän muutos ammattiaseman mukaan vuosina 2000–2014

Kuvio 1. Työpaikkatapaturmien lukumäärän muutos ammattiaseman mukaan vuosina 2000–2014

Työtapaturmat ovat edelleen miesten ongelma: seitsemän kymmenestä (66,9 %) työpaikalla sattuneesta työtapaturmasta sattuu miehelle.

Taulukko 1. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja iän mukaan 2014

   Ikä    Yhteensä  Miehet       Naiset      
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 35 809 100 23 939 100 11 870 100
15–24 4 777 13,3 3 190 13,3 1 587 13,4
25–34 8 266 23,1 6 079 25,4 2 187 18,4
35–44 7 393 20,6 5 077 21,2 2 316 19,5
45–54 8 863 24,8 5 733 23,9 3 130 26,4
55–64 6 159 17,2 3 642 15,2 2 517 21,2
Muut 351 1,0 218 0,9 133 1,1

Palkansaajien työpaikkatapaturmien sattumisolosuhteita ja -tapaa kuvaavat ESAW -muuttujat

Vuonna 2003 Suomessa otettiin käyttöön uusittu työtapaturmailmoituslomake, jolla kerättiin ensimmäisen kerran Euroopan työtapaturmatilaston (ESAW) mukaisia työtapaturman sattumisolosuhteita ja -tapaa kuvaavia tietoja. Vuoden 2014 Tilastokeskuksen työtapaturmatilastossa näitä tietoja julkaistaan nyt kahdennettatoista kertaa. Verrattuna edellisvuoden tilastoon muuttujien jakaumat ovat samansuuntaisia ja vaikuttavat siten varsin luotettavilta. Eurostatin hanke on kunnianhimoinen ja kerättävä tieto paikoin seikkaperäistä, joten tässä esitetyistä tiedoista saadaan kattava kuva työtapaturman sattumisen aikana vallinneista olosuhteista, syistä ja seurauksista.

Jäsenmaat ovat voineet käyttää harkintavaltaa tietojen keruun laajuudessa. Suomessa työtapaturmatiedot kerätään keskeisistä ESAW-muuttujista, joista osassa niitä tiedonkeruussa on rajoituttu pääluokkatasolle. Tiedot esitetään työtapaturman sattumisprosessin mukaisesti niin, että ensin kuvataan vallinneita olosuhteita, sitten tapahtumien kulkua ja viimeiseksi tapaturmasta aiheutuneita seurauksia. Osassa muuttujia luokkia on yhdistetty esitystavasta johtuen. Tekstiosassa esitetään pääosin sukupuolen mukaisia jakaumia ja liitetaulukko-osassa muiden taustamuuttujien kuten toimialan ja ammatin mukaisia jakaumia. Tämän lisäksi esitetään tietoja vain kansalliseen luokitukseen perustuen. Esimerkiksi työtapaturman välitöntä aiheuttajaa kuvaavan muuttujan tiedot ovat tällaisia (ks. taulukko 6). ESAW -tilastoon perustuvia tietoja koskevissa taulukoissa ja kuvioissa on mainittu niiden olevan yhteiseurooppalaisen työtapaturmatilastoluokituksen mukaisia.

Useimmat tapaturmista sattuivat henkilön liikkuessa

Aluksi esitetään tietoja työtapaturmaa edeltävistä yleisistä olosuhteista. Ensimmäinen ESAW -muuttuja kuvaa missä työtehtävässä palkansaaja työskenteli työpaikkatapaturman sattuessa. Työtehtävä ei kuitenkaan tarkoita henkilön ammattia, koska henkilön työtehtävät voivat samassa ammatissa vaihdella eri hetkinä. Lähes joka kolmas (29,4 %) miesten työtapaturmista sattui tuotantoon, jalostukseen, käsittelyyn tai varastointiin liittyvissä työtehtävissä. Naisten työtapaturmista yli puolet (56,6 %) sattui julkisiin tai yksityisiin palveluihin liittyvissä tehtävissä (taulukko 2).

Taulukko 2. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja työtehtävän mukaan 2014

Työtehtävä (ESAW)      Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 35 809 100 23 939 100 11 870 100
10 Tuotanto, jalostus, käsittely, varastointi 8 497 23,7 7 039 29,4 1 458 12,2
20 Maarakentaminen, rakentaminen, purkaminen 3 706 10,3 3 608 15,1 95 0,8
30 Maa- ja metsätalous, puutarhanhoito, kalankasvatus, eläinten hoito 1 373 3,7 815 3,3 556 4,7
40 Julkiset ja yksityiset palvelut 8 621 24,0 1 893 7,9 6 728 56,6
50 Tukitoiminnot 7 582 21,3 6 095 25,5 1 487 12,6
60 Kuljettaminen, kulkeminen, urheilu, taiteet 4 701 13,2 3 604 15,0 1 097 9,3
99 Muut työpaikalla suoritetut tehtävät 667 1,9 407 1,7 260 2,2
00 Tieto puuttuu 662 1,8 478 2,0 184 1,6

Työsuoritus kuvaa henkilön täsmällistä fyysistä toimintaa juuri ennen vahingoittumishetkeä, kun työtehtävä-muuttujalla kuvataan edellä työn yleistä luonnetta tapaturman sattuessa. Työsuorituksella kuvattava fyysinen toiminta voi olla tarkoituksellista tai vapaaehtoista, mutta sen ei tarvitse välttämättä olla pitkäkestoista. Tulosten mukaan (taulukko 3) lähes neljä kymmenestä tapaturmasta sattui henkilön liikkuessa. Naisten (45,1 %) työtapaturmista suurempi osa sattui liikkumisen yhteydessä kuin miehillä (33,2 %). Lähes joka viides (17,7 %) tapaturma sattui siirrettäessä taakkaa käsivoimin. Samoin lähes viidesosa (18,3 %) tapaturmista sattui erilaisia esineitä käsitellessä. Miehille sattui suhteellisesti naisiin verrattuna lähes kolminkertainen määrä työtapaturmia käsikäyttöisillä työkaluilla työskentelyn yhteydessä.

Taulukko 3. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja työsuorituksen mukaan 2014

Työsuoritus (ESAW)                Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 35 809 100 23 939 100 11 870 100
10 Koneen käyttäminen 1 541 4,3 1 286 5,4 255 2,1
20 Käsikäyttöisillä työkaluilla työskenteleminen 4 049 11,3 3 476 14,5 573 4,8
30 Kulkuneuvon tai siirtolavan ohjaaminen tai sellaisessa matkustaminen 888 2,5 676 2,8 212 1,8
40 Esineiden käsitteleminen 6 557 18,3 4 723 19,7 1 834 15,5
50 Taakan siirtäminen käsivoimin 6 321 17,7 4 043 16,9 2 278 19,2
60 Henkilön liikkuminen 13 296 37,1 7 946 33,2 5 350 45,1
70 Paikallaan olo työpisteessä 1 055 2,9 574 2,4 481 4,1
99 Muut luettelemattomat työsuoritukset 1 398 3,9 728 3,0 670 5,6
00 Tieto puuttuu 704 2,0 487 2,0 217 1,8

Tapaturman syy useimmiten kaatuminen, liukastuminen tai putoaminen

Seuraavassa tarkastellaan itse työtapaturmaan johtaneiden tapahtumien kulkua. Naisilla runsas kolmasosa (33,4 %) ja miehillä lähes joka kolmas (29,6 %) työtapaturmista oli seurausta kaatumisesta, hyppäämisestä, liukastumisesta tai putoamisesta (taulukko 4). Osuudet ovat lähes samat kuin vuotta aiemmin. Tämä käy ilmi ”poikkeama” -muuttujasta, jolla kuvataan työsuorituksen aikana sattunutta, työtapaturmaan johtanutta epätavallista tapahtumaa. Jos varsinaista tapaturmaa edeltää useampia poikkeavia tapahtumia, niistä kirjataan se, joka sattui viimeiseksi. Toiseksi yleisin tapaturmaan johtanut tapahtuma oli miehillä terävään esineeseen astuminen tai itsensä kolhiminen (16,7 %) ja naisilla äkillinen fyysinen kuormittuminen (21,2 %) .

Taulukko 4. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja tapaturmaan johtaneen poikkeaman mukaan 2014

Poikkeama (ESAW)                Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 35 809 100 23 939 100 11 870 100
10 Sähköhäiriö, räjähdys, tulipalo 104 0,3 94 0,4 10 0,1
20 Aineen valuminen, purkautuminen, vuotaminen, höyrystyminen, pölyäminen 822 2,3 559 2,3 263 2,2
30 Aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen, liukuminen, törmääminen 3 469 9,7 2 468 10,3 1 001 8,4
40 Laitteen, työkalun, esineen, eläimen hallinnan menettäminen 4 201 11,7 3 313 13,8 888 7,5
50 Henkilön putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukastuminen 11 060 30,9 7 090 29,6 3 970 33,4
60 Terävään esineeseen astuminen, takertuminen, itseensä kolhiminen, polvistuminen, istuutuminen 5 468 15,3 4 001 16,7 1 467 12,4
70 Henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen 6 514 18,2 3 999 16,7 2 515 21,2
80 Väkivalta, järkyttävä tilanne, poikkeava läsnäolo 1 178 3,3 403 1,7 775 6,5
99 Muut 1 878 5,2 1 236 5,2 642 5,4
00 Tieto puuttuu 1 115 3,1 776 3,2 339 2,9

Noin kolme kymmenestä (28,5 %) työtapaturman uhriksi joutuneesta vahingoittui iskeytymällä kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten (taulukko 5). Tähän viittaavat myös tapaturmaan johtanutta poikkeavaa tilannetta ilmaisevan muuttujan tiedot, jossa kaatuminen, putoaminen tai vastaava oli yleisin tapaturmaan johtanut tapahtuma. Näiden kahden muuttujan tiedot miehistä ja naisista vastaavat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta lähes identtisesti toisiaan. Lähes joka neljäs (23,1 %) vahingoittui äkillisen fyysisen tai psyykkisen kuormittumisen seurauksena. Vahingoittumistapa ilmaisee tapaa, jolla vahingoittunut ruumiinosa joutui kosketuksiin vamman aiheuttajan kanssa. Useiden vahingoittumistapojen ollessa kyseessä kirjataan vakavimman vamman aiheuttanut.

Taulukko 5. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vahingoittumistavan mukaan 2014

Vahingoittumistapa (ESAW)           Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 35 809 100 23 939 100 11 870 100
10 Sähkö, lämpötila, vaaralliset aineet 1 028 2,9 638 2,7 390 3,3
20 Hapen saannin estyminen 5 0,0 3 0,0 2 0,0
30 Iskeytyminen kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten 10 201 28,5 6 476 27,1 3 725 31,4
40 Liikkuvan aiheuttajan osuma tai siihen törmääminen 3 548 9,9 2 561 10,7 987 8,3
50 Leikkaavan, terävän, karhean esineen aiheuttama vahingoittuminen 5 407 15,1 4 248 17,7 1 159 9,8
60 Puristuminen, ruhjoutuminen 3 766 10,5 2 817 11,8 949 8,0
70 Henkilön äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen 8 269 23,1 5 174 21,6 3 095 26,1
80 Eläimen tai ihmisen purema, potku jne. 999 2,8 328 1,4 671 5,7
99 Muut luettelemattomat vahingoittumistavat 2 009 5,6 1 278 5,3 731 6,2
00 Tieto puuttuu 577 1,6 416 1,7 161 1,4

Kolmasosassa palkansaajien työpaikkatapaturmia vahingoittumistapaan liittyvä vamman välitön aiheuttaja oli erilaiset telineet, tasot ja pinnat: miehillä 30,2 % ja naisilla 33,7 %. Erilaiset aineet, tarvikkeet ja varusteet vammauttivat työtapaturman uhriksi joutuneita neljäsosassa tapauksista (taulukko 6).

Tieto vamman aiheuttajasta kuvaa fyysistä tekijää, jonka kanssa vammautunut ruumiinosa on joutunut kosketuksiin. Useiden aiheuttajien ollessa kyseessä tapaturmailmoituslomakkeen täyttäjää on pyydetty ilmoittamaan vakavimpaan vammaan johtaneen aiheuttajan.

Taulukko 6. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vamman välittömän aiheuttajan mukaan 2014

Välitön aiheuttaja (TVK) 1) Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 35 809 100 23 939 100 11 870 100
1100–1399 Telineet, tasot ja pinnat 11 221 31,3 7 221 30,2 4 000 33,7
2100–2799 Työkalut, koneet ja laitteistot 5 871 16,3 4 789 20,0 1 082 9,2
2801–2899 Kuljetus-, siirto- ja säilytyslaitteet 1 769 4,9 1 165 4,9 604 5,1
3100, 3200 Kulkuvälineet 1 047 3,0 836 3,5 211 1,7
4100–4400 Aineet, tarvikkeet ja varusteet 8 273 23,0 6 041 25,3 2 232 18,8
5100 Ihmiset, eläimet, kasvit 2 970 8,3 832 3,5 2 138 18,0
5200 Irtojätteet 223 0,6 175 0,7 48 0,4
5300 Melu, paine, tulipalo, valokaari, valo, lumi, vesistöt 221 0,6 138 0,6 83 0,7
9999 Muu aiheuttaja 3 131 8,7 2 006 8,4 1 125 9,5
0000 Tieto puuttuu 1 083 3,0 736 3,1 347 2,9
1) Muuttujan luokitus on kansallinen (TVK = Tapaturmavakuutuskeskus).

Palkansaajien työtapaturma-aineistossa on käytössä kansallinen luokitus vamman aiheuttajaa kuvaavassa muuttujassa. Luokitus on aiempaa huomattavasti yksityiskohtaisempi. Tuloksia tarkasteltaessa on hyvä pitää mielessä kaksi seikkaa. Ensinnäkin työtapaturman sattuminen on yleensä monen eri tekijän summa eikä yksittäistä aiheuttajaa aina voida osoittaa yksiselitteisesti. Muuttujan tiedot osoittavat kuitenkin sen, millaisella välineellä tai työkalulla uhri työskenteli, tai millaisessa työympäristössä uhri oli tapaturman sattuessa. Toiseksi, puutteellinen opastus tai työntekijän kokemattomuus ovat usein merkittäviä osallisia tapaturman syntyyn. Näiden tekijöiden tilastointi on hankalaa ja usein mahdotonta.

Neljässä työtapaturmassa kymmenestä (44,3 %) vamma oli jäsenen sijoiltaan meno, nyrjähdys tai venähdys (taulukko 7). Seuraavaksi yleisimpiä olivat haavat ja pinnalliset vammat (28,3 %) sekä erilaiset tärähdykset ja sisäiset vammat (12,4 %). Työtapaturmista aiheutui miehille useammin kuin naisille haavoja ja erilaisia pinnallisia vammoja, naisille taas jäsenen sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä. Tämä on sopusoinnussa edellä esitettyjen tulosten kanssa, joista ilmeni, että miehet loukkaavat itsensä työtapaturmissa naisia useammin teräviin esineisiin ja naiset loukkaantuvat vastaavasti miehiä useammin kaatumisen tai liukastumisen seurauksena.

Taulukko 7. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vamman laadun mukaan 2014

Vamman laatu (ESAW)                   Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 35 809 100 23 939 100 11 870 100
010 Haavat ja pinnalliset vammat 10 124 28,3 7 484 31,3 2 640 22,2
020 Luunmurtumat 3 419 9,5 2 429 10,1 990 8,3
030 Sijoiltaan menot, nyrjähdykset ja venähdykset 15 868 44,3 10 040 41,9 5 828 49,1
040 Amputoitumiset ja irti repeämiset 117 0,3 105 0,4 12 0,1
050 Tärähdykset ja sisäiset vammat 4 442 12,4 2 769 11,6 1 673 14,1
060 Palovammat, syöpymiset ja paleltumat 782 2,2 419 1,8 363 3,1
070 Myrkytykset ja tulehdukset 63 0,2 50 0,2 13 0,1
080 Hukkuminen ja tukehtuminen 1 0,0 . . 1 0,0
090 Äänen, värähtelyn ja paineen vaikutukset 13 0,0 9 0,0 4 0,0
100 Äärilämpötilojen, valon ja säteilyn vaikutukset 24 0,1 18 0,1 6 0,1
110 Sokki 77 0,2 42 0,2 35 0,3
120 Useita vammoja 225 0,6 140 0,6 85 0,7
999 Määrittelemättömät 232 0,6 166 0,7 66 0,6
000 Tieto puuttuu 422 1,2 268 1,1 154 1,3

Useampi kuin neljä kymmenestä (43,5 %) kaikista työpaikkatapaturmista kohdistuu yläraajoihin (taulukko 8). Lähes joka kolmas (30,4 %) tapaturmista vahingoittaa alaraajoja, joihin lasketaan kuuluviksi lonkat, reidet, polvet, sääret ja nilkat.

Taulukko 8. Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja vahingoittuneen ruumiinosan mukaan 2014

Vahingoittunut ruumiinosa (ESAW)           Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 35 809 100 23 939 100 11 870 100
10 Pää 1 302 3,6 904 3,8 398 3,4
20 Niska 406 1,1 246 1,0 160 1,3
30 Selkä, selkäranka 4 755 13,3 2 942 12,3 1 813 15,3
40 Vartalo, sisäelimet 1 601 4,5 1 159 4,8 442 3,7
50 Yläraajat 15 564 43,5 10 797 45,1 4 767 40,2
60 Alaraajat 10 897 30,4 7 181 30,0 3 716 31,3
70 Koko keho tai useat ruumiinosat 1 108 3,1 610 2,5 498 4,2
99 Muut 84 0,2 45 0,2 39 0,3
00 Tieto puuttuu 92 0,3 55 0,2 37 0,3

Työmatkatapaturmien määrä laski selvästi

Vuonna 2014 palkansaajille sattui työmatkalla yhteensä 17 236 sellaista tapaturmaa, joista vakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia. Tilastoissa työmatkatapaturmat erotetaan työpaikkatapaturmista ja työnteon yhteydessä sattuneista liikennetapaturmista. Työmatkatapaturmalla tarkoitetaan asunnon ja työpaikan välisellä matkalla sattunutta tapaturmaa. Käytännössä jonkin verran työmatkatapaturmia kirjataan vahinkoilmoitusten puutteellisten tietojen johdosta työpaikkatapaturmiksi ja päinvastoin. Työmatkatapaturmien lukumäärän kehittymistä pidemmällä aikavälillä on tarkasteltu tarkemmin liitetaulukossa 4.

Työmatkatapaturmat poikkeavat työpaikkatapaturmista siinä, että niitä sattuu naisille enemmän kuin miehille: lähes kahdessa kolmasosassa (68,5 %) kaikista työmatkatapaturmista uhrina oli nainen. Sen sijaan kuolemaan johtaneita työmatkatapaturmia sattui useammin miehille (4) kuin naisille (2).

Suurin osa työmatkatapaturmista sattuu liikuttaessa jalan tai polkupyörällä: lähes kuusi kymmenestä (57 %) työmatkalla loukkaantuneesta oli liikkeellä jalkaisin ja joka neljäs (25 %) ajoi polkupyörällä vahingoittumishetkellä. Miesten ja naisten välisten työmatkatapaturmien erot liikkumistavan mukaan eivät ole kovin suuria: naiset loukkaantuvat hieman miehiä useammin jalan liikkuessa, kun taas miehet loukkaantuvat polkupyöräonnettomuuksissa naisia useammin (kuvio 2). Tilastossa ei ole mahdollista ottaa huomioon naisten ja miesten välisiä eroja esimerkiksi polkupyörän tai auton käytön yleisyydessä työmatkalla.

Kuvio 2. Palkansaajien työmatkatapaturmat liikkumistavan ja sukupuolen mukaan 2014

Kuvio 2. Palkansaajien työmatkatapaturmat liikkumistavan ja sukupuolen mukaan 2014

Liikkumistavat huomioon ottaen on luonnollista, että yleisin tapaturmatyyppi on kaatuminen, liukastuminen tai kompastuminen. Neljä viidestä (73,8 %) vuonna 2014 työmatkalla sattuneesta tapaturmasta oli seurausta kaatumisesta tai liukastumisesta. Toiseksi yleisin (12,2 %) tapaturmatyyppi on ’yhteentörmäys auton kanssa’ (taulukko 9).

Taulukko 9. Palkansaajien työmatkatapaturmat sukupuolen ja tapaturmatyypin mukaan 2014

Tapaturmatyyppi                Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 6 587 100 2 269 100 4 318 100
Kaatuminen, liukastuminen ja kompastuminen      4 861 73,8 1 554 68,5 3 307 76,6
Esineiden päälle astuminen 62 0,9 20 0,9 42 1,0
Ajoneuvon ulosajo tai kaatuminen 417 6,3 191 8,4 226 5,2
Yhteentörmäys auton kanssa 802 12,2 346 15,2 456 10,6
Yhteentörmäys polkupyörän, mopon tms. kanssa 111 1,7 32 1,4 79 1,8
Yhteentörmäys kiskoilla kulkevan ajoneuvon kanssa 2 0,0 . . 2 0,0
Väkivalta 19 0,3 9 0,4 10 0,2
Muut 313 4,8 117 5,2 196 4,5

Työmatkatapaturmista aiheutuneista vammoista suurin osa on lieviä, usein juuri kaatumisesta aiheutuneita vammoja. Yli neljässä tapauksessa kymmenestä (44,3 %) uhrin vammat ovat olleet erilaisia jäsenten sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä (taulukko 10). Vammat kohdistuvat useimmiten raajoihin (taulukko 11).

Taulukko 10. Palkansaajien työmatkatapaturmat tapaturmahetken vamman laadun mukaan 2014

Vamman laatu (ESAW)                     Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 6 587 100 2 269 100 4 318 100
010 Haavat ja pinnalliset vammat 1 011 15,3 339 14,9 672 15,6
020 Luunmurtumat 1 322 20,1 478 21,1 844 19,5
030 Sijoiltaan menot, nyrjähdykset ja venähdykset 2 918 44,3 1 013 44,6 1 905 44,1
040 Amputoitumiset ja irti repeämiset 4 0,1 3 0,1 1 0,0
050 Tärähdykset ja sisäiset vammat 1 065 16,2 320 14,1 745 17,3
060 Palovammat, syöpymiset ja paleltumat 7 0,1 4 0,2 3 0,1
070 Myrkytykset ja tulehdukset 1 0,0 1 0,0 . .
090 Äänen, värähtelyn ja paineen vaikutukset 6 0,1 4 0,2 2 0,0
110 Sokki 127 1,9 55 2,4 72 1,7
120 Useita vammoja 28 0,4 9 0,4 19 0,4
999 Määrittelemättömät 44 0,5 16 0,5 28 0,5
000 Tieto puuttuu 98 1,5 43 1,9 55 1,3

Taulukko 11. Palkansaajien työmatkatapaturmat sukupuolen ja vahingoittuneen ruumiinosan mukaan 2014

Vahingoittunut ruumiinosa (ESAW)           Yhteensä      Miehet      Naiset     
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä 6 587 100 2 269 100 4 318 100
10 Pää 247 3,7 89 3,9 158 3,7
20 Niska 356 5,4 130 5,7 226 5,2
30 Selkä, selkäranka 426 6,5 171 7,5 255 5,9
40 Vartalo, sisäelimet 433 6,6 199 8,8 234 5,4
50 Yläraajat 1 893 28,7 674 29,7 1 219 28,2
60 Alaraajat 2 338 35,5 708 31,2 1 630 37,7
70 Koko keho tai useat ruumiinosat 832 12,6 270 11,9 562 13,0
99 Muut 23 0,3 8 0,4 15 0,3
00 Tieto puuttuu 39 0,6 20 0,9 19 0,4

Yrittäjien työtapaturmat

Seuraavassa tarkastellaan erikseen maatalousyrittäjille ja muille yrittäjille sattuneita työtapaturmia. Työtapaturmatilastossa yrittäjille (pl. maatalousyrittäjät) sattuneet työtapaturmat erotettiin ensimmäisen kerran palkansaajille sattuneista työtapaturmista vuonna 1995. Sitä ennen yrittäjien tapaturmat sisältyivät erittelemättöminä palkansaajien työtapaturmiin. Yrittäjien työtapaturmia koskevia lukuja tarkasteltaessa on syytä ottaa huomioon se, että yrittäjien tapaturmavakuutus on vapaaehtoinen ja kaikilla yrittäjillä ei ole tapaturmavakuutusta. Näin ollen yrittäjien työtapaturmien jakautuminen eri taustamuuttujien (ikä, ammatti, toimiala) mukaan kuvaa myös sitä, missä ammateissa ja millä aloilla yrittäjien vakuutuksia on tavallista enemmän.

Suomessa valtaosa maatalousyrittäjistä asuu tilallaan, ja sen vuoksi työpaikkatapaturmien ja työmatkatapaturmien erottaminen toisistaan ei ole mahdollista. Tässä julkaisussa kaikkia maatalousyrittäjille työssä sattuneita tapaturmia kutsutaan työtapaturmiksi. Maatalousyrittäjien työtapaturmatiedot perustuvat Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta (Mela) saatuihin tietoihin.

Päätoimisen ja työikäisen maatalousyrittäjän lisäksi vakuutettuna voi olla eläkeläinen, alle 18-vuotias yrittäjäperheenjäsen tai osa-aikaisesti maa-, metsä-, riista-, poro- tai kalataloutta harjoittava henkilö. Maatalousyrittäjien määrä on viime vuosina laskenut tasaisesti. Vuoden 2014 lopussa Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa oli vakuutettuna 67 859 maatalousyrittäjää, mikä on noin 2 500 henkilöä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja lähes 44 000 henkilöä vähemmän kuin vuonna 1999.

Maatalousyrittäjien työtapaturmat vähentyneet

Maatalousyrittäjien lukumäärässä tapahtuneet muutokset näkyvät myös työtapaturmien määrässä. Vuoden 2014 aikana sattuneista tapaturmista Mela maksoi maatalousyrittäjille korvauksia yhteensä 4 165 tapauksesta. Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneita työtapaturmia sattui yhteensä 3 357, kun edellisvuonna vastaava luku oli 3 518 (–4,6 %). Maatalousyrittäjien työtapaturmien lukumäärä on alentunut lähes koko viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden ajan, pois lukien vuoden 2005 (kuvio 3). Vuoden 2005 'tapaturmapiikki' voi osittain johtua vuoden 2005 alussa käyttöön otetusta sairaanhoidon täyskustannusvastuujärjestelmästä.

Kuvio 3. Maatalousyrittäjien vähintään 4 päivän poissaoloon johtaneet työtapaturmat (pl. työkuolemat) vuosina 2000–2014

Kuvio 3. Maatalousyrittäjien vähintään 4 päivän poissaoloon johtaneet työtapaturmat (pl. työkuolemat) vuosina 2000–2014

Maatalousyrittäjien työkuoleman riski kasvoi edellisestä vuodesta

Kaikista vuonna 2014 korvatuista työtapaturmista 6 tapausta johti työntekijän kuolemaan, kun edellisenä vuonna 4 maatalousyrittäjää menehtyi työtapaturman seurauksena. Tapaturmaisesti työssään kuolleista kaikki oli miehiä. Kaikista vuosien 2000–2014 maatalousyrittäjien työkuolemista ainoastaan kolme on sattunut naiselle. Kuviossa 4 on tarkasteltu maatalousyrittäjien tapaturmasuhteita sekä työkuolemien että vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden tapaturmien osalta ajanjaksolla 2000–2014. Kuvio osoittaa, että työkuoleman riski vaihtelee voimakkaasti eri vuosina. Vuonna 2014 kuoli 8,7 maatalousyrittäjää 100 000 vakuutettua kohden, kun vuonna 2013 vastaava suhdeluku oli 5,6. Vuonna 2012 vastaava suhdeluku oli 9,4 kun taas vuonna 2011 se oli 5,2. Vuosi 2000 on lähimenneisyyden synkin, jolloin työtapaturmissa menetti henkensä 12,9 maatalousyrittäjää 100 000 vakuututettua kohden.

Aikasarjatarkastelusta selviää, että maatalousyrittäjien suhteellinen kuoleman riski työpaikalla on pienentynyt hieman (–4,3 %) vuosina 2005–2014. Tämä käy ilmi verrattaessa kahta viisivuotisjaksoa toisiinsa. Vuosina 2005–2009 maatalousyrittäjille sattui yhteensä 33 kuolemaan johtanutta työpaikkatapaturmaa, joka merkitsi keskimäärin 7,6 työkuolemaa 100 000 maatalousyrittäjää kohden vuodessa. Vuosina 2010–2014 työpaikkatapaturmissa kuoli 27 maatalousyrittäjää, joka on keskimäärin 7,2 työkuolemaa vuosittain 100 000 maatalousyrittäjää kohden.

Kuvio 4. Maatalousyrittäjien työtapaturmasuhteet vuosina 2000–2014

Kuvio 4. Maatalousyrittäjien työtapaturmasuhteet vuosina 2000–2014
Kuviossa 4 on käytetty vakuutettujen maatalousyrittäjien keskiväkilukuja vuosilta 2000–2014.

Taulukossa 12 on verrattu maatalousyrittäjien kuolemaan johtaneiden työtapaturmien tapaturmasuhdetta palkansaajien riskialttiisiin toimialoihin vuonna 2014. Koska työkuolemissa menehtyneiden enemmistö on tavallisesti miehiä, on heidän tapaturmasuhdelukunsa esitetty erikseen. Luvuista käy ilmi, että työ oli vaarallisinta maatalousyrittäjämiehillä. Heistä 12,8 menetti henkensä 100 000 vakuutettua maatalousyrittäjää kohden vuonna 2014. Vuonna 2013 vastaava luku oli 8,3.

Taulukko 12. Maatalousyrittäjien työkuolemat verrattuna palkansaajien työkuolemiin riskialtteilla toimialoilla 100 000 maanviljelijää tai palkansaajaa kohden vuosina 2013–2014

  2013 2014
Kaikki Miehet Kaikki Miehet
Maatalousyrittäjät 5,6 8,3 8,7 12,8
Palkansaajat 0,8 1,4
   Teollisuus 1,2 1,2
   Rakentaminen 3,0 3,3
   Kuljetus ja varastointi 2,5 3,2
Palkansaajien työtapaturmatiedot vuodelta 2014 täydentyvät vuoden 2016 lopussa.

Maatalousyrittäjillä lievien, alle neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työtapaturmien osuus on pysynyt viime vuosien aikana suunnilleen samalla tasolla, ollen hieman alle viidenneksen kaikista korvatuista tapaturmista (julkaisun sivun 1 taulukko). Lähes joka kolmas työtapaturmista (32,0 %) oli puolestaan niin sanottuja vakavia vahinkoja eli ne aiheuttivat yli kuukauden mittaisen työkyvyttömyyden (liitetaulukko 5). Seuraavassa tarkastellaan tarkemmin niitä työtapaturmia, joista seurasi vähintään neljän päivän työstä poissaolo.

Maatalousyrittäjien työtapaturmariski kasvaa iän myötä

Vuonna 2014 maatalousyrittäjille sattui 4 854 työtapaturmaa sataatuhatta vakuutettua maatalousyrittäjää kohden, mikä oli hieman vähemmän (–0,8 %) kuin vuonna 2013 (4 894). Maatalousyrittäjien tapaturmariski on selvästi suurempi kuin palkansaajilla ja on selvästi korkeampi miehillä kuin naisilla: miehille sattui 5 448 ja naisille 3 600 työtapaturmaa sataatuhatta vakuutettua maatalousyrittäjää kohden (kuvio 5). Sukupuolten välinen ero selittyy osin sillä, että miehet tekevät perinteisesti maataloudessa sellaisia töitä, joissa sattuu paljon tapaturmia. Näitä ovat esimerkiksi rakennustyöt sekä koneiden ja laitteiden käyttöön ja huoltoon liittyvät tehtävät. Maatalousyrittäjien tapaturmista yli kuusi kymmenestä (64,2 %) sattui yli 45-vuotiaille.

Kuvio 5. Maatalousyrittäjien työtapaturmat 100 000 vakuutettua kohden sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2014

Kuvio 5. Maatalousyrittäjien työtapaturmat 100 000 vakuutettua kohden sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2014

Karjanhoitotyössä sattuu eniten tapaturmia

Erilaisissa karjanhoitotehtävissä sattuneiden työtapaturmien osuus oli samansuuruinen kuin vuotta aiemmin, runsas neljä kymmenestä (41,6 %) kaikista työtapaturmista (taulukko 13). Erityisesti naiset joutuvat työtapaturman uhriksi karjaa hoitaessaan, sillä lähes kolme neljästä (73,9 %) naisille sattuneesta työtapaturmasta sattui karjanhoitotyössä. Miehillä vastaava osuus oli noin kolmasosa (31,5 %). Toiseksi eniten (21,4 %) tapaturmia sattui maatilatalouden muissa töissä, joita ovat muun muassa erilaisten koneiden ja laitteiden asennus- ja huoltotyöt. Noin joka kuudes työtapaturma (15,7 %) sattui maanviljelyyn liittyvissä tehtävissä. Käytettävissä olevan tilastoaineiston perusteella ei voida kuitenkaan tehdä suoranaisia johtopäätöksiä eri työalueilla tehtävän työn vaarallisuudesta, koska tällöin tulisi tietää eri työtehtäviin käytetyn työajan määrä. Työvaihetta kuvaavan muuttujan luokitus on kansallinen. Melan perinteisesti käyttämä luokitus on tarkempi kuin työtehtävää kuvaavan ESAW -muuttujan (vrt. taulukko 2).

Taulukko 13. Maatalousyrittäjien työtapaturmat työvaiheen ja sukupuolen mukaan 2014

  Yhteensä    Miehet    Naiset   
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä                 3 357 100 2 557 100 800 100
Maanviljelytyöt           527 15,7 467 18,3 60 7,5
Karjanhoitotyöt 1 396 41,6 805 31,5 591 73,9
Metsätyöt 409 12,2 373 14,6 36 4,5
Rakennustyöt 168 5,0 158 6,2 10 1,3
Maatilatalouden muut työt 719 21,4 633 24,8 86 10,8
Muut työt 138 4,2 121 4,8 17 2,2

Maatalousyrittäjät loukkaantuvat useimmiten iskeytymällä kiinteää pintaa vasten

Maatalousyrittäjien yleisin vahingoittumistapa oli iskeytyminen kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten. Kolmessa tapauksessa kymmenestä (33 %) henkilö vahingoittui iskemällä itsensä lattiaan, maahan tai muuhun vastaavaan (kuvio 6). Naismaatalousyrittäjät joutuivat miehiä useammin eläimen töytäisemäksi tai potkaisemaksi, sillä joka viides (20 %) sattuneesta vahingosta oli eläimen aiheuttama. Vastaava luku miehillä oli vain 8 prosenttia.

Maatalousyrittäjäin eläkelaitos kerää vahingoittumistapaa, vamman aiheuttajaa, vamman laatua ja vahingoittunutta ruumiinosaa koskevat tiedot käyttäen ESAW -luokitusta.

Kuvio 6. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vahingoittumistavan (ESAW) ja sukupuolen mukaan 2014

Kuvio 6. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vahingoittumistavan (ESAW) ja sukupuolen mukaan 2014

Useammassa kuin joka neljännessä (26,3 %) maatalousyrittäjälle sattuneessa työtapaturmassa välittömänä vamman aiheuttajana oli eläin, ihminen tai vamma oli aiheutunut kasveista (kuvio 7). Todennäköisesti valtaosassa näissä maatalousyrittäjien työtapaturmissa aiheuttajana on ollut nimenomaan eläin. Erilaiset rakennukset, rakenteet ja pinnat olivat aiheuttajina joka viidennessä (21,6 %) työtapaturmassa. Melu, paine, tulipalo, valokaari, valo, lumi tai vesistöt olivat kolmanneksi yleisin tapaturman välitön aiheuttaja (9,1 %).

Kuvio 7. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vamman välittömän aiheuttajan mukaan 2014

Kuvio 7. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vamman välittömän aiheuttajan mukaan 2014

Vuonna 2014 työtapaturmissa loukkaantuneiden maatalousyrittäjien vammoista 35 prosenttia oli erilaisia sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä. Haavat ja pinnalliset vammat (30 %) muodostavat toisen suuren vammaryhmän. Luunmurtumia oli 18 prosenttia kaikista työtapaturmien uhriksi joutuneiden maatalousyrittäjien vammoista. Miesten ja naisten vammojen jakaumissa ei ollut merkittäviä eroja: miesten vammat olivat useammin haavoja ja pintavammoja kun taas naisten vammat olivat vastaavasti useammin erilaisia nyrjähdyksiä ja venähdyksiä (kuvio 8).

Kuvio 8. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vamman laadun ja sukupuolen mukaan 2014

Kuvio 8. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vamman laadun ja sukupuolen mukaan 2014

Noin seitsemän kymmenestä (73 %) maatalousyrittäjien kaikista työtapaturmista kohdistui raajoihin (kuvio 9). Naisilla tapaturmat vaurioittivat useammin jalkoja kuin miehillä. Useimmiten alaraajoista vaurioituivat polven seutu ja yläraajoista kämmen tai sormet.

Kuvio 9. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vahingoittuneen ruumiinosan ja sukupuolen mukaan 2014

Kuvio 9. Maatalousyrittäjien työtapaturmat vahingoittuneen ruumiinosan ja sukupuolen mukaan 2014

Yrittäjät loukkaantuvat useimmiten rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla

Yrittäjille vuonna 2014 sattuneista työtapaturmista vakuutuslaitokset maksoivat korvausta kaikkiaan 5 875 työtapaturmasta. Määrään sisältyvät myös ne tapaturmat, joista maksettiin vain sairaskulujen korvausta. Näiden lyhyiden, alle neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työtapaturmien osuus oli noin 45 prosenttia kaikista yrittäjien tapaturmista. Vuotta aiemmin korvausta maksettiin 6 441 tapaturmasta. Tiedot koskevat muita yrittäjiä kuin maatalousyrittäjiä.

Yrittäjille sattui vuonna 2014 yhteensä 2 996 vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttanutta työtapaturmaa. Tämä on 445 tapausta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työtapaturmien sukupuolittainen jakauma on yrittäjillä samansuuntainen kuin palkansaajilla: neljä viidestä (85 %) yrittäjien työtapaturmista sattui miehille. Työtapaturman uhrien ikäjakaumasta ilmenee, että kuusi kymmenestä (60,1 %) yrittäjien työtapaturmista sattui 45–64-vuotiaille (taulukko 14).

Taulukko 14. Yrittäjien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja iän mukaan 2014

Ikä Yhteensä    Miehet   Naiset
Lkm % Lkm % Lkm %
Yhteensä  2 996 100 2 532 100 464 100
15–24 54 1,8 41 1,6 13 2,8
25–34 369 12,3 321 12,7 48 10,3
35–44 662 22,1 566 22,4 96 20,7
45–54 1 024 34,2 858 33,9 166 35,8
55–64 776 25,9 654 25,8 122 26,3
Muut 111 3,7 92 3,6 19 4,1

Toimialoittain tarkasteltuna yrittäjien riskialat ovat pääosin samat kuin palkansaajien. Vaarallisimpia toimialoja ovat rakentaminen sekä kuljetus ja varastointi. Yrittäjille sattuneiden tapaturmien aiheutumista ja seurauksia kuvaavia muuttujia tarkastellaan tarkemmin liitetaulukoissa 6–8.


Lähde: Työtapaturmat 2014, Tilastokeskus

Lisätietoja: Arto Miettinen 029 551 2963, Outi Stenbäck 029 551 2517, tyotapaturmat@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 30.11.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työtapaturmat [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5999. 2014, Palkansaajien työpaikkatapaturmat . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.1.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ttap/2014/ttap_2014_2016-11-30_kat_001_fi.html