Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvussa vuoden 2022 talousarviossa

Vuoden 2022 talousarviossa tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettävät määrärahat ovat kokonaisuudessaan 2 488,5 miljoonaa euroa. Tutkimus ja kehittämistoimintaan kohdistuvat valtion talousarvion määrärahat kasvavat 271,8 miljoonaa euroa eli noin 12 prosenttia vuoden takaisesta talousarviosta. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan osoitetun rahoituksen osuus valtion kokonaismenoista ilman valtionvelan hoitokustannuksia on 3,9 prosenttia. Julkisen t&k-rahoituksen bruttokansantuoteosuus on vuonna 2022 arviolta 1) 0,95 prosenttia.

Taulukko 1. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus ja sen osuus valtion menoista vuosina 2021 ja 2022

2021, Milj. € 2022, Milj. € Muutos,
Milj. €
Muutos, %
Tutkimusrahoitus yhteensä 2 216,8 2 488,5 271,8 12,3
Valtion menot yhteensä 64 197,0 64 780,0 583,0 0,9
Valtion menot ilman valtionvelan kustannuksia 63 432,0 64 252,0 820,0 1,3
Tutkimusrahoituksen osuus valtion menoista ilman valtionvelan kustannuksia 3,5 3,9 .. ..

1. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus hallinnonaloittain

Suurin osa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitus on yhteensä 1 354,5 miljoonaa euroa vuoden 2022 talousarviossa. Kasvua vuoden takaiseen talousarvioon on noin 56 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimusrahoitus vastaa yli puolta kaikesta valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta. Toiseksi suurin hallinnonala tutkimus- ja kehittämisrahoitukselle on työ- ja elinkeinoministeriö, jonka tutkimus- ja kehittämismäärärahat kasvavat yli 200 miljoonaa euroa vuoden 2022 talousarviossa. Taustalla on Business Finlandin rahoituksen kasvu. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimus- ja kehittämismäärärahat ovat vuoden 2022 talousarviossa yhteensä 883 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämisrahoitus vastaa noin 35 prosenttia valtion koko t&k-rahoituksesta. Muiden hallinnonalojen osuus valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta on pienempi. Muiden hallinnonalojen tutkimus- ja kehittämisrahoituksessa ei tapahtunut suuria muutoksia vuoden takaiseen nähden.

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta eniten jakavat ministeriöt, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö, ovat myös t&k-intensiivisimmät ministeriöt. Opetus- ja kulttuuriministeriön menoista noin 18 prosenttia ja työ- ja elinkeinoministeriön menoista noin 24 prosenttia kohdistuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Alhaisimmat t&k-intensiteetit ovat valtiovarainministeriöllä ja sisäministeriöllä.

2. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus organisaation mukaan

Business Finlandin tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuvat määrärahat kasvavat noin 200 miljoonaa euroa EU:n elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) -rahoituksen johdosta. Business Finlandin tutkimus- ja kehittämismäärärahat ovat noin 741 miljoonaa euroa vuoden 2022 talousarviossa. Vuoden 2021 lukuihin sisältyi aiemmin Business Finlandin osalta 200 miljoonaa euroa siirtyneitä liiketoiminnan häiriörahoituksen myöntövaltuuksia, jotka ovat poistettu luvuista, sillä rahoitus ei pääosin täytä Tilastokeskuksen ja OECD:n käyttämää tutkimus- ja kehittämistoiminnan määritelmää. Suomen Akatemian tutkimus- ja kehittämismäärärahat kasvavat vuoden 2022 talousarviossa arviolta noin 28 miljoonaa euroa määrärahojen ollessa vuonna 2022 noin 477 miljoonaa euroa. Yliopistojen tutkimusrahoitus pysyttelee edellisvuoden tasolla vuoden 2022 talousarviossa ollen noin 722 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisrahoitus taas kasvaa vuoden 2022 talousarviossa ja on noin 90 miljoonaa euroa. Yliopistollisten sairaaloiden yliopistotasoiseen terveydentutkimukseen kohdistuu 20 miljoonaa euroa vuonna 2022. Osa aiemmin yliopistollisten sairaaloiden tutkimusrahoituksesta kohdistetaan myös sosiaalityön tutkimukseen, joka jaetaan sosiaali- ja terveysministeriön puolesta eri toimijoille. Valtion tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa noin 4 miljoonaa euroa vuoden takaiseen talousarvioon nähden muun t&k-rahoituksen kasvaessa noin 33 miljoonaa euroa.

Yliopistojen ja Business Finlandin osuudet valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta ovat organisaatioista suurimmat. Molempien organisaatioiden t&k-rahoituksen osuus valtion koko tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta on noin 30 prosenttia. Suomen Akatemian osuus on noin 19 prosenttia. Valtion tutkimuslaitokset saavat noin yhdeksän prosentin osuuden rahoituksesta kuin myös valtion muu t&k-rahoitus. Ammattikorkeakoulujen 90,3 miljoonan euron tutkimus- ja kehittämisrahoitus vastaa noin neljää prosenttia valtion t&k-rahoituksesta. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta yksi prosentti kohdistuu yliopistollisille sairaaloille.

3. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus yhteiskuntapoliittisen tavoiteluokan mukaan

Suurin osa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta kohdistuu yhteiskuntapoliittisen tavoiteluokan mukaan yliopistojen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Seuraavaksi suurin tavoiteluokka on yleinen tieteen edistäminen, jonka rahoitus on suurimmaksi osaksi Suomen Akatemian rahoittamaa. Yleisen tieteen edistämisen määrärahat kasvavat vuoden 2022 talousarviossa noin 47 miljoonaa euroa ja tavoiteluokan rahoitus on yhteensä noin 608 miljoonaa euroa. Teollisen tuotannon ja teknologian edistämisen tavoiteluokan rahoitus on pääasiassa Business Finlandin ja VTT:n rahoitusta. Tavoiteluokan rahoitus kasvaa noin 80 miljoonaa euroa vuoden 2022 talousarviossa. Panostus ympäristönsuojelun tutkimukseen on kasvanut viime vuosien aikana ja ympäristönsuojeluun kohdistuva tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa myös vuoden 2022 talousarviossa noin 47 miljoonalla eurolla. Ympäristön suojelun ja energian tavoiteluokkien rahoitus on samansuuruinen, noin 108 miljoonaa euroa vuoden 2022 talousarviossa.

Kuvio 1. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa yhteiskuntapoliittisen tavoiteluokan mukaan vuosina 2021-2022

Kuvio 1. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa yhteiskuntapoliittisen tavoiteluokan mukaan vuosina 2021-2022

4. Kansainvälisen t&k-toiminnan rahoitus

Valtion talousarviosta kansainvälisille tutkimusorganisaatioille tai kansainvälisiin t&k-ohjelmiin 2) suuntautuva tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa noin seitsemän miljoonaa euroa 103,6 miljoonaan euroon. Eniten rahoitusta kohdistuu Euroopan laajuisiin maiden välisiin t&k-ohjelmiin, yhteensä 59,2 miljoonaa euroa. Eurooppalaiset kansainväliset tutkimusorganisaatiot, kuten Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN, saavat valtion budjetista tutkimusrahoitusta 32 miljoonaa euroa vuonna 2022. Kahden- tai monenkeskisiin EU-maiden hallitusten välisiin t&k-ohjelmiin kohdistuu 3,8 miljoonaa euroa. Loput 8,7 miljoonaa euroa kohdistuvat muille kansainvälisille toimijoille kohteisiin, joilla ei ole ERA (European Research Area) -ulottuvuutta.

5. Valtion tutkimuslaitoksien budjettirahoitus ja ulkopuolinen rahoitus

Valtion tutkimuslaitosten budjettirahoitteinen tutkimus- ja kehittämistoiminta

Valtion tutkimuslaitosten 3) omien hallinnonalojen budjeteista saama t&k-rahoituksen kokonaismäärä vuodelle 2022 on 215,6 miljoonaa euroa. Valtion tutkimuslaitosten budjettirahoituksellinen tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa noin neljä miljoonaa euroa vuoden takaisesta talousarviosta. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n budjettirahoitus laskee noin neljä miljoonaa euroa 91,7 miljoonaan euroon. Muista tutkimuslaitoksista muun muassa Luonnonvarakeskuksen budjettirahoitteinen tutkimus- ja kehittämistoiminta kasvaa 2,5 miljoonalla eurolla 57 miljoonaan euroon.

Tutkimuslaitosten kokonaisrahoitus ja EU-rahoitus

Talousarviomäärärahojen ohella tutkimuslaitoksissa tehtävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa rahoitetaan talousarvion ulkopuolisella rahoituksella, joka koostuu maksullisen palvelutoiminnan tuloista, EU-rahoituksesta sekä muualta kuin laitoksen omilta budjettiluvuilta tulevasta rahoituksesta.

Tutkimuslaitosten t&k-rahoitus kokonaisuudessaan (budjettirahoitus ja ulkopuolinen rahoitus) on vuonna 2022 503,6 miljoonaa euroa. Tutkimuslaitosten ulkopuolinen rahoitus kasvaa noin 20 miljoonaa euroa edellisvuodesta ja on vuonna 2022 yhteensä 288,0 miljoonaa euroa. Ulkopuolisen rahoituksen osuus tutkimuslaitosten kokonaisrahoituksesta on noin 57 prosenttia. Valtion tutkimuslaitoksista suurin talousarvion ulkopuolinen tutkimus- ja kehittämisrahoitus on Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä. Vuonna 2022 VTT:n ulkopuolinen tutkimus- ja kehittämisrahoitus on 159,8 miljoonaa euroa, joka on 12,4 miljoonaa euroa enemmän, kun vuotta aiemmin. EU:lta tutkimuslaitokset arvelevat saavansa yhteensä 63,1 miljoonaa euroa, joka on edellisvuoden tasolla.


1) Bkt 2022 valtiovarainministeriön ennuste.
2) Ohjelmat tai organisaatiot, joissa tutkimus ja kehittäminen (t&k) on pääasiallinen toiminta.
3) Ml. voittoa tavoittelematon valtion erityistehtäväyhtiö VTT Oy.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa, Tilastokeskus

Lisätietoja: Heidi Pirkola 029 551 3246, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja


Päivitetty 24.2.2022

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa [verkkojulkaisu].
ISSN=1459-9074. 2022, Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvussa vuoden 2022 talousarviossa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 31.1.2023].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tkker/2022/tkker_2022_2022-02-24_kat_001_fi.html