Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 30.9.2021

Suomalaisten kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2019 – epäpuhtauspäästöt pysyivät edellisvuoden tasolla

Suomalaisten tuottamat kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2019. Samaan aikaan epäpuhtauksien päästöt pysyivät pääosin edellisen vuoden tasolla. Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa ja ulkomailla olivat 57 miljoonaa tonnia, 5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Merkittävin tekijä laskun taustalla oli energiantuotannon päästöjen vähentyminen lähes 15 prosentilla hiilen ja turpeen kulutuksen vähennyttyä edellisvuodesta. Ilman epäpuhtauksien päästöissä merkittävin lasku tapahtui rikkidioksidipäästöissä, jotka vähenivät lähes 10 prosenttia.

Kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain 2018 ja 2019, miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia

Kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain 2018 ja 2019, miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia

Eniten kasvihuonekaasupäästöjen laskuun vaikutti energiahuollon päästöjen väheneminen. Energiahuollon kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 15 prosenttia vuodesta 2018 lauhdesähkön tuotannon vähentyessä. Energiahuollon vuosittaiset päästömäärät vaihtelevat huomattavasti etenkin sähkön tuonnin ja fossiilisen lauhdesähkön tuotannon mukaan, joiden määrät puolestaan riippuvat vesivoiman saatavuudesta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Teollisuuden päästöt laskivat 4 prosenttia. Teollisuuden päästöjen laskuun vaikutti etenkin metalliteollisuuden päästöjen lasku 10 prosentilla teräksen tuotannon vähennyttyä. Kaupan päästöt laskivat 5 prosenttia edellisvuodesta.

Kotitalouksien lämmityksen ja liikenteen päästöt laskivat. Rakennusten lämmityksen päästöt laskivat 7 prosenttia, koska sää oli edellistä vuotta lämpimämpi ja energian tarve siten pienempi. Kotitalouksien liikenteestä syntyneet päästöt taas laskivat 8 prosenttia bensiinin kulutuksen vähentymisen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien osuuden kasvun seurauksena.

Bioperäiset hiilidioksidipäästöt, joita ei lasketa kasvihuonekaasupäästöiksi, puolestaan kasvoivat lähes 2 prosenttia ollen 43 miljoonaa tonnia. Kasvun taustalla oli erityisesti biopolttoaineiden käytön lisääntyminen liikenteessä sekä puupolttoaineiden käytön kasvu teollisuudessa ja energiantuotannossa.

Epäpuhtauspäästöt vuosina 2009-2019, tuhatta tonnia

Epäpuhtauspäästöt vuosina 2009-2019, tuhatta tonnia
Typen oksidit ilmoitetaan muunnettuna typpidioksidiksi (NO2)
Rikin oksidit ilmoitetaan muunnettuna rikkidioksidiksi (SO2)

Samanaikaisesti kasvihuonekaasupäästöihin kuulumattomat ilmapäästöt pysyivät pääosin edellisvuoden tasolla. Merkittävin muutos päästöissä tapahtui rikkidioksidipäästöissä, jotka laskivat 10 prosenttia vuodesta. Tähän kehitykseen vaikutti eniten rikkidioksidipäästöjen lasku 15 prosentilla energiahuollossa kivihiilen kulutuksen vähennyttyä. Myös hiilimonoksidin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (NMVOC) päästöt laskivat 1,5 prosenttia edellisvuodesta. Hiilimonoksidipäästöt syntyvät suurilta osin kotitalouksien puun poltosta ja liikenteestä. NMVOC-päästöjä syntyy runsaasti maataloudessa ja kotitalouksien puun poltosta. Typenoksidien, hiukkasten ja ammoniakin päästöt pysyivät edellisvuoden tasolla.

Ilmapäästöt toimialaryhmittäin 2019, tonnia

  Kasvihuonekaasut (CO2-foss, CH4, N2O, HFC, PFC, SF6) CO2-ekv. Bioperäinen hiilidioksidi (CO2-bio) Hiukkaset, < 2,5 m (PM 2,5) Hiilimonoksidi (CO) Typen oksidit (NO2) 1) Rikin oksidit (SO2) 2)
Maa-, metsä- ja kalatalous 8 244 314 930 734 1 010 14 374 6 531 948
Kaivostoiminta ja louhinta 431 162 450 771 1 664 1 564 53
Metsäteollisuus 2 799 541 21 134 877 1 292 24 408 18 565 3 392
Öljynjalostus ja kemikaalien valmistus 3 870 581 160 751 253 1 441 3 152 5 489
Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus 3 197 849 5 441 301 1 100 3 066 3 559
Muu teollisuus 1 637 903 149 604 480 3 648 2 882 1 132
Energiahuolto 14 277 916 12 878 001 278 14 811 24 808 11 419
Vesi- ja jätehuolto 2 242 387 308 346 2 129 649 76
Rakentaminen 1 542 892 104 884 453 6 221 6 607 23
Kauppa 475 750 56 790 39 170 249 32
Maaliikenne 3 902 121 579 458 853 2 994 14 833 49
Vesiliikenne 2 801 366 5 389 613 5 490 42 186 1 923
Ilmaliikenne 3 698 431 23 169 193 5 166 15 566 941
Muut palvelut ja hallinto 1 987 580 429 742 693 30 503 5 947 557
Kotitaloudet 6 143 039 6 146 597 10 064 240 698 14 116 1 552
YHTEENSÄ 57 252 832 42 914 233 17 295 352 817 160 721 31 145
1) Typen oksidit ilmoitetaan muunnettuna typpidioksidiksi (NO2)
2) Rikin oksidit ilmoitetaan muunnettuna rikkidioksidiksi (SO2)

Ilmapäästöt toimialoittain -tilasto lasketaan Euroopan unionin ympäristötilinpitoasetuksen mukaisesti. Tilastossa käytettävä toimialaluokitus ja -jako poikkeavat sektorijaosta, jota käytetään kasvihuonekaasujen raportoinnissa YK:n ilmastosopimukselle. Tilastossa ei oteta huomioon metsän tai muun kasvillisuuden sitoman hiilidioksidin määrää.

Kasvihuonekaasujen inventaariosta ja kasvihuonekaasujen raportoinnista poiketen tilasto ilmapäästöistä toimialoittain sisältää myös suomalaisten talousyksiköiden aiheuttamat päästöt maa-, vesi- ja ilmaliikenteestä ulkomailla. Toimialoittaisista ilmapäästöistä puolestaan vähennetään ulkomaalaisten Suomen alueella tuottamat liikenteen päästöt. Määrittelyeroista johtuen toimialoittaisten kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä on suurempi kuin Kasvihuonekaasuinventaarion mukaisessa raportoinnissa YK:n ilmastosopimukselle.


Lähde: Ilmapäästöt toimialoittain 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Juuso Peltola 029 551 2330, Kai Skoglund 029 551 2675, ymparistotilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

Julkaisu pdf-muodossa (195,9 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Laatuselosteet

Päivitetty 30.9.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ilmapäästöt toimialoittain [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-7589. 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tilma/2019/tilma_2019_2021-09-30_tie_001_fi.html