Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

1. Katsaus rangaistuksiin 2012

1.1. Käräjäoikeuksissa tuomittujen määrä laski kaksi prosenttia edellisvuodesta

Vuonna 2012 annettiin 62 000 alioikeustuomiota, 191 000 rangaistusmääräyssakkoa ja 270 000 rikesakkoa. Rangaistusten yhteismäärä, 523 000, oli lähes yhdeksän prosenttia pienempi kuin vuonna 2011. Alioikeuksissa tuomittuja oli 1 300 vähemmän kuin edellisvuonna. Rangaistusmääräyksiä annettiin puolestaan yli 16 000 vähemmän ja rikesakkoja lähes 32 000 vähemmän kuin vuonna 2011. Hovioikeuksissa ensimmäisenä oikeusasteena tuomittiin kahdeksan henkilöä.

1.2. Rikesakkoja 10 prosenttia edellisvuotta vähemmän

Rikesakko on euromäärältään kiinteä, sakkoa lievempi varallisuusrangaistus. Sen käyttöalasta säädetään rikoslaissa ja eri rikkomuksista määrättävän rikesakon suuruudesta valtioneuvoston asetuksella. Rikesakon suuruus oli vuonna 2012 yhdeksänportaisesti 10, 20, 35, 50, 60, 70, 85, 100 tai 115 euroa. Vuonna 2012 rikesakko voitiin määrätä tieliikennelain, ajoneuvolain tai vesiliikennelain lievimmistä rikkomuksista, vesikulkuneuvorikkomuksesta, jätelain jäterikkomuksesta, kalastuslain kalastusrikkomuksesta, järjestyslain järjestysrikkomuksesta, alkoholilain lievimmistä rikkomuksista sekä moottorikäyttöisen ajoneuvon asiakirjoja koskevista rikkomuksista. Rikesakkoa voitiin myös määrätä vähäisestä rikoslain 41 luvun 6 §:ssä säädetystä toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapidosta ja vähäisestä rikoslain 41 luvun 7 §:ssä tarkoitetusta toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen luovuttamisesta alaikäiselle.

Vuodesta 2009 lähtien rikesakko on ollut eniten käytetty rangaistus. Rikesakkojen määrä nousi vuonna 2011 yli 300 000, mutta laski vuonna 2012 taas alle 2009 vuoden tason ollen 270 000. Rikesakoista 153 600 (57 %) määrättiin kameravalvonnan avulla ajoneuvoa pysäyttämättä. Näiden rikesakkojen määrä laski edellisvuodesta 9,3 prosenttia, mikä oli hieman vähemmän kuin lasku kaikkien rikesakkojen osalta, joka oli 10,5 prosenttia. Eniten määrättiin 85 euron rikesakkoja (90 000 kappaletta) ja toiseksi eniten 70 euron rikesakkoja (83 000 kappaletta). Rikesakko, jonka suuruus on 85 euroa, voidaan määrätä moottorikäyttöisen ajoneuvon (pl. mopo) kuljettajalle enintään 15 kilometrin ylinopeudesta, jos nopeusrajoitus on enintään 60 kilometriä tunnissa. Vastaavasti 70 euron rikesakko voidaan määrätä 15 kilometrin ylinopeudesta, jos nopeusrajoitus on yli 60 kilometriä tunnissa.

Kuvio 1. Rikesakot suuruuden mukaan 2012 ja 2011 (lkm, euro)

Kuvio 1. Rikesakot suuruuden mukaan 2012 ja 2011 (lkm, euro)

Rikesakoista lähes 95 prosenttia (256 100) määrättiin autoilijoille. Mopoilijoille määrättiin yli 3 400 rikesakkoa, moottoripyöräilijöille yli 2 300 ja polkupyöräilijöille 1 100.

1.3. Yli puolet sakoista määrättiin liikennerikoksista

Päiväsakon rahamäärä lasketaan sakotettavan nettotulojen mukaan.

  • Päiväsakon rahamäärä lasketaan verotustietojen perusteella nettokuukausitulosta, josta on ensin vähennetty 255 euron peruskulutusvähennys. Yksi päiväsakko on 1/60 kuukausitulosta. Elatusvelvollisuus vähentää rahamäärää kolme euroa elätettävää kohti. Päiväsakon pienin rahamäärä on kuusi euroa.

  • Päiväsakkojen lukumäärä vahvistetaan rikoksen moitittavuuden perusteella rajoissa 1–120 päiväsakkoa. Kuitenkin jos joku olisi tuomittava samalla kertaa vähintään kahdesta rikoksesta sakkorangaistukseen, hänet tuomitaan yhteiseen sakkorangaistukseen, joka saa olla enintään 240 päiväsakkoa. Rikoksesta ennen tuomiota mahdollisesti johtunut vähintään yhden vuorokauden yhtäjaksoinen vapaudenmenetys otetaan huomioon vähennyksenä päiväsakkojen lukumäärästä.

  • Sakon kokonaisrahamäärä on päiväsakkojen lukumäärä kerrottuna päiväsakon rahamäärällä, mutta ylinopeussakon on oltava aina vähintään yhtä suuri kuin ylinopeudesta määrättävä korkein rikesakko, joka on 115 euroa.

Rangaistusmääräyksellä tuomittujen 191 000 henkilön päiväsakkojen keskilukumäärä oli 14 kappaletta, rahamäärä keskimäärin 16,2 euroa ja sakon kokonaisrahamäärä keskimäärin 218 euroa. Oikeudessa sakkoihin tuomittiin 36 000 henkilöä. Oikeudenkäynnin sakkotuomioissa päiväsakkojen keskilukumäärä oli 38 kappaletta, rahamäärä keskimäärin 12,6 euroa ja sakon kokonaisrahamäärä keskimäärin 461 euroa.

Kuvio 2. Sakot ja sakkokertymä 1995–2012 (lkm, euro)

Kuvio 2. Sakot ja sakkokertymä 1995–2012 (lkm, euro)

Vuonna 2012 sakkokertymä oli yhteensä 82,4 miljoonaa euroa, josta 66 miljoonaa euroa kertyi liikennerikoksista. Edellisvuodesta sakkokertymä laski 4 miljoonalla eurolla. Yli puolet sakkokertymästä, 41,7 miljoonaa euroa, koostui rangaistusmääräyssakoista.

Taulukossa 1 liikennerikoksilla tarkoitetaan seuraavia rikoksia tai rikkomuksia: liikenneturvallisuuden vaarantaminen, törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, rattijuopumus, törkeä rattijuopumus, vesiliikennejuopumus, ilmaliikennejuopumus, junaliikennejuopumus, kulkuneuvon luovuttaminen juopuneelle, liikennejuopumus moottorittomalla ajoneuvolla, kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta, liikennepako tieliikenteessä, liikenteen häirintä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus.

Taulukko 1. Sakot ja rikesakot 2012 (lkm, euro)

Lukumäärä tai
rahamäärä
Tuomiot ja rangaistus-
määräykset yhteensä
Tuomiot  Rangaistus-
määräykset  
Rikesakot  
Liikenne-
rikokset   
Muut   Päärikos
Liikenne-
rikokset  
Muut   Liikenne-
rikokset  
Muut   Liikenne-
rikokset  
Muut 
Päiväsakkojen lukumäärä
– keskimäärin
17 20 40 35 14 14 . .
Päiväsakon rahamäärä
– keskimäärin, euroa
18,4 10,0 15,5 10,8 18,9 9,7 . .
– enimmillään, euroa 2 270 1 207 829 1 207 2 270 418 . .
Sakon kokonaisrahamäärä
– keskimäärin, euroa
294,9 201,74 571,7 373,8 255,6 126,8 77,7 24,8
– enimmillään, euroa 36 320 60 350 33 735 60 350 36 320 3 930 115 60
– sakkokertymä, milj.euroa 45,5 16,3 11,0 9,2 34,5 7,1 20,5 0,2
Luokitus euroa, %
1–40 euroa, % 2,0 8,9 0,4 0,7 2,2 12,5 10,9 92,4
41–60 euroa, % 6,2 16,7 1,4 5,0 7,4 21,8 4,2 7,6
61–80 euroa, % 4,0 5,7 0,8 1,4 4,4 7,5 31,3
81–100 euroa, % 3,4 12,0 2,3 6,6 3,7 14,3 42,6
101–150 euroa, %  23,0 18,4 7,2 14,7 26,1 20,0 10,9
151–200 euroa, % 11,3 10,9 8,0 11,8 11,8 10,5
201–300 euroa, % 18,9 12,1 23,0 23,3 18,1 7,2
301–400 euroa, %  11,3 5,0 13,3 9,9 10,7 2,8
401–500 euroa, % 6,5 3,5 8,8 8,0 5,9 1,5
501–1 000 euroa, % 10,2 4,9 19,5 12,2 8,2 1,7
1 001–2 000 euroa, % 2,8 1,8 12,7 5,2 1,2 0,2
2 001–3 000 euroa, % 0,3 0,3 1,8 0,8 0,1 0,0
3 001–euroa, % 0,1 0,1 0,8 0,3 0,1 0,0
Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100
Lukumäärä 147 438 80 508 12 322 24 141 135 116 56 367 263 458 6 203

1.4. Suurin osa yhteisösakoista tuomittiin työturvallisuusrikoksista

Vuoden 1995 syyskuusta lähtien myös oikeushenkilö eli yhtiö, yhdistys, säätiö tms. voidaan tuomita rangaistukseen sen toiminnassa tapahtuneen rikoksen johdosta. Oikeushenkilö voidaan tuomita yhteisösakkoon, jos sen lakimääräiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluva on ollut osallinen rikokseen tai sallinut rikoksen tekemisen, tai jos oikeushenkilön toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi. Yhteisösakko tuomitaan euromäärin. Alin rahamäärä on 850 ja ylin 850 000 euroa.

Oikeushenkilön rangaistusvastuu voi vuonna 2012 seurata seuraavista rikoksista:

(Törkeä) kiihottaminen kansanryhmää vastaan, (törkeä) lahjuksen antaminen, (törkeä) lahjuksen antaminen kansanedustajalle, järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen, (törkeä) laittoman maahantulon järjestäminen, (törkeä) eläinsuojelurikos, uhkapelin järjestäminen, väkivaltakuvauksen levittäminen, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen, törkeä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittäminen, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito, sukupuolisiveellisyyttä loukkaava markkinointi, (törkeä) paritus, törkeä kunnianloukkaus, (törkeä) ihmiskauppa, laiton uhkaus, (törkeä) veropetos, (törkeä) avustuspetos, avustuksen väärinkäyttö, markkinointirikos, alkoholijuoman markkinointirikos, kilpailumenettelyrikos, yritysvakoilu, yrityssalaisuuden väärinkäyttö, (törkeä) lahjominen elinkeinotoiminnassa, (törkeä) lahjuksen ottaminen elinkeinotoiminnassa, (törkeä) kätkemisrikos, ammattimainen kätkemisrikos, (törkeä) rahanpesu, tuottamuksellinen rahanpesu, (törkeä) väärennys, väärennysaineiston hallussapito, ydinräjähderikos, yleisvaarallisen rikoksen valmistelu, vaaran aiheuttaminen tietojenkäsittelylle, kaikki terrorismirikokset, (törkeä) vahingonteko, (törkeä) petos, (törkeä, lievä) rahanväärennys, rahanväärennyksen valmistelu, väärän rahan käyttö, (törkeä) maksuvälinepetos, maksuvälinepetoksen valmistelu, (törkeä) viestintäsalaisuuden loukkaus, (törkeä) tietoliikenteen häirintä, (törkeä) tietojärjestelmän häirintä, (törkeä) tietomurto, ydinenergian käyttörikos, räjähderikos ja varomaton käsittely, (törkeä) säännöstelyrikos, salakuljetus, törkeä tulliselvitysrikos, puolustustarvikkeiden maastavientirikos, työturvallisuusrikos, kaikki ympäristörikokset, törkeä metsästysrikos, tekijänoikeusrikos, (törkeä) huumausainerikos, huumausainerikoksen valmistelu ja (törkeä) huumausainerikoksen edistäminen, (törkeä) alkoholirikos, kaikki arvopaperimarkkinarikokset.

Vuonna 2012 käräjäoikeuksissa tuomittiin 44 yhteisösakkoa, mikä oli 15 enemmän kuin edellisvuonna. Yhteisösakkoa tuomittiin työturvallisuusrikoksista (39), ympäristön turmelemisesta (2), tuottamuksellisesta ympäristön turmelemisesta (1), alkoholirikoksesta (1) sekä törkeästä avustuspetoksesta (1). Keskimääräinen yhteisösakko oli 9 807 euroa.

1.5. Vankeus, yhdyskuntapalvelu ja valvontarangaistus

Ehdottomaan vankeuteen tuomittiin hieman yli 5 500 kertaa, mikä oli kahdeksan prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. 1.11.2011 käyttöön otettua valvontarangaistusta tuomittiin 166 kertaa. Yhdyskuntapalvelua tuomittiin puolestaan hieman alle 2 400 kertaa ja neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Näiden lisäksi 397 tapauksessa aikaisempi ehdoton vankeus tai yhdyskuntapalvelu katsottiin riittäväksi seuraamukseksi. Ehdollisia vankeustuomioita annettiin hieman alle 14 600. Vuonna 2012 alioikeuksissa tuomittiin 19 elinkautista, kun vuonna 2011 elinkautisia vankeusrangaistuksia tuomittiin 23 kappaletta.

Kuvio 3. Vankeus- ja yhdyskuntapalvelutuomiot 1970-2012

Kuvio 3. Vankeus- ja yhdyskuntapalvelutuomiot 1970-2012

1.5.1. Yhdyskuntapalvelua käytettiin eniten rattijuopumuksesta tuomittaessa

Yhdyskuntapalvelu on enintään kahdeksan kuukauden pituisen ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomittava rangaistus. Lisäksi edellytetään, että rikoksentekijä on antanut suostumuksensa palvelun suorittamiseen ja että hänen voidaan olettaa suoriutuvan palvelusta. Yhdyskuntapalvelu käsittää 20–200 tuntia valvonnan alaisena tehtävää säännöllistä, palkatonta työtä. Enintään kymmenen tuntia rangaistuksesta voidaan kuitenkin suorittaa osallistumalla uusintarikollisuuden vähentämistä tukeviin toimintaohjelmiin tai käyttämällä päihdeongelmien vähentämiseen tarkoitettuja palveluja. Asevelvollisuudesta kieltäytymisestä, siviilipalveluksesta kieltäytymisestä tai siviilipalvelusrikoksesta yhdyskuntapalvelua ei ole mahdollista tuomita.

Yhdyskuntapalvelun vakinaistuttua vuoden 1997 alusta laissa säädetään aiempaa tarkemmin, milloin tuomioistuimen on tuomittava yhdyskuntapalvelua ja milloin vankilarangaistus. Edellä mainittujen muodollisten edellytysten täyttyessä pääsääntönä on aina yhdyskuntapalveluun tuomitseminen. Laissa on kolme perustetta, jotka tuomioistuimen harkinnan mukaan voivat johtaa pääsäännöstä poikkeamiseen eli vankilarangaistukseen tuomitsemiseen. Perusteina voivat olla aiemmat ehdottomat vankeusrangaistukset tai yhdyskuntapalvelurangaistukset. Kolmantena mainitaan muut painavat syyt, jotka voivat liittyä esimerkiksi rikoksen laatuun tai tekohetkeen.

Vuonna 2012 kaikista 2 400 tuomitusta yhdyskuntapalvelusta 57 prosenttia oli rattijuopumustuomioita. Yhdyskuntapalvelun käyttöaste vuonna 2012 oli 40 prosenttia (yhdyskuntapalveluun tuomittujen osuus sellaisista ehdottomista vankeusrangaistuksista, jotka sekä rangaistuksen pituuden että rikoksen puolesta oli muunnettavissa yhdyskuntapalveluksi). Käyttöaste nousi edellisvuodesta kolme prosenttiyksikköä.

Naisilla yhdyskuntapalvelun käyttöaste muuntokelpoisista vankeustuomioista oli 50 ja miehillä 39 prosenttia. Naisilla käyttöaste nousi seitsemän prosenttiyksikköä, kun miehillä käyttöaste pysyi jokseenkin samalla tasolla verrattuna vuoteen 2011. Ikäryhmittäin tarkasteltuna käyttöaste oli edelleen korkein 50 vuotta täyttäneiden tai sitä vanhempien kohdalla.

Kuvio 4. Yhdyskuntapalvelun käyttöaste tuomitun sukupuolen ja iän mukaan 2012

Kuvio 4. Yhdyskuntapalvelun käyttöaste tuomitun sukupuolen ja iän mukaan 2012

Hovioikeuspiireittäin tarkasteltuna yhdyskuntapalvelun käyttöaste (osuus muuntokelpoisista vankeustuomioista) oli suurin Rovaniemen hovioikeuspiirin käräjäoikeuksissa ja pienin Helsingin hovioikeuspiirin alueella. Käräjäoikeuksien mukaan jaotellut tiedot löytyvät tilaston kotisivun ensimmäisestä tietokantataulusta.

Taulukko 2. Yhdyskuntapalveluun tuomitut alioikeuksissa hovioikeuspiireittäin 2012

Hovioikeuspiiri Muuntokelpoisia
yhteensä (lkm)  
niistä muunnettu
yhteensä (lkm)  
Käyttöaste
yhteensä
(%)  
Käyttöaste törkeissä
rattijuopumuksissa
(% ) 
Rovaniemi 560 270 48,2 60,3
Itä-Suomi 769 365 47,5 66,5
Vaasa 1 066 485 45,5 58,5
Kouvola 785 335 42,7 61,1
Koko maa 6 001 2 387 39,8 59,8
Turku 1 390 519 37,3 57,2
Helsinki 1 431 413 28,9 57,1

Selvästi eniten yhdyskuntapalvelua käytettiin rattijuopumuksista tuomittaessa, jolloin yhdyskuntapalvelua sai 53 prosenttia enintään kahdeksan kuukauden ehdottomaan vankeuteen tuomituista (Kuvio 5). Seuraavaksi eniten yhdyskuntapalvelua käytettiin pahoinpitelystä tuomittaessa, jolloin 41 prosenttia tuomittiin yhdyskuntapalveluun. Varkaustuomioissa vastaava osuus oli 21 prosenttia.

Kuvio 5. Yhdyskuntapalvelun käyttö eri rikoksissa 2007–2012 (% enintään 8 kk:n ehdottomista vankeusrangaistuksista)

Kuvio 5. Yhdyskuntapalvelun käyttö eri rikoksissa 2007–2012 (% enintään 8 kk:n ehdottomista vankeusrangaistuksista)

Yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano on aloitettava viipymättä, ja palvelu on pääsääntöisesti suoritettava loppuun vuoden kuluessa siitä, kun tuomio on tullut täytäntöönpanokelpoiseksi. Toimeenpanosta vastaa Rikosseuraamuslaitos. Jos tuomittu epäonnistuu yhdyskuntapalvelun suorittamisessa, rangaistus muunnetaan ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi, jonka vähimmäisaika on neljä päivää. Vuonna 2012 yhdyskuntapalvelun suorittamisen laiminlyönnin tai palveluehtojen muun törkeän rikkomisen vuoksi päätöksiä, joissa suorittamatta oleva osa muunnettiin takaisin ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi, annettiin 456. Tuomioistuin pidensi palvelun täytäntöönpanoaikaa 108 kertaa. Uuden vankeustuomion yhteydessä aiemman yhdyskuntapalvelun aloittaminen tai jatkaminen kiellettiin neljä kertaa. Lisäksi 52 tapauksessa syyttäjän vaatimus yhteiskuntapalvelun takaisinmuunnosta vankeudeksi hylättiin, peruutettiin (syyttäjän toimesta) tai raukesi.

1.5.2. Valvontarangaistusta tuomittiin 166 kertaa

Enintään kuuden kuukauden pituiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittu voidaan tietyin edellytyksin vankeuden sijasta tuomita samanpituiseen valvontarangaistukseen. Valvontarangaistus sijoittuu siis ankaruudeltaan yhdyskuntapalvelun ja ehdottoman vankeuden väliin. Valvontarangaistuksen sisältönä on tuomitun velvollisuus pysyä asunnossaan sekä osallistua valvontatapaamisiin ja osallistua työhön, koulutukseen tai muuhun vastaavaan tuomitun toimintakykyä ja sosiaalisia valmiuksia ylläpitävään tai edistävään toimintaan. Valvontarangaistukseen tuomitseminen on mahdollista vain rikoksentekijän suostumuksella. Tarkemmin valvontarangaistuksesta säädetään valvontarangaistuksesta annetussa laissa (330/2011). Valvontarangaistuksen ehtojen toistuva tai vakava rikkominen johtaa rangaistuksen muuntamiseen ehdottomaksi vankeudeksi.

Valvontarangaistus tuli voimaan 1.11.2011. Valvontarangaistusta tuomittiin 166 kertaa rangaistuksen ensimmäisen kokonaisen voimassaolovuoden 2012 aikana. Valvontarangaistusta tuomittiin useimmin rikoslain 23 luvun liikennerikoksista (114) ja näistä yleisimmin törkeästä rattijuopumuksesta (98). Tuomittujen valvontarangaistusten keskimääräinen pituus oli 3,2 kuukautta.

1.5.3. Ehdollinen ja ehdoton vankeusrangaistus

Enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi, jollei rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai tekijän aikaisempi rikollisuus edellytä ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. Jos ehdollista vankeutta yksinään on pidettävä riittämättömänä rangaistuksena rikoksesta, voidaan sen ohessa tuomita sakkoa tai, jos ehdollinen vankeus on vuotta pidempi, 20–90 tuntia yhdyskuntapalvelua. Rikoksen alle 21-vuotiaana tehnyt voidaan tuomita ehdollisen vankeuden tehosteeksi koeajaksi valvontaan, milloin tätä on pidettävä perusteltuna tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi sekä uusien rikosten ehkäisemiseksi.

Vuonna 2012 alle 21-vuotiaana tehdystä rikoksesta tuomittiin ehdolliseen vankeuteen vajaa 2 400 henkilöä. Heistä 38 prosenttia määrättiin koeajaksi valvontaan. Kaikista ehdolliseen vankeuteen tuomituista oheissakon sai maksettavakseen lähes puolet (48 %). Yhdeksän kymmenestä oheissakosta määrättiin törkeästä rattijuopumuksesta tuomituille.

Kaikista vankeustuomioista lähes 41 prosenttia tuomittiin ensisijassa (päärikos) rattijuopumuksista (RL 23:3–4 §), 16 prosenttia pahoinpitelyistä (RL 21:5–6 §) ja 9 prosenttia varkauksista (RL 28:1–2 §). Ehdoton (määräaikainen) vankeus oli vuonna 2012 keskimäärin 11,6 kuukautta, yhdyskuntapalveluksi muunnettu vankeus keskimäärin 3,3 ja ehdollinen keskimäärin 3,8 kuukautta.

Taulukko 3. Eräiden rikosten ehdottomat vankeusrangaistukset käräjäoikeuksissa 2007–2012

Tuomion
päärikos
Vuosi Ehdoton vankeusrangaistus Ehdottomien
vankeus-
rangaistusten
lukumäärä
Tuomioiden
lukumäärä
yhteensä
Keskipituus
kuukautta
% kaikista
rikoksen
rangaistuksista
% kaikista
ehdottomista
vankeus-
rangaistuksista
Törkeä
rattijuopumus
2007 3,9 13,6 25,5 1 779 13 100
2008 3,9 13,8 25,1 1 724 12 496
2009 3,7 13,3 21,8 1 449 10 902
2010 3,7 12,4 19,8 1 244 10 066
2011 3,7 10,5 17,1 1 026 9 761
2012 3,8 9,8 16,4 904 9 186
Törkeä
pahoinpitely
2007 24,2 58,0 4,9 350 603
2008 24,6 55,7 5,4 371 666
2009 24,8 55,2 5,4 359 650
2010 24,4 54,2 5,0 313 578
2011 25,6 54,2 5,5 329 607
2012 24,4 55,9 5,6 311 556
Törkeä
huumausainerikos
2007 38,7 80,3 3,5 249 310
2008 47,2 71,1 3,2 219 308
2009 42,4 79,2 3,9 259 327
2010 36,8 69,8 4,6 289 414
2011 43,1 75,5 5,5 327 433
2012 38,4 68,4 5,5 303 443
Tappo 2007 111,7 93,7 0,8 59 63
2008 115,3 94,5 1,0 69 73
2009 110,9 90,0 0,7 45 50
2010 117,3 87,5 0,7 42 48
2011 113,5 84,6 0,7 44 52
2012 109,5 90,0 0,7 36 40
Tapon yritys 2007 47,2 88,0 1,2 88 100
2008 46,4 93,3 1,4 97 104
2009 46,6 94,2 1,5 97 103
2010 47,7 94,1 1,5 95 101
2011 44,8 94,4 1,7 102 108
2012 47,3 90,9 1,7 90 99

1.6. Ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittiin 37 nuorta miestä

Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta ei saa tuomita ehdottomaan vankeusrangaistukseen, elleivät painavat syyt sitä vaadi. Vuonna 2012 alioikeuksien mielestä painavia syitä löytyi 37:n kohdalla, mikä oli 4 tuomiota enemmän kuin edellisvuonna ja 13 tuomiota enemmän kuin vuonna 2010. Yhdyskuntapalveluun tuomittiin seitsemän (2011:5) nuorta ja 13 (2011:9) tapauksessa katsottiin aikaisempi rangaistus sellaisenaan riittäväksi seuraamukseksi myöhemmin käsiteltäväksi tulleesta rikoksesta. Kaikki ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja yhdyskuntapalveluun tuomitut alle 18-vuotiaat olivat miehiä. Ehdollisia vankeusrangaistuksia tuomittiin 510 alle 18-vuotiaille, mikä oli 60 tuomiota vähemmän kuin vuonna 2011. Kaikista tuomituista (rikesakot mukaan lukien) oli 15–17-vuotiaita neljä prosenttia ja 18–20-vuotiaita lähes kahdeksan prosenttia (kuvio 6). Oikeudessa tuomituista näiden ikäluokkien yhteinen osuus oli selvästi suurempi, yli 17 prosenttia.

Kuvio 6. Oikeudessa tuomittujen, rangaistusmääräyksen tai rikesakon saaneiden ikäryhmittäiset osuudet 2012 ja 2011 (%)

Kuvio 6. Oikeudessa tuomittujen, rangaistusmääräyksen tai rikesakon saaneiden ikäryhmittäiset osuudet 2012 ja 2011 (%)

1.7. Lähes neljännes rangaistukseen tuomituista naisia

Kaikista vuonna 2012 rangaistukseen tuomituista 23 prosenttia (119 000) oli naisia. Naisten osuus rangaistuista on kasvanut jo useamman vuosikymmenen ajan. Alioikeuksissa tuomituista 16 prosenttia oli naisia, kun rangaistusmääräyssakkoja saaneista 20 ja rikesakkoja saaneista 26 prosenttia oli naisia. Alioikeuksissa naisia määrättiin useammin sakkoihin (naisten osuus 18 %) ja ehdolliseen vankeuteen (15 %) kuin yhdyskuntapalveluun (10 %), ehdottomaan vankeuteen (7 %) tai valvontarangaistukseen (4 %).

Kuvio 7. Rangaistukseen tuomitut naiset ja miehet 2006–2012 (lkm)

Kuvio 7. Rangaistukseen tuomitut naiset ja miehet 2006–2012 (lkm)

1.8. Yli puolet rangaistukseen tuomituista ulkomaalaisista asuu muualla kuin Suomessa

Ulkomaan kansalaisia tuomittiin rangaistukseen yhteensä 40 400 kertaa vuonna 2012. Tuomittuja ulkomaan kansalaisia oli 400 edellisvuotta vähemmän.Ulkomaalaisten tuomittujen osuus kaikista tuomituista oli 7,7 prosenttia.

Viime vuosina ulkomaan kansalaisten osuudet alioikeuksissa tuomituista sekä rangaistusmääräyksen saaneista ovat olleet kasvussa. Alioikeuksissa tuomittujen ulkomaalaisten lukumäärä ja osuus alioikeustuomioista oli kuitenkin vuonna 2012 edellisvuotta pienempi. Käräjäoikeuksissa tuomittiin 6 600 ulkomaan kansalaista, mikä oli 10,7 prosenttia kaikista tuomituista ja kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Tuomioistuimissa tuomituista ulkomaalaisista puolella (3 300) ei ollut vakinaista asuinpaikkaa Suomessa. Suomessa vakinaisesti asumattomien ulkomaalaisten alioikeustuomioiden määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2005, jolloin niitä oli hieman yli 1 700.

Rangaistusmääräyssakkoja määrättiin 23 900 ulkomaalaiselle, mikä oli 12,5 prosenttia kaikista rangaistusmääryksistä ja kaksi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Rikesakkoja sai puolestaan lähes 9 900 ulkomaalaista, mikä muodosti 3,7 prosenttia rikesakoista ja 3 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Yli 54 prosenttia (21 800) rangaistuksen saaneista ulkomaalaisista ei asunut vakinaisesti Suomessa. Rangaistukseen tuomittujen ulkomaalaisten joukossa oli kaikkiaan 152:n eri valtion kansalaisia, ja eniten rangaistuksia tuomittiin venäläisille ja virolaisille. Tuomituista ulkomaan kansalaisista 77 prosenttia oli EU27-maiden ja muun Euroopan valtioiden kansalaisia. Valtaosa (62 %) heistä ei asunut vakinaisesti Suomessa. Suurimmalla osalla (71 %) tuomituista Euroopan ulkopuolisten valtioiden kansalaisista vakituinen asuinvaltio oli puolestaan Suomi.

Kuvio 8. Ulkomaalaisten osuus tuomituista 2006–2012 (%)

Kuvio 8. Ulkomaalaisten osuus tuomituista 2006–2012 (%)

1.9. Kaikki nuorisorangaistukseen tuomitut miehiä

Vuoden 2005 alusta nuorisorangaistus on ollut käytettävissä koko maassa. Rangaistuksen kokeilu aloitettiin helmikuussa 1997. Nuorisorangaistukseen voidaan tuomita alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta, jos sakko on rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys ja tekijän aikaisemmat rikokset huomioon ottaen riittämätön rangaistus, eivätkä painavat syyt vaadi ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista. Lisäksi tuomitsemista on pidettävä perusteltuna tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi ja uusien rikosten ehkäisemiseksi.

Nuorisorangaistusta tuomitaan neljästä kuukaudesta yhteen vuoteen. Tuomittu on valvonnassa rangaistuksen ajan. Nuorisorangaistus sisältää valvontatapaamisia, valvonnan alaisena suoritettavia sosiaalista toimintakykyä edistäviä tehtäviä ja ohjelmia sekä niiden yhteydessä annettavaa tukea ja ohjausta. Nuorisorangaistus sisältää myös valvonnassa tapahtuvaa työelämään ja työn tekemiseen perehtymistä, jollei sitä ole pidettävä ilmeisen tarpeettomana tai se ole erityisen vaikeasti järjestettävissä.

Nuorisorangaistuksia tuomittiin käräjäoikeuksissa 10 kappaletta vuonna 2012. Rangaistuksen pituus oli keskimäärin 7,3 kuukautta. Tuomitut olivat kaikki miehiä.

1.10. Vapauttavia tuomioita 3 345

Varsinaisessa oikeudenkäynnissä jätettiin tuomitsematta rangaistukseen 661 syylliseksi todettua. Yleisimmät perusteet olivat rikoksen vähäisyys ja tekijän nuoruus. Syyntakeettomana jätettiin tuomitsematta 56 henkilöä. Vapauttavan tuomion sai 3 345 vastaajaa. Lisäksi 1 210:n osalta syyte jätettiin sillensä.

1.11. Valitusprosentti 11

Vastaaja valitti yhdeksässä prosentissa, syyttäjä kahdessa prosentissa ja muu asianosainen prosentissa päätöksistä. Syytteen hylkäävissä päätöksissä valittaminen oli keskimääräistä yleisempää (valitusprosentti 14). Rangaistuksista eniten valitettiin ehdottomista vankeustuomioista (56 %). Vähiten muutosta haettiin silloin, kun rangaistuksena oli sakko (4 %).

Kuvio 9. Valittaminen alioikeuksien rikostuomioista rangaistuslajeittain 2010–2012 (%)

Kuvio 9. Valittaminen alioikeuksien rikostuomioista rangaistuslajeittain 2010–2012 (%)

1.12. Keskeiset muutokset rikosluokituksessa vuonna 2012

Rikoslaissa (39/1889) tuli vuoden 2012 aikana voimaan muutamia uusia rangaistussäännöksiä sekä rikosnimikemuutoksia. 1.7.2012 voimaan tullut adoptiolaki (22/2012) ja lain muutokset toivat rikoslain 25 lukuun uudet rangaistussäännökset laiton adoption välitys (RL 25:3b§3) ja laiton adoptiosuostumuksen hankkiminen (RL 25:3b§1). Jälkimmäisen yritys säädettiin myös rangaistavaksi (RL 25:3b§2). Adoptiolaki (22/2012) kumosi lain lapseksiottamisesta rangaistussäännöksineen (153/1985).

Lisäksi rikoslain 11 lukuun lisättiin uusi rangaistussäännös jalkaväkimiinakiellon rikkomisesta (RL 11:7a§), ja rikoslain 46 luvun puolustustarvikkeiden maastavientirikoksen yrity s kriminalisoitiin (RL 46:11§3).

Rikoslain ulkopuolisiin lakeihin tuli myös muutoksia rangaistussäännöksiin. Vesilain (587/2011) rangaistussäännöksiä yhtenäistettiin siten, että jatkossa rangaistussäännöksinä jatkavat vesilain luparikkomus (16:2§1) ja vesilain rikkominen (16:3§1). Uusia rangaistussäännöksiä tuli myös mm. laivavarustelakiin (1503/2011), lakiin laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella (395/2012) sekä lakiin hiilidioksidin talteenottamisesta ja varastoinnista (416/2012).

Vuoden 2012 lakimuutoksilla päivitetty rikosnimikkeistö on kokonaisuudessaan saatavissa Tilastokeskuksesta.


Lähde: Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2012, Tilastokeskus

Lisätietoja: Miina Keski-Petäjä 09 1734 3240, Salla Tuominiemi 09 1734 3242, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 16.12.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6680. 2012, 1. Katsaus rangaistuksiin 2012 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/syyttr/2012/syyttr_2012_2013-12-16_kat_001_fi.html