Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 15.3.2022

Kotitalouksien säästämisasteessa laskua neljännellä neljänneksellä

Kotitalouksien säästämisaste laski loka-joulukuussa edellisestä neljänneksestä. Kulutusmenot kasvoivat, ja käytettävissä oleva tulo pieneni hieman. Kotitalouksien investointiaste pysyi edellisen neljänneksen tasolla. Yritysten voittoaste kasvoi 3,9 prosenttiyksikköä edellisestä neljänneksestä. Voittoasteen kasvu johtuu toimintaylijäämän reilusta kasvusta. Toimintaylijäämä kasvoi voimakkaasti, koska arvonlisäys kasvoi 6,7 prosenttia mutta maksetut palkansaajakorvaukset pysyivät edellisen neljänneksen tasolla. Yrityssektorin investointiaste oli edelliseen neljänneksen tasolla. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisesta sektoritilinpidosta.

Kotitalouksien ja yritysten keskeiset indikaattorit kausitasoitettuna

Kotitalouksien ja yritysten keskeiset indikaattorit kausitasoitettuna
Tunnusluvut on laskettu kausitasoitetuista aikasarjoista. Sektoritilit lasketaan ainoastaan käypähintaisina. Kotitalouksien oikaistulle käytettävissä olevalle tulolle on kuitenkin laskettu hintojen muutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava indikaattori. Voitto-, säästämis- ja investointiasteet on laskettu nettomääräisistä luvuista, joista pääoman kuluminen on poistettu. Kotitaloudet-sektori ei sisällä kotitalouksia palvelevia voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä.

Kotitaloudet

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste pieneni taas selvästi edellisen neljänneksen tiedosta, ja oli loka-joulukuussa -2,5 prosenttia. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on negatiivinen, mikäli kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on pienempi kuin kotitalouksien kulutusmenot. Säästämisaste on kotitalouksien säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta. Vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä kotitalouksien käytettävissä oleva tulo pieneni ja kulutusmenot kasvoivat edelliseen neljännekseen verrattuna. Säästö painui negatiiviseksi ja siten säästämisaste pieneni selvästi edelliseen neljännekseen verrattuna.

Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste kasvoi hieman edellisestä vuosineljänneksestä, ollen 15,0 prosenttia. Investointiaste on kotitalouksien investointien suhde käytettävissä olevaan tuloon. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista. Kun kotitalouksien investoinnit kasvoivat hieman, ja käytettävissä oleva tulo pieneni, niin investointiaste kasvoi, joskaan ei mitenkään merkittävästi.

Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna kotitalouksien käytettävissä oleva tulo pieneni noin 0,3 miljardia euroa vuoden 2021 neljännellä vuosineljänneksellä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut. Vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä saadut palkat kasvoivat 1,2 miljardilla eurolla ja saadut omaisuustulot arviolta 0,6 miljardilla eurolla, yrittäjätulot pysyivät suunnilleen edellisen vuoden tasolla ja työllisyystilanteen parannuttua saadut sosiaalietuudet pienenivät 0,5 miljardilla eurolla vuodentakaisiin lukuihin verrattuna. Menopuolella taas maksetut verot kasvoivat lähes 1,5 miljardia euroa ja kotitalouksien itsensä maksamat sosiaaliturvamaksut noin 0,2 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Työnantajan maksamat sosiaaliturvamaksut näkyvät kotitalouksilla sekä osana saatuja palkansaajakorvauksia että osana maksettuja sosiaaliturvamaksuja, ja näissä luvuissa näkyvä suuri kasvu johtuu pääsääntöisesti siitä, että työnantajien TyEL-maksua alennettiin määräaikaisesti pandemian alettua, ja nyt maksu on taas entisellä tasollaan.

Kun käytettävissä olevaan tuloon lisätään julkiset sektorin ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tuottamat yksilölliset palvelut, kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut, päästään oikaistun käytettävissä olevan tulon käsitteeseen. Oikaistu käytettävissä oleva tulo on OECD:n suosittelema mittari kotitalouksien taloudellisen hyvinvoinnin arviointiin. Vuoden 2021 neljännellä vuosineljänneksellä kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 0,8 prosenttia ja hintamuutoksista puhdistettuna se pieneni –2,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava indikaattori löytyy tämän julkaisun liitetaulukosta 3.

Kotitaloussektorin oikaistun käytettävissä olevan reaalitulon kehitys

Kotitaloussektorin oikaistun käytettävissä olevan reaalitulon kehitys
Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset kasvoivat 4,9 prosenttia vuodentakaiseen, varsin alhaiseen neljännekseen verrattuna. Sekä urheilun että kulttuurin saralla monien yhdistysten toiminta on selvästi elpynyt. Loppuvuodesta 2022 alkaneet, omikron-muunnoksen leviämisestä johtuneet sulut eivät vielä näy näissä luvuissa.

Tässä tilastossa kotitaloudet-sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet-sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina eli sisältäen kiinteän pääoman kulumisen. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämisastetta ja kasvattaa investointiastetta.

Yritysten voittoaste pysyi edellisen neljänneksen tasolla

Vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä yritysten kausitasoitettu voittoaste kasvoi 3,9 prosenttiyksikköä 36,9 prosenttiin. Voittoasteella tarkoitetaan toimintaylijäämän osuutta arvonlisäyksestä. Toimintaylijäämä lasketaan vähentämällä arvonlisäyksestä maksetut palkansaajakorvaukset ja muut tuotantoverot ja lisäämällä saadut tuotantotukipalkkiot. Vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä arvonlisäyksen suhteellinen kasvu oli selvästi palkansaajakorvausten kasvua nopeampaa, mikä kasvatti toimintaylijäämää. Tuoteveroissa sekä tuotantotukipalkkioissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tuotantotukipalkkioiden taso oli loka-joulukuussa edelleen pandemiaa edeltävää tasoa korkeampi.

Yritysten investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä pysyi edeltävän neljänneksen tasolla ollen 25,4 prosenttia. Kausitasoitetut investoinnit kasvoivat suhteellisesti hitaammin kuin arvonlisäys.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten voitot kasvoivat

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten kausitasoitettu arvonlisäys kasvoi 10,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Tuotos kasvoi 12,0 prosenttia ja välituotekäyttö 12,9 prosenttia. Sektorin voittoja kuvaava toimintaylijäämä oli 0,7 miljardia euroa vuoden viimeisellä neljänneksellä, ja oli 16,6 prosentin kasvussa. Maksetut palkansaajakorvaukset puolestaan kasvoivat 8,0 prosenttia vuodentakaisesta.

Sektorin omaisuustulot sekä omaisuusmenot kasvoivat edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten omaisuustulot kasvoivat 11,3 prosenttia, eli noin 0,3 miljardia euroa. Omaisuusmenoja oli 148,9 prosenttia, eli noin 3,2 miljardia euroa enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana neljänneksenä. Omaisuuserät pitävät sisällään muun muassa osingot, korot ja uudelleen sijoitetut voitot. Omaisuusmenojen voimakas kasvu johtuu erityisesti pankkisektorin osingonjaosta. Pankkien osingonmaksukielto päättyi syyskuussa ja pankit maksoivat vuosien 2019 ja 2020 maksamattomat osingot lokakuussa.

Arvonlisäys ja toimintaylijäämä kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle. Niihin ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani vuoden takaisesta

Julkisyhteisöillä sulautetut kokonaistulot kasvoivat 4 miljardia, kun taas sulautetut kokonaismenot pienenivät 0,5 miljardia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen rahoitusasema oli 57 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa tarkastellaan julkisyhteisöjä kokonaisuutena. Tarkemmin julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä saa tietoa Julkisyhteisöjen tulot ja menot -tilastosta, jossa myös alasektorit on eritelty: http://www.stat.fi/til/jtume/index.html.

Ulkomaankauppa lisääntyi vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä

Tavaroiden viennin käypähintainen arvo Suomesta ulkomaille oli 20,6 miljardia vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä, mikä oli 23,9 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä. Palveluiden viennin arvo oli 9,2 miljardia, mikä oli 17,8 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Tavaroiden tuonti Suomeen oli arvoltaan 19,7 miljardia euroa, mikä oli 36,9 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Palveluiden tuonnin arvo oli 9,0 miljardia, mikä oli 24,4 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 1,1 miljardia ylijäämäinen vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä.

Ulkomailta saadut omaisuustulot olivat 0,2 miljardia pienemmät kuin ulkomaille maksetut omaisuustulot. Omaisuustulot pitävät sisällään muun muassa osingot, korot ja uudelleensijoitetut voitot. Suomen ulkomaille maksamat tulonsiirrot olivat 0,8 miljardia suuremmat kuin Suomen ulkomailta saamat tulonsiirrot. Merkittävin tulonsiirtojen erä on valtion EU:lle maksama BKTL-maksu. Vaihtotase oli 0,1 miljardia ylijäämäinen vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä.

Käytetyt tiedot ja menetelmät

Neljännesvuositiedot tarkentuvat lähdeaineistojen päivittyessä. Voimakkaimpia revisiot ovat viimeisten 2–3 vuoden osalta, koska vuositilinpidon tiedot ovat tuolloin vielä ennakollisia. Tämän tilastojulkaisun tiedot perustuvat 2.3.2022 mennessä käytettävissä olleisiin lähdeaineistoihin. Vuosien 1999–2020 tiedot vastaavat pääsääntöisesti kansantalouden tilinpidon vuosittaisia sektoritilejä.

Sektoritilien neljännesvuosijulkaisussa säästämisaste, voittoaste ja investointiaste ovat nettomääräisiä, eli kiinteän pääoman kuluminen on poistettu luvuista. Lisäksi kotitalouksien velkaantumisasteen laskennassa käytetään rahoitustilinpidon tietoa kotitalouksien lainavelkojen kannasta. Sektoritilien tietokantataulukossa on esitetty velkaantumisaste kausitasoitettuna ja kausitasoittamattomana. Rahoitustilinpito julkistaa velkaantumisasteen kausitasoittamattomista luvuista. Tunnusluvut on tässä tilastossa laskettu seuraavasti:

Kotitalouksien säästämisaste = B8N / (B6N+D8R)

Kotitalouksien investointiaste = P51K / (B6N+D8R)

Kotitalouksien velkaantumisaste = F4 / B6N

Yritysten voittoaste = B2N / B1NPH

Yritysten investointiaste = P51K / B1NPH

Kotitalouksien oikaistun käytettävissä olevan tulon indikaattori on laskettu käyttämällä Neljännesvuositilinpito-tilaston hintatietoja, joilla oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit on deflatoitu. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä. Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutukselle löytyy myös hintatieto. Menetelmällisenä puutteena julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot joudutaan deflatoimaan julkisten kokonaismenojen hintaindeksillä tarkemman tiedon puuttuessa. Volyymiaikasarja on muodostettu annual overlap -menetelmällä.


Lähde: Sektoritilit, Tilastokeskus

Lisätietoja: Nata Kivari 029 551 3361, Katri Soinne 029 551 2778, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

Julkaisu pdf-muodossa (480,8 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 15.3.2022

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Sektoritilit neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=2243-4976. 4. vuosineljännes 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.9.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sekn/2021/04/sekn_2021_04_2022-03-15_tie_001_fi.html