Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastotietoa tästä aiheesta julkaistaan toisen tilaston yhteydessä.

5.4.2022 jälkeen julkaistuja tilastotietoja tästä aiheesta

Tämä sivu on arkistoitu.

Julkaistu: 27.5.2015

Tietotekniikkapalveluista ylijäämää palvelujen ulkomaankauppaan

Palvelujen ulkomaankaupan ylijäämä kasvoi yli kymmenen prosenttia vuonna 2014 edellisvuoteen verrattuna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Suurin osa kasvusta selittyy tietokoneohjelmistojen viennillä, joka kasvoi yli miljardi euroa. Sekä tietokoneohjelmistot että muut tietotekniikkapalvelut ovat yli 2 miljardia euroa ylijäämäisiä, mistä johtuen tietotekniikkapalvelujen kokonaisylijäämä on 4 miljardia euroa.

Palvelujen tuonti, vienti ja ylijäämä 2013-2014, milj. euroa

Palvelujen tuonti, vienti ja ylijäämä 2013-2014, milj. euroa

Palvelujen vienti ja tuonti vähenivät hieman vuonna 2014. Palveluja vietiin 14,2 miljardin euron arvosta palvelujen tuonnin ollessa 12,5 miljardia euroa. Palvelujen ulkomaankauppa oli 1,6 miljardia euroa ylijäämäinen. Ulkomailla käsiteltyjen tavaroiden ja välityskaupan nettomyynnin arvo lähes puolittui vuonna 2014 edellisvuoteen verrattuna. Kyseisestä erästä saatu arvo oli vuonna 2014 enää 1,6 miljardia euroa, kun se vuonna 2013 oli vielä 2,8 miljardin euron tasolla.

Ulkomailla valmistettujen tavaroiden myyntien kate 2013–2014, milj. euroa

Erä 2013 2014*
Ulkomailla käsiteltyjen tavaroiden ja välityskaupan nettomyynnit 2 810 1 637

Palvelujen viennin ja tuonnin rakenteet erilaisia

Palvelujen ulkomaankaupan viennissä lähes puolet arvosta kertyy tietotekniikkapalveluista. Tietotekniikkapalvelujen lisäksi muita merkittäviä eriä palvelujen viennissä vuonna 2014 olivat tekniset, kaupankäynnin ja muut liike-elämän palvelut, tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käyttölisenssit sekä rakentaminen ulkomailla ja projektitoimitukset ulkomaille. Yhdessä nämä kattavat liki 80 prosenttia palvelujen viennistä. Näistä tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käyttölisenssit sekä rakentaminen ulkomailla ja projektitoimitukset ulkomaille tippuivat kolmanneksen edellisvuoteen verrattuna.

Tuonnissa vastaava yksittäistä poikkeuksellisen suurta erää ei voida nostaa esiin. Palvelujen tuonnissa merkittäviä eriä ovat tutkimus- ja kehittämispalvelut, mainonta, markkinointi ja mielipideselvitykset, kaupankäyntiin liittyvät palvelut sekä sellaiset palvelut, joita ei voida sijoittaa käytetyn luokituksen muihin eriin. Edellä mainitut erät kattavat noin puolet palvelujen tuonnista. Kaupankäyntiin liittyvien palvelujen tuonti kasvoi selvästi edellisvuoteen verrattuna ollen vuonna 2014 lähes miljardi euroa. Samalla ajanjaksolla menot muualla luokittelemattomiin rojalteihin ja lisensseihin kuitenkin vähenivät lähes puoleen. Suurin alijäämä palveluista syntyy tutkimus- ja kehittämispalveluista sekä yritysten ja liikkeenjohdon konsultointipalveluista. Nämä erät ovat molemmat noin 1,5 miljardia euroa alijäämäiset.

Merkittävimmät kauppakumppanit EU-maista

Alueittain tarkasteltuna merkittävimmät kauppakumppanit ovat pysyneet samoina edellisvuoteen nähden. Euroopan unionin maat kattavat tuonnista 67 prosenttia ja viennistä 57 prosenttia. Merkittävin muutos maittaisissa luvuissa oli palvelujen tuonnin väheneminen Irlannista lähes puoleen edellisvuoteen verrattuna.

Aasian maista Suomen merkittävimmäksi kauppakumppaniksi palvelujen viennissä Kiinan ohi nousi Japani, jonka osuus Aasian viennistä oli 20 prosenttia. Palvelujen tuonnin osalta puolestaan Kiina pysyi merkittävimpänä kauppakumppanina reilun 40 prosentin osuudellaan koko Aasian tuonnista. Amerikan osalta Yhdysvaltojen osuus on merkittävin sekä viennissä että tuonnissa myös vuonna 2014.

Palveluerittäisissä jakaumissa eroja alueittain

Muualla luokittelemattomista rojalteista ja lisenssimaksuista saatujen tulojen ja maksettujen menojen alueelliset jakaumat eroavat toisistaan. Rojalteihin ja lisensseihin liittyvät maksut kohdistuvat pääosin Euroopan unionin maihin. Niistä saatavat tulot tulevat EU-maista, Aasiasta ja Amerikasta, joiden kunkin osuus tuloista on noin kolmannes.

Rakentamispalvelujen ja projektitoimitusten alueellinen kohdistuminen on vastaava. Euroopan unionin maiden yritykset tuottavat rakentamispalveluja ja tekevät projektitoimituksia Suomeen, kun taas suomalaisten yritysten rakentamispalvelut ja projektitoimitukset kohdistuvat ympäri maailmaa. Aasian maiden osuus rakentamispalvelujen ja projektitoimitusten viennistä väheni edellisvuoteen verrattuna Euroopan unionin maiden osuuden kasvaessa.

Muiden liike-elämän palvelujen osuus palvelujen tuonnista on kolme neljäsosaa Aasian ja Amerikan maissa. Euroopassa tämä osuus on vain puolet. Vastaavasti muualla luokittelemattomien rojaltien ja lisenssimaksujen osuus palvelujen viennistä Aasiassa ja Amerikassa on suurempi kuin Euroopassa, jossa muiden liike-elämän palvelujen osuus on merkittävämpi.


Lähde: Palvelujen ulkomaankauppa 2014, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pauliina Peltonen 029 551 2585, Risto Sippola 029 551 3383, globalisaatio.tilastot@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (237,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 27.5.2015

Viittausohje:

Tilasto: Palvelujen ulkomaankauppa [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3509. 2014. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/pul/2014/pul_2014_2015-05-27_tie_001_fi.html