Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Menetelmäseloste: Yrityspalvelut 2013

Perusjoukko

Euroopan parlamentin ja neuvoston yritystoiminnan rakennetilastoasetuksen 295/2008 määritelmän mukaan Yrityspalvelut-tilaston perusjoukko kattaa kaikki vähintään 20 henkilöä työllistävät yritykset tietyillä yrityspalveluita tarjoavilla toimialoilla. 20 henkilön alaraja johtaisi kuitenkin monilla toimialoilla siihen, että perusjoukko kattaisi vain pienen osan toimialan liikevaihdosta. Lisäksi joillakin toimialoilla pienet ja suuret yritykset ovat erikoistuneet tiettyjen palveluiden tuottamiseen.

Yrityspalvelut-tilastossa toimialakohtaisen henkilöstöalarajan määrittämisen lähtökohta on, että kehikko kattaa 80 % toimialan liikevaihdosta ja tuottaa edustavan kuvan toimialan rakenteesta. Tiedot kerätään toimialasta riippuen joko vähintään 5 tai 20 henkilöä työllistäviltä yrityksiltä. Alle 5 henkilöä työllistävät yritykset ovat liikevaihdoltaan usein niin pieniä, että tietojen kysyminen näiltä yrityksiltä ei ole tiedonantorasituksen ja saadun tiedon merkityksen vuoksi perusteltua. Myöskään useamman kuin kahden henkilöstöalarajan käyttö ei ole tilaston selkeyden näkökulmasta perusteltua.

Kehikko on ositettu toimialasta riippuen TOL3, 4- tai 5-numerotasolla siten, että kaikilta toimialoilta saadaan edustava joukko yrityksiä kehikkoon. Ositus perustuu siihen, että rakennetilastoasetuksen mukaan Yrityspalvelut-tilasto kattaa tietyt CPA-luokat. CPA noudattelee TOL2008-luokitusta, joten kyselyjoukkoa laadittaessa tulee varmistaa, että vastaajayrityksiä saadaan kaikista asetuksen mukaisista CPA-luokista. Ositus on tehty tarkemmalla 5-numerotasolla niissä tapauksissa, joissa tietyn CPA-luokan mukaista palvelua tuotetaan merkittävästi vain yhdellä TOL5-numerotason toimialalla.

Taulukko 1. Toimialoittaiset ositteet, henkilöstörajat ja ositteen kattavuus

 

TOIMIALA (TOL 2008) HENKILÖSTÖ-
RAJA
KATTAVUUS OSITTEEN LIIKEVAIHDOSTA (%)
Tietotekniset palvelut  
  582 Ohjelmistojen kustantaminen 20 89
  62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 20 78
  631 Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvät palvelut, verkkoportaalit 20 76
Mainos- ja mediatoimistojen palvelut  
  73111 Mainostoimistot 5 81
  73112 Suora- ja ulkomainonta 5 83
  73119 Muu mainospalvelu 5 50
  73120 Mainostilan vuokraus ja myynti 5 47
Henkilöstöpalvelut  

 

  781 Työnvälitystoiminta 5 88  
  782 Työvoiman vuokraus 20 90  
  783 Muut henkilöstön hankintapalvelut 5 82  
Lakiasiainpalvelut  

 

  69101 Asianajotoimistot 5 74  
  69102 Lakiasiaintoimistot 5 24  
  69103 Patenttitoimistot 20 85  
  69109 Muu lakiasiainpalvelu 5 46  
Laskentatoimi, kirjanpito ja tilintarkastus  

 

  69201 Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu 5 63  
  69202 Tilintarkastuspalvelu 20 83  
  69209 Muu laskentatoimen palvelu 5 85  
Liikkeenjohdon konsultointi  

 

  702 Liikkeenjohdon konsultointi 5 61  
Arkkitehti- ja tekniset palvelut  

 

  71110 Arkkitehtipalvelut 5 60  
  71121 Yhdyskuntasuunnittelu 20 85  
  71122 Maa- ja vesirakentamisen tekninen palvelu 5 77  
  71123 Rakennetekninen palvelu
71124 LVI-tekninen suunnittelu
71125 Sähkötekninen suunnittelu
71126 Muu rakennustekninen palvelu
71127 Kone- ja prosessisuunnittelu
71129 Muu tekninen palvelu
5
5
5
5
20
5
78
65
71
56
70
63
 
Tekniset testaus- ja analysointipalvelut  

 

  71201 Autokatsastus 20 69  
  71202 Muu tekninen testaus ja analysointi 20 68  
Markkinatutkimuspalvelut    
  732 Markkina- ja mielipidetutkimukset 5 85  

 

Kehikko on toimialoittaisen osituksen lisäksi ositettu henkilöstömäärän mukaan neljään kokoluokkaan: 5-19, 20-49, 50-99 ja vähintään 100 henkilöä. Kaikki toimialaan perustuvat ositteet on jaettu näihin kokoluokkiin, jolloin ositteita oli yhteensä 69. Ositteiden määrään vaikuttaa se, että kaikki kokoluokat eivät olleet edustettuina kaikissa toimialoittaisissa ositteissa.

Vähintään 100 henkilöä työllistävät yritykset on poimittu kyselyjoukkoon varmoina. Perusjoukon pienuudesta johtuen, noin 3120 yritystä, useista toimialaositteista poimitaan kyselyjoukkoon kaikki yksiköt. Satunnaisotantaa hyödynnetään niissä ositteissa, joiden osalta ei ole perusteltua poimia kaikkia yrityksiä kyselyjoukkoon.

Yrityksiä poimitaan satunnaisotannalla siten, että otantasuunnitelmassa määritellään ositteesta poimittavien yritysten lukumäärä. Otannassa hyödynnetään PPS-menetelmää (Probability Proportional to Size). Tällä menetelmällä yksikön poimintatodennäköisyys suurenee yksikön liikevaihdon kasvaessa. Tarkoituksena on saada mahdollisimman suuren osan toimialan liikevaihdosta kattavat yritykset otokseen.

Laskentamenetelmä

Vastauskadon vaikutus korjataan laskemalla jokaisessa ositteessa kadonkorjauskerroin vastanneiden yritysten lukumäärien perusteella.

Korotettaessa tietoja perusjoukkoon poimitaan yritysten liikevaihtotiedot uudestaan samasta Tilastokeskuksen tietokannasta, jota käytetään muiden yritystilastojen laadinnassa. Yrityskohtainen otospaino kerrotaan ensimmäisessä vaiheessa lasketulla ositekohtaisella kadonkorjauspainolla, jolloin saadaan yritykselle alustava painokerroin. Tällä painokertoimella korotetut liikevaihtotiedot summataan ositteittain ja verrataan summia tietokannasta poimittuihin ositteiden summiin. Näiden erojen perusteella painokertoimet korjataan vielä niin, että summat täsmäävät.

 


Päivitetty 1.10.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Palvelualojen hyödyketilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2242-2129. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/palhy/palhy_2014-10-01_men_001_fi.html