Menetelmäseloste: Yrityspalvelut 2011

Perusjoukko

Euroopan parlamentin ja neuvoston yritystoiminnan rakennetilastoasetuksen 295/2008 määritelmän mukaan Yrityspalvelut-tilaston perusjoukko kattaa kaikki vähintään 20 henkilöä työllistävät yritykset tietyillä yrityspalveluita tarjoavilla toimialoilla. 20 henkilön alaraja johtaisi kuitenkin monilla toimialoilla siihen, että perusjoukko kattaisi vain pienen osan toimialan liikevaihdosta. Lisäksi joillakin toimialoilla pienet ja suuret yritykset ovat erikoistuneet tiettyjen palveluiden tuottamiseen.

Yrityspalvelut-tilastossa toimialakohtaisen henkilöstöalarajan määrittämisen lähtökohta on, että kehikko kattaa 80 % toimialan liikevaihdosta ja tuottaa edustavan kuvan toimialan rakenteesta. Tiedot kerätään toimialasta riippuen joko vähintään 5 tai 20 henkilöä työllistäviltä yrityksiltä. Alle 5 henkilöä työllistävät yritykset ovat liikevaihdoltaan usein niin pieniä, että tietojen kysyminen näiltä yrityksiltä ei ole tiedonantorasituksen ja saadun tiedon merkityksen vuoksi perusteltua. Myöskään useamman kuin kahden henkilöstöalarajan käyttö ei ole tilaston selkeyden näkökulmasta perusteltua.

Toimialan 73111 Mainostoimistot alarajaksi valittiin 5 henkilöä, koska 20 henkilön alarajalla kattavuus ositteen liikevaihdosta olisi pudonnut noin 40 prosenttiin. Nyt kattavuus on 80 prosenttia.

Kehikko on ositettu toimialasta riippuen TOL3, 4- tai 5-numerotasolla siten, että kaikilta toimialoilta saadaan edustava joukko yrityksiä kehikkoon. Ositus perustuu siihen, että rakennetilastoasetuksen mukaan Yrityspalvelut-tilasto kattaa tietyt CPA-luokat. CPA noudattelee TOL2008-luokitusta, joten kyselyjoukkoa laadittaessa tulee varmistaa, että vastaajayrityksiä saadaan kaikista asetuksen mukaisista CPA-luokista. Ositus on tehty tarkemmalla 5-numerotasolla niissä tapauksissa, joissa tietyn CPA-luokan mukaista palvelua tuotetaan merkittävästi vain yhdellä TOL5-numerotason toimialalla.

Taulukko 1. Toimialoittaiset ositteet, henkilöstörajat ja ositteen kattavuus

TOIMIALA (TOL 2008) HENKILÖSTÖ-
RAJA
KATTAVUUS OSITTEEN LIIKEVAIHDOSTA (%)
Tietotekniset palvelut
582 Ohjelmistojen kustantaminen 20 95
62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 20 80
6311 Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvät palvelut 20 80
6312 Verkkoportaalit 5 85
Mainos- ja mediatoimistojen palvelut
73111 Mainostoimistot 5 80
73112 Suora- ja ulkomainonta 20 70
73119 Muu mainospalvelu 5 60
73120 Mainostilan vuokraus ja myynti 5 50
Henkilöstöpalvelut
781 Työnvälitystoiminta 5 85
782 Työvoiman vuokraus 20 85
783 Muut henkilöstön hankintapalvelut 20 40
Arkkitehti- ja tekniset palvelut
71110 Arkkitehtipalvelut 5 60
71121 Yhdyskuntasuunnittelu 20 80
71122 Maa- ja vesirakentamisen tekninen palvelu 5 80
71123 Rakennetekninen palvelu 5 75
71124 LVI-tekninen suunnittelu 5 70
71125 Sähkötekninen suunnittelu 5 75
71126 Muu rakennustekninen palvelu 5 60
71127 Kone- ja prosessisuunnittelu 20 70
71129 Muu tekninen palvelu 5 65
Tekniset testaus- ja analysointipalvelut
71201 Autokatsastus 20 80
71202 Muu tekninen testaus ja analysointi 20 60
Markkinatutkimuspalvelut
732 Markkina- ja mielipidetutkimukset 5 85

 

Kehikko on toimialoittaisen osituksen lisäksi ositettu henkilöstömäärän mukaan neljään kokoluokkaan: 5-19, 20-49, 50-99 ja vähintään 100 henkilöä. Kaikki toimialaan perustuvat ositteet on jaettu näihin kokoluokkiin, jolloin ositteita oli yhteensä 69. Ositteiden määrään vaikuttaa se, että kaikki kokoluokat eivät olleet edustettuina kaikissa toimialoittaisissa ositteissa.

Vähintään 100 henkilöä työllistävät yritykset on poimittu kyselyjoukkoon varmoina. Perusjoukon pienuudesta johtuen, noin 1950 yritystä, useista toimialaositteista poimitaan kyselyjoukkoon kaikki yksiköt. Satunnaisotantaa hyödynnetään niissä ositteissa, joiden osalta ei ole perusteltua poimia kaikkia yrityksiä kyselyjoukkoon.

Yrityksiä poimitaan satunnaisotannalla siten, että otantasuunnitelmassa määritellään ositteesta poimittavien yritysten lukumäärä. Otannassa hyödynnetään PPS-menetelmää (Probability Proportional to Size). Tällä menetelmällä yksikön poimintatodennäköisyys suurenee yksikön liikevaihdon kasvaessa. Tarkoituksena on saada mahdollisimman suuren osan toimialan liikevaihdosta kattavat yritykset otokseen.

Laskentamenetelmä

Vastauskadon vaikutus korjataan laskemalla jokaisessa ositteessa kadonkorjauskerroin vastanneiden yritysten lukumäärien perusteella.

Korotettaessa tietoja perusjoukkoon poimitaan yritysten liikevaihtotiedot uudestaan samasta Tilastokeskuksen tietokannasta, jota käytetään muiden yritystilastojen laadinnassa. Yrityskohtainen otospaino kerrotaan ensimmäisessä vaiheessa lasketulla ositekohtaisella kadonkorjauspainolla, jolloin saadaan yritykselle alustava painokerroin. Tällä painokertoimella korotetut liikevaihtotiedot summataan ositteittain ja verrataan summia tietokannasta poimittuihin ositteiden summiin. Näiden erojen perusteella painokertoimet korjataan vielä niin, että summat täsmäävät.


Päivitetty 3.10.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Yrityspalvelut [verkkojulkaisu].
ISSN=2242-2129. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.9.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/palhy/palhy_2012-10-03_men_001_fi.html