Laatuseloste: Opiskelijoiden työssäkäynti

1. Tilastotietojen relevanssi

Tilastossa kuvataan syksyllä perusasteen jälkeisessä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa opiskelleiden työssäkäyntiä vuoden lopussa. Vuodesta 2005 lähtien tilastoon ovat kuuluneet vain 18-vuotiaat ja sitä vanhemmat opiskelijat. Vuosien 1995–2004 tilastot sisältävät alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäyntitiedot ellei toisin mainita. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.

Opiskelutieto on 20.9. tilanteen mukainen ja opiskelijat tilastoidaan työllisiksi mikäli heillä on ollut työsuhde voimassa vuoden viimeisellä viikolla. Myös lyhyet, alle kuukauden kestävät työsuhteet on laskettu mukaan.

Tilastoaineistot sisältävät kansalliset ja kansainväliset koulutusala- ja -asteluokitukset, oppilaitosta kuvaavat luokitukset sekä erilaiset alue- ja demografiset luokitukset.

Tiedot tuotetaan yhdistämällä Tilastokeskuksen henkilöpohjaisia opiskelija-aineistoja ja työssäkäyntitilaston tietoja. Tiedot opiskelijoista perustuvat Tilastokeskuksen koulutuksen järjestäjiltä, Koski-tietovarannosta ja Korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta keräämiin opiskelijatietoihin. Työssäkäyntitiedot on tuotettu käyttämällä hyväksi olemassa olevia hallinnollisia mm. työeläke- ja veroviranomaisten rekisteriaineistoja. Vuoden 2019 työssäkäyntitiedot perustuvat työssäkäynnin ennakollisiin tietoihin.Vuoden 2018 työssäkäyntitiedot perustuivat työssäkäynnin ennakollisiin tietoihin. Vuoden 2017 tiedot perustuivat lopullisen työssäkäynnin tietoihin ja tätä aiemmat tiedot ennakollisen työssäkäyntitilaston tietoihin. Tämän tilaston laatimista varten ei ole suoritettu erillistä tiedonkeruuta.

Tilastolain (23.4.2004/280, muut. 361/2013) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (24.1.1992/48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tilasto perustuu henkilöpohjaisiin opiskelija- ja tutkintotietoihin, jotka Tilastokeskus on kerännyt koulutuksen järjestäjien kautta oppilaitoksilta, suoraan oppilaitoksilta, Koski-tietovarannosta ja Korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta.

Perusjoukko on perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 20.9. Vuodesta 2005 lähtien tilaston perusjoukkoon ovat kuuluneet vain 18-vuotiaat ja sitä vanhemmat opiskelijat. Vuosien 1995–2004 tilastot sisältävät alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäyntitiedot ellei toisin mainita. Tieto opiskelijan työllisyydestä on vuoden viimeiseltä viikolta.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien opiskelija- ja työssäkäyntitietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto opiskelijoiden työssäkäynnistä on lopullinen ja ilmestyy vuosittain. Tiedot ilmestyvät runsas vuosi viiteajankohdan jälkeen.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tilastosta julkaistaan tietoja Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Tarkempia tietoja voi kysellä myös suoraan Ajankäyttö, koulutus ja kulttuuri -ryhmästä, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta erityisselvityksiä.

Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä löytyy Tilastokeskuksen käsitetietokannasta.Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen verkkosivuilta.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilastoa on laadittu vuodesta 1995 alkaen. Jonkin verran eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat koulutusjärjestelmässä, tilastoinnissa ja käytetyissä luokituksissa tapahtuneet muutokset sekä tilastoaineiston laadun paraneminen.

Vuodesta 2005 lähtien tilastoon on laskettu mukaan vain 18-vuotiaat ja sitä vanhemmat opiskelijat, koska tietoja 15–17-vuotiaiden työssäkäynnistä ei enää saada työeläkerekisteriaineistoista. Vuosien 1995–2004 tilastot sisältävät alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäyntitiedot ellei toisin mainita. Tiedot työssäkäynnistä perustuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston ennakollisiin tietoihin väestön pääasiallisesta toiminnasta lukuun ottamatta vuotta 2017, jolta tiedot perustuvat lopullisiin työssäkäynnin tietoihin. Ennakkotietojen keskeneräisyydestä johtuen työllisten määrät tiedoissa poikkeavat lopullisista luvuista nykyisin noin 0,2-0,3 prosenttia koko maan tasolla. Ennen vuotta 2005 poikkeama oli ±1 prosenttia. Tästä syystä vuoden 2017 tiedot eivät ole muiden vuosien tietojen kanssa täysin vertailukelpoisia. Vuodesta 2018 alkaen tiedot perustuvat työssäkäynnin ennakollisiin tietoihin, johtuen työssäkäyntitilaston lopullisen aineiston aikataulun muutoksesta.

Ammatillisen koulutuksen osalta vuonna 2018 tieto poikkileikkausajankohdalta on kaikista opiskelijoista, sillä vuoden 2018 alussa voimaan tulleen lain (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017) mukaan koulutusta ei enää jaotella erikseen nuorille ja aikuisille (näyttötutkintoon valmistava koulutus) suunnattuun koulutukseen. Poikkileikkausopiskelijamäärä ei ole vertailukelpoinen edellisten vuosien opiskelijamäärien kanssa, sillä ennen vuotta 2018 tieto 20.9. poikkileikkausajankohdalta oli vain nuorille suunnatun opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista.

Ammatillisen koulutuksen osalta vuonna 2019 tieto poikkileikkausajankohdalta on kaikista opiskelijoista osaamisen hankkimistavasta riippumatta. Osaamisen hankkimistapoja ovat oppilaitosmuotoinen koulutus, koulutussopimus ja oppisopimus. Poikkileikkausopiskelijamäärä ei ole vertailukelpoinen edellisten vuosien opiskelijamäärien kanssa, sillä ennen vuotta 2019 tietoon 20.9. poikkileikkausajankohdasta laskettiin mukaan oppisopimusopiskelijat koko tilastovuoden ajalta. Vuodesta 2019 eteenpäin oppisopimusopiskelijat lasketaan mukaan vain, jos he ovat olleet poikkileikkausajankohtana koulutuksen järjestäjällä kirjoilla opiskelijoina.

Kansallinen koulutusluokitus on otettu käyttöön Tilastokeskuksen ja opetushallinnon sopimuksella vuoden 2016 tilastoista lähtien. Luokitus pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen. Luokitus poikkeaa aiemmin käytössä olleista koulutuksen luokituksista (Tilastokeskuksen koulutusluokitus, Opetushallinnon koulutusluokitukset 1995 ja 2002).

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain laaditut tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.

Tietoja opiskelijoiden työssäkäynnistä tuotetaan myös Tilastokeskuksen otospohjaisesta työvoimatutkimuksesta. Siinä on haastateltavilta kysytty yhtäaikaista opiskelua ja työssäkäyntiä. Rekisteripohjaiset ja haastattelutiedot poikkeavat toisistaan tiedonkeruumenetelmän, -ajankohdan ja myöskin tietojen osalta. Ks. työvoimatutkimus.


Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Vesa Hämäläinen 029 551 2594, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala


Päivitetty 12.3.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Opiskelijoiden työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-999X. 2019, Laatuseloste: Opiskelijoiden työssäkäynti . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.10.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/opty/2019/opty_2019_2021-03-12_laa_001_fi.html