Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

1. Yksityinen kulutus ja investoinnit pitivät talouskasvua yllä toisella neljänneksellä, viennin kehitys heikkoa

Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi huhti-kesäkuussa 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote oli 2,9 prosenttia suurempi kuin vuoden 2010 toisella neljänneksellä. Käyvin hinnoin laskettuna työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 7,3 prosenttia vuoden takaisesta.

Heinäkuussa julkaistuissa vuositilinpidon tiedoissa vuoden 2010 bruttokansantuotteen volyymin kasvu tarkentui 3,6 prosenttiin (oli 3,1 %). Tämän seurauksena vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen bruttokansantuotteen muutosprosentit ovat tarkentuneet hieman alaspäin: +0,3 prosenttiin edellisestä neljänneksestä (oli +0,8 %) ja +4,8 prosenttiin vuoden takaisesta (oli +5,5 %).

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen kausitasoitetun volyymin tarkentuminen Neljännesvuositilinpidon julkistuksissa

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen kausitasoitetun volyymin tarkentuminen Neljännesvuositilinpidon julkistuksissa

Vuoden toisella neljänneksellä bruttokansantuote kasvoi Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan EU-27 -alueella 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

1.1. Tuotanto

Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi oli toisella neljänneksellä 2,8 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä, mutta 2,6 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

Teollisuuden tuotanto kasvoi hieman toisella neljänneksellä. Arvonlisäys oli 0,4 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä ja 3,2 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Metsäteollisuudessa arvonlisäystä kertyi 4,9 prosenttia enemmän kuin edellisellä neljänneksellä, mutta 2,2 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Metalliteollisuudessa (pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus) arvonlisäys pieneni 1,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta kasvoi 4,8 prosenttia vuoden takaisesta. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden arvonlisäys oli 3,7 prosenttia edellistä neljännestä ja 6 prosenttia vuoden takaista suurempi.

Rakentamisen tuotanto kasvoi huhti-kesäkuussa 1,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 4 prosenttia vuoden takaisesta.

Palvelutoimialojen arvonlisäys kasvoi 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,7 prosenttia vuoden takaisesta neljänneksestä. Kaupan arvonlisäys oli 2 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä ja 4,7 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten.

Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi kasvoi 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,7 prosenttia vuoden takaisesta.

1.2. Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Kokonaiskysyntä väheni toisella neljänneksellä 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta kasvoi 1,1 prosenttia vuoden takaisesta. Yksityinen kulutus ja investoinnit lisäsivät kysyntää, mutta vienti väheni.

Kuvio 2. Bruttokansantuotteen ja kysyntäerien muutokset edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettu, käyvin hinnoin)

Kuvio 2. Bruttokansantuotteen ja kysyntäerien muutokset edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettu, käyvin hinnoin)

Viennin volyymi pieneni huhti-kesäkuussa 7,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja oli 6,8 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten. Tavaroiden vienti supistui 2,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja palveluiden vienti 12,8 prosenttia. Tuonnin volyymi pysyi edellisen neljänneksen tasolla ja oli 1,1 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten. Tavaroiden tuonti väheni 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta palveluiden tuonti kasvoi 2,6 prosenttia.

Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 1,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 4,6 prosenttia vuoden takaisesta. Julkisten kulutusmenojen volyymi väheni 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta kasvoi 0,5 prosenttia vuoden takaisesta.

Investointien volyymi kasvoi toisella neljänneksellä 2,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 7,4 prosenttia vuoden takaisesta. Rakennusinvestoinnit kasvoivat 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 4,7 prosenttia vuoden takaisesta. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi kasvoi 8 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 18,7 prosenttia vuoden takaisesta. Yksityiset investoinnit lisääntyivät 2,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta julkiset investoinnit vähenivät 7,8 prosenttia.

1.3. Työllisyys, palkat ja kansantulo

Työllisten määrä kasvoi toisella neljänneksellä 1,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja työllisiä oli 1,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä kasvoi 1,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2 prosenttia vuoden takaisesta.

Työttömyysaste oli huhti-kesäkuussa Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan 8,8 prosenttia. Viime vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli 9,6 prosenttia.

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi huhti-kesäkuussa 1,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 5,8 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Palkkasumman suurta kasvua vuoden takaisen verrattuna selittävät bonukset, joita maksettiin selvästi enemmän kuin keväällä 2010.

Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, kasvoi käyvin hinnoin 11 prosenttia vuoden takaisesta. Bruttokansantulo oli käyvin hinnoin 7,1 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten.

1.4. Käytettävissä olleet tiedot

Neljänneksen ennakkotiedot perustuvat 26.8.2011 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä.

Vuositason tiedot 1990-2010 vastaavat 14.7.2011 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja. Vuoden 2011 kolmatta neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 5.12.2011, jolloin myös aiempia neljänneksiä tarkennetaan.

Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman koko aikasarjan osalta jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavan 2-3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.

Laatuseloste on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla: http://www.tilastokeskus.fi/til/ntp/laa.html . Kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus: http://tilastokeskus.fi/til/ntp/men.html .


Lähde: Kansantalouden tilinpito 2011, 2. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pasi Koikkalainen (09) 1734 3332, Samu Hakala (09) 1734 3756, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö


Päivitetty 5.9.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Neljännesvuositilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9749. 2. vuosineljännes 2011, 1. Yksityinen kulutus ja investoinnit pitivät talouskasvua yllä toisella neljänneksellä, viennin kehitys heikkoa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.10.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ntp/2011/02/ntp_2011_02_2011-09-05_kat_001_fi.html