Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Bruttokansantuote kasvoi 4,4 prosenttia

Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 4,4 prosenttia vuonna 2007 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Bruttokansantuote oli viime vuonna 179 miljardia euroa. Kasvu oli Suomessa nopeampaa kuin EU-maissa keskimäärin. EU-maiden bruttokansantuote kasvoi keskimäärin 2,9 prosenttia.

Viimeisellä vuosineljänneksellä bruttokansantuote kasvoi 0,9 prosenttia verrattuna edelliseen neljännekseen. Edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna kasvua oli 3,7 prosenttia.

Ennakkotiedot perustuvat 20.2.2008 mennessä käytettävissä olleisiin tietoihin viime vuoden talouskehityksestä.

Maa- ja metsätalous sekä metalliteollisuus vahvassa kasvussa

Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 4,4 prosenttia vuonna 2007. Kasvu oli nopeampaa vuoden alkupuoliskolla; ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä bruttokansantuote kasvoi yli 5 prosentin vauhdilla vuoden takaiseen verrattuna. Vuoden loppupuoliskolla kasvuvauhti hidastui hieman niin että kolmannen neljänneksen kasvu oli 3,6 prosenttia ja neljännen 3,7 prosenttia vuoden takaiseen nähden. Verrattuna edelliseen neljännekseen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 1,3 %, toisella neljänneksellä 1,0 %, kolmannella neljänneksellä 0,5 % ja neljännellä neljänneksellä 0,9 %.

Alkutuotannon volyymi kasvoi 16,9 prosenttia edellisestä vuodesta. Maatalouden arvonlisäys kasvoi lähes 30 prosenttia kaikkien aikojen toiseksi suurimman viljasadon siivittämänä. Metsätalouden arvonlisäys kasvoi 14 prosenttia, mikä johtuu markkinahakkuiden huomattavasta lisääntymisestä edelliseen vuoteen verrattuna.

Jalostuselinkeinojen arvonlisäyksen volyymi kasvoi 5,8 prosentilla edellisestä vuodesta. Metalliteollisuuden (ml. elektroniikkateollisuus) arvonlisäys kasvoi vuositasolla 10 prosenttia kasvun ollessa vauhdikkainta ensimmäisellä neljänneksellä (12 %). Puu- ja paperiteollisuuden arvonlisäys jäi 0,3 prosenttia edellistä vuotta pienemmäksi. Alkuvuonna volyymi vielä kasvoi, mutta erityisesti viimeisellä neljänneksellä puu- ja paperiteollisuuden arvonlisäyksen kehitys oli heikkoa volyymin laskiessa yli 7 prosenttia. Muussa tehdasteollisuudessa arvonlisäys kasvoi 2,5 prosenttia; tälläkin toimialalla viimeinen neljännes oli heikoin volyymin laskiessa 0,4 prosenttia vuoden takaisesta.

Rakentaminen oli vahvassa kasvussa vuonna 2007. Talonrakentamisen arvonlisäyksen volyymi kasvoi 7,9 prosenttia, maa- ja vesirakentaminen lisääntyi 6,3 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi kasvoi viime vuonna 3,5 prosenttia. Kaupan arvonlisäys kasvoi 5,1 prosenttia tukkukaupan lisääntyessä 4,7 prosenttia ja vähittäiskaupan 5,8 prosenttia. Moottoriajoneuvokauppa kasvoi 5,1 prosenttia edellisestä vuodesta, joskin viimeisellä neljänneksellä volyymi laski vajaat viisi prosenttia vuodenvaihteen autoverouudistuksen ennakoinnista johtuen. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan volyymi lisääntyi 3,4 prosenttia.

Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne kasvoi 2,6 prosenttia. Maltilliseen kasvuprosenttiin vaikutti tietoliikenteen volyymin pysyminen edellisen vuoden tasolla, kuljetuspalveluissa sen sijaan oli selvää kasvua vuoden takaiseen nähden. Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut kasvoivat 5,7 prosenttia edellisestä vuodesta; ilman asuntojen omistusta ja vuokrausta toimialan arvonlisäys kasvoi 8,8 prosenttia. Rahoitus- ja vakuutuspalvelujen volyymi kasvoi vajaan prosentin. Koulutus-, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen volyymi kasvoi noin 2 prosenttia.

Investoinnit kasvattivat kysyntää

Viennin volyymi kasvoi 4,8 prosenttia vuonna 2007. Tavaroiden vienti kasvoi 5,1 prosenttia ja palveluiden vienti 3,2 prosenttia. Tuonnin volyymi kasvoi 4,1 prosenttia; tavaroiden tuonnin kasvuksi tuli 5 prosenttia ja palveluiden tuonnin 0,5 prosenttia. Tavaroiden vienti ja tuonti kasvoivat nopeimmin alkuvuonna kuten bruttokansantuotekin. Palvelujen tuonnin ja viennin tiedot voivat vielä tarkentua huomattavasti.

Yksityisten kulutusmenojen volyymi kasvoi viime vuonna 3,7 prosenttia. Kestävien tavaroiden kulutus lisääntyi 3,9 prosenttia. Autokaupan kehitys oli heikkoa, erityisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä autoverouudistuksen julkitulon jälkeen, mutta viihde-elektroniikan kauppa kävi hyvin vilkkaana. Puolikestävien tavaroiden eli vaatteiden, kenkien yms. kulutus kasvoi seitsemän prosenttia. Lyhytikäisten tavaroiden, joka sisältää muun muassa sähkön ja polttoaineet, kulutus kasvoi neljä prosenttia. Palveluita kulutettiin 2,9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Julkisten kulutusmenojen volyymi lisääntyi vajaan prosentin. Julkiset investoinnit kasvoivat 3,4 prosenttia.

Koko talouden investoinnit lisääntyivät 7,6 prosenttia, mikä on suurin investointien volyymin kasvu vuoden 1998 jälkeen. Rakennusinvestoinnit kasvoivat 8,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Erityisen voimakkaasti lisääntyi toimitilojen rakentaminen, jossa volyymin kasvu oli peräti 20 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna vain puoli prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi kasvoi 6,2 prosenttia.

Työttömyysaste laski, tehdyt työtunnit lisääntyivät

Tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan työttömyysaste oli 6,9 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 7,7 prosenttia. Työttömiä oli viime vuonna keskimäärin 183 000 henkeä. Työllisyysaste oli 69,9 prosenttia kun se vuotta aikaisemmin oli 68,9 prosenttia. Työllisten lukumäärä lisääntyi viime vuonna 2,2 prosenttia ja tehdyt työtunnit kasvoivat 1,3 prosenttia.

Hintojen nousu kiihtyi, vaihtosuhde heikkeni

Koko kansantalouden hintatason arvioidaan nousseen viime vuonna 2,5 prosenttia mitattuna bruttokansantuotteen hintaindeksillä. Bruttokansantuotteen hintaindeksiä kasvattivat erityisesti metsätalouden ja rakentamisen hintojen nousu. Vuonna 2006 bruttokansantuotteen hintaindeksi kasvoi 1,3 prosenttia; hintojen nousuvauhti on siis nopeutunut vuoden 2007 aikana.

Kuluttajahintaindeksi nousi vuositasolla 2,5 prosenttia ja kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi oli 1,5 prosenttia korkeampi kuin edellisvuonna. Kansantalouden tilinpidossa asumispalveluiden hintaa mitataan markkinavuokrien muutoksella, kun kuluttajahintaindeksissä otetaan huomioon myös kaikki omistusasumisen menot. Myös rahoitus- ja vakuutuspalveluiden hintakehitystä mitataan kansantalouden tilinpidossa eri tavoin kuin kuluttajahintaindeksissä.

Vaihtosuhde heikkeni edelleen, koska vientihinnat nousivat vain 1,3 prosenttia tuontihintojen noustessa 2,6 prosenttia edellisestä vuodesta.

Kansantulo kasvoi reaalisesti 3,7 prosenttia

Nettokansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 6,6 prosenttia ja oli henkeä kohti 29 000 euroa. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna hieman suurempi kuin bruttokansantuote, 180 miljardia euroa, koska ulkomailta saadut omaisuustulot olivat suuremmat kuin ulkomaille maksetut omaisuusmenot. Brutto- ja nettokansantulo kasvoivat reaalisesti vähemmän kuin bruttokansantuote, 3,5 prosenttia ja 3,7 prosenttia, koska vaihtosuhde heikkeni.

Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat 5,9 prosenttia ja työnantajain sosiaalivakuutusmaksut 4,8 prosenttia. Yhteensä palkansaajakorvaukset kasvoivat 5,7 prosenttia, mutta niiden osuus kansantulosta aleni 55,8 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 56,3 prosenttia. Omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 10 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta oli 30,4 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 29,4 prosenttia.

Yritysten voitot kasvoivat selvästi

Yritysten toimintaylijäämä eli liikevoitto kasvoi nimellisesti yli 13 prosenttia edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo kasvoi 11 prosenttia. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua. Yritysten voitot olivat suuremmat kuin koskaan aiemmin.

Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna 24 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna ja osinkoja kaksi prosenttia enemmän.

Yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan kasvoivat viime vuonna nimellisesti 16 prosenttia erityisesti rakennusinvestointien kasvun takia. Yritysten kiinteät investoinnit olivat suuremmat kuin koskaan aiemmin. Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli runsaat 7 miljardia euroa ylijäämäinen, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 8 miljardia euroa.

Rahoituslaitosten palkkiotuotot ja korkokate (välilliset rahoituspalvelut) kasvoivat edellisestä vuodesta yhteensä 11 prosenttia. Luotto- ja talletuskanta kasvoivat ja yleinen korkotaso nousi. Rahoituslaitokset jakoivat viime vuonna poikkeuksellisen suuret osingot, lähes kuusi miljardia euroa, mistä suurin osa oli konsernien sisäisiä osinkoja. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema oli runsaat miljardi euroa ylijäämäinen.

Julkisyhteisöjen ylijäämä yli 9 miljardia euroa

Valtionhallinnon rahoitusasema parani viime vuonna merkittävästi, ylijäämä oli 3,6 miljardia euroa. Valtion verotulot välillisistä veroista kasvoivat kolme prosenttia ja välittömistä veroista 12 prosenttia. Erityisesti yhteisöverotulot kasvoivat. Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille (ml. arvonlisäveron palautus) kasvoivat runsaat neljä prosenttia, mutta tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille alenivat kaksi prosenttia.

Valtion kulutusmenot kasvoivat nimellisesti kaksi prosenttia ja investoinnit prosentin.

Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema oli miltei tasapainossa, alijäämä oli vain 0,1 miljardia euroa. Kuntien vero-tulot kasvoivat lähes 8 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti viisi prosenttia ja investoinnit lähes 8 prosenttia.

Työeläkelaitosten rahoitusylijäämä oli 5,3 miljardia euroa ja muiden sosiaaliturvarahastojen 0,6 miljardia euroa.

Yhteensä julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 9,4 miljardia euroa ylijäämäinen. EMU -ylijäämä poikkeaa hieman kansantalouden tilinpidon mukaisesta julkisyhteisöjen netto-luotonannosta ja se oli 9,5 miljardia euroa eli 5,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ylijäämä oli nimellisesti suurempi kuin koskaan ja suhteessa bruttokansantuotteeseen suurin vuoden 2000 jälkeen. Julkisyhteisöjen ns. EMU -velka pieneni 35,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen (pois lukien sisäiset siirrot) aleni 47,5 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 48,9 prosenttia.

Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen aleni viime vuonna 43,1 prosenttiin. Edellisenä vuonna veroaste oli 43,5 prosenttia.

Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat runsaat kaksi prosenttia

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna nimellisesti neljä prosenttia ja reaalisesti 2,4 prosenttia.

Bruttotuloja lisäsi eniten palkkasumman kasvu lähes kuudella prosentilla, mikä oli seurausta ansiotason kohoamisesta ja työllisyyden paranemisesta. Kotitalouksien saamat sosiaalietuudet kasvoivat noin kaksi ja puoli prosenttia. Maa- ja metsätalouden yrittäjätulo kasvoi 13 prosenttia, mutta omistusasunnoista saatu laskennallinen asuntotulo aleni 19 prosenttia, mikä aiheutui korkomenojen kasvusta. Muut yrittäjätulot kasvoivat puolitoista prosenttia. Yhteensä yrittäjätulo pieneni kolme ja puoli prosenttia. Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat runsaat kuusi prosenttia.

Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 5,4 prosenttia. Kulutusmenot olivat myös suuremmat kuin käytettävissä oleva tulo, joten säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli -3,8 prosenttia. Toisin sanoen kotitalouksien juoksevat tulot eivät täysin riittäneet kulutusmenojen kattamiseen. Kotitalouksien kiinteät investoinnit kasvoivat nimellisesti 9 prosenttia. Kotitalouksien rahoitusasema oli 8 miljardia euroa alijäämäinen.

Kotitalouksien velkaantumisaste nousi syyskuun lopussa 101,8 prosenttiin eli se ylitti ensimmäisen kerran yhden vuoden käytettävissä olevan tulon. Velkaantumisaste on luottokannan suhde vuoden käytettävissä olevaan tuloon.

Seuraava tarkistus

Vuoden 2007 vuositason tietoja tarkistetaan seuraavan kerran 10.7.2008. Aikasarja vuodesta 1975 alkaen tarkistetaan seuraavan kerran vuonna 2009.

Vuoden 2008 ensimmäistä neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 9.6.2008.


Päivitetty 29.2.2008

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Neljännesvuositilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9749. 4. vuosineljännes 2007, Bruttokansantuote kasvoi 4,4 prosenttia . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.10.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ntp/2007/04/ntp_2007_04_2008-02-29_kat_001.html