Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 20.12.2021

Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto kääntyi voitolliseksi vuonna 2020

Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto on ollut tappiollista 2010-luvulla. Vuosina 2016–2019 muuttotappio on kuitenkin vähentynyt selvästi ja vuonna 2020 nettomaahanmuutto kääntyi 1 109 henkilöllä voitolliseksi. Suomen kansalaisten nettomaahanmuuton kehitys on ollut nouseva kaikissa koulutusryhmissä. Vuonna 2020 perusasteen varassa olevien sekä ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen omaavien nettomaahanmuutto oli voitollista, muissa koulutusryhmissä maastamuutto ylitti niukasti maahanmuuton.

18 vuotta täyttäneiden Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto koulutusasteen mukaan 2005–2020

18 vuotta täyttäneiden Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto koulutusasteen mukaan 2005–2020

Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan vuonna 2020 Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto oli 1 109 henkilöä voitollinen. Suomesta muutti yli 8 500 Suomen kansalaista ulkomaille ja Suomeen muutti yli 9 600 Suomen kansalaista. Viimeisen vuosikymmenen aikana Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto on ollut matalin vuonna 2016, jolloin Suomen kansalaisten maastamuuttoja oli reilu 4 000 enemmän kuin maahanmuuttoja. Vuosina 2016–2020 Suomen kansalaisten maahanmuutot ovat kuitenkin kasvaneet tasaisesti, yhteensä 26 prosenttia, ja maastamuutot vähentyneet 27 prosenttia.

Täysi-ikäisten Suomen kansalaisten nettomaahanmuuton tappio on pienentynyt kaikissa koulutusryhmissä viime vuosina. Vuonna 2016 alimman korkea-asteen tai alemman korkeakouluasteen sekä vähintään ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden ryhmissä maastamuuttoja oli noin 1 000 enemmän kuin maahanmuuttoja, mutta vuoteen 2020 mennessä tappio oli pienentynyt kummassakin koulutusryhmässä, ja vähintään ylemmän korkeakouluasteen omaavilla nettomaahanmuutto nousi niukasti voitolliseksi (94 henkilöä). Toisen asteen koulutuksen suorittaneilla muuttotappio oli vuonna 2016 lähes 1 800 henkilöä, mutta on tämän jälkeen vähentynyt eniten, vajaaseen 200 henkilöön vuonna 2020. Perusasteen omaavien tai koulutukseltaan tuntemattomien nettomaahanmuutto nousi voitolliseksi jo vuonna 2019.

Täysi-ikäisten Suomen kansalaisten maahanmuutto on lisääntynyt kaikissa koulutusryhmissä vuosina 2016–2020. Kasvua on ollut eniten ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutuksen suorittaneilla, 38 prosenttia. Alimman korkea-asteen tai alemman korkeakouluasteen suorittaneilla maahanmuutto lisääntyi 25 prosenttia ja toisen asteen suorittaneilla 34 prosenttia vuosien 2016–2020 aikana.

Maastamuutto väheni yli viidenneksen kaikissa koulutusryhmissä vuosina 2016–2020. Laskua oli eniten vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon omaavilla, 30 prosenttia, sekä alimman korkea-asteen tai alemman korkeakouluasteen omaavilla, 28 prosenttia.

Suomelle muuttovoittoa myös suomalaistaustaisista vuonna 2020

Suomen nettomaahanmuutto on ollut pitkään positiivinen. 2010-luvulla maahanmuuttoja on ollut vuosittain noin 12 000–17 000 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyperän mukaan tarkasteltuna muuttovoitto on viime vuosikymmenenä muodostunut lähes kokonaan tai kokonaan ulkomaalaistaustaisista. Kuitenkin vuonna 2020 myös suomalaistaustaisten nettomaahanmuutto kääntyi 1 795 henkilöllä voitolliseksi. Ulkomaalaistaustaisten nettomaahanmuutto oli noin 16 000 henkilöä voitollinen vuonna 2020.

Ulkomaalaistaustaisten maahanmuutoissa suurin taustamaaryhmä oli entinen Neuvostoliitto (2 475 maahanmuuttoa). Seuraavaksi suurimmat maahanmuuttajaryhmät olivat irakilaistaustaiset (1 355), virolaistaustaiset (1 352) intialaistaustaiset (1 011) ja kiinalaistaustaiset (909). Nettomaahanmuutto oli suurinta entisen Neuvostoliiton taustamaaryhmässä (1 698), irakilaistaustaisissa (1 132) ja venäläistaustaisissa (686).

Nettomaahanmuutto syntyperän mukaan 1990–2020

Nettomaahanmuutto syntyperän mukaan 1990–2020

Suomalaistaustaisilla naisilla nettomaahanmuutto on ollut lievästi tappiollista vajaa kolme vuosikymmentä. Tappio on ollut vuosittain noin 100–2 100 muuttoa. Suomalaistaustaisten miesten nettomaahanmuutto on ollut yksittäisinä vuosina niukasti voitollinen, mutta esimerkiksi 2012–2018 aikana maastamuuttojen määrä ylitti maahanmuutot vuosittain noin 200–1 100 henkilöllä. Vuonna 2020 suomalaistaustaisten naisten nettomaahanmuutto nousi 556 henkilöä voitolliseksi ja suomalaistaustaisten miesten nettomaahanmuutto oli niin ikään voitollinen, 1 239 henkilöä.

Ulkomaalaistaustaisten miesten ja naisten nettomaahanmuutto on kasvanut aaltoillen 1990-luvun lopulta lähtien, mutta vuoden 2012 jälkeen ulkomaalaistaustaisilla miehillä muuttovoiton kasvu on jokseenkin hidastunut ja ulkomaalaistaustaisilla naisilla hiukan pienentynyt. Naisilla nettomaahanmuutto oli vajaa 7 300 henkilöä ja miehillä reilu 8 700 henkilöä vuonna 2020.

Maahan- ja maastamuutosta syntyperän mukaan voi lukea lisää Maahanmuuttajat ja kotoutuminen -teemasivulla .

Kuntien välisiä muuttoja ennätysmäärä

Kuntien väliset muutot ovat lisääntyneet tasaisesti 1990-luvulta lähtien. Vuoteen 2020 mennessä kuntien välisten muuttojen määrä on noussut lähes 300 000:aan. Vuonna 2020 luku oli mittaushistorian suurin, lähes 297 000 muuttoa. Kuntien sisäisten muuttojen määrät ovat puolestaan olleet suhteellisen pysyviä 2000-luvun alusta lähtien. Muuttoja on tuona ajanjaksona ollut vuosittain noin 570 000–620 000. Vuonna 2020 kuntien sisäisiä muuttoja oli noin 600 000.

Maan sisäiset muutot Suomessa 1990–2020

Maan sisäiset muutot Suomessa 1990–2020

Kaupunkimaisten kuntien lähtömuuttoalttius nousi

Myös väkilukuun suhteutettuna kuntien välinen muuttaminen on ollut vilkasta ja pitkällä aikavälillä tarkasteltaessa kasvussa. Vuodesta 2000 lähtien kasvu on kuitenkin hieman tasaantunut. Kyseiselle ajanjaksolle tyypillistä on ollut muuttojen taloudellisten suhdanteiden mukaan aaltoileva lievästi nouseva trendi. Vuonna 2020 muuttojen määrä nousi suhteessa edellisiin vuosiin, ollen noin 53,7 muuttoa tuhatta ihmistä kohden. Kuntaryhmittäin tarkasteltuna nähdään, että muuttoalttius kaupunkimaisista kunnista on ollut hieman suurempaa kuin taajaan asutuista ja maaseutumaisista kunnista ja, että ero kasvoi vuonna 2020 kaupunkimaisten kuntien suuren muuttoalttiuden kasvun myötä.

Lähtömuuttoalttius Suomessa kaupunkimaisissa sekä taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa 1990–2020

Lähtömuuttoalttius Suomessa kaupunkimaisissa sekä taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa 1990–2020

Suurin osa maan sisäisestä muuttoliikkeestä on kaupunkialueiden välistä muuttoa

Yhä suurempi osa kuntien välisistä muutoista on kaupunkialueiden välistä muuttoa. Vuonna 2020 kuntien välisistä muutoista 65 prosenttia oli kaupunkialueelta kaupunkialueelle tehtyjä muuttoja. Kaupunkialueelta maaseutualueelle muuttoja oli 15 prosenttia, maaseutualueelta kaupunkialueelle muuttoja oli 13 prosenttia ja maaseutualueelta maaseutualueelle muuttoja seitsemän prosenttia kuntien välisistä muutoista.

Kaupunkialueelle suuntautuvista muutoista neljä viidesosaa oli myös lähtöisin kaupunkialueelta ja yksi viidesosa maaseutualueelta. Maaseutualueelle suuntautuvista muutoista kaksi kolmasosaa oli lähtöisin kaupunkialueelta ja yksi kolmasosa maaseutualueelta.

Kaupunkimaisten kuntien muuttovoitto pääosin maahanmuuttoa

Kaupunkimaisten kuntien kokonaismuuttovoittoa on ylläpitänyt ulkomaalaistaustaisten suuri maahanmuutto suhteessa maastamuuttoon. Suomalaistaustaisilla maastamuutto on puolestaan ollut maahanmuuttoa korkeampaa kaupunkimaisissa kunnissa, mikä on osaltaan laskenut kaupunkimaisten kuntien kokonaismuuttovoittoa.

Kaupunkimaisten kuntien kokonaisnettomuutto ja nettomaassamuutto henkilöiden taustamaan mukaan 1990–2020

Kaupunkimaisten kuntien kokonaisnettomuutto ja nettomaassamuutto henkilöiden taustamaan mukaan 1990–2020

Kaupunkimaisten kuntien nettomaassamuutto heikkeni useissa ikäryhmissä

Ikäryhmistä suurin kaupunkimaisten alueiden maassamuuttovoiton aiheuttaja ovat opiskelijaikäiset (15–24-vuotiaat). Heidän nettomaassamuuttonsa on pysynyt melko vakaana viimeiset 16 vuotta ollen noin 11 000 henkilön paikkeilla vuosittain. Ikäryhmittäin tarkasteltuna viime vuosikymmenien kaupunkien muuttovoiton kasvu on vaihdellut enimmäkseen muiden ikäryhmien nettomaassamuuton tason myötä.

Nuorten lasten ja työikäisten aikuisten muutokset nettomaassamuutossa ovat olleet suhteellisen merkittäviä, vaikka muuttomäärät ovat olleet alhaisempia kuin opiskelijaikäisillä. Ikäryhmistä 25–44-vuotiailla sekä 0–4- ja 5–14-vuotiailla muuttotappio kaupunkimaisiin kuntiin vähentyi vuodesta 2011 lähtien aina vuoteen 2019 asti. Vuonna 2020 tapahtui jälleen selvä muutos, jossa kaupunkimaisten kuntien nettomuutto heikkeni useammalla ikäryhmällä.

Vuonna 2020 nettomaassamuutto laski etenkin 25–44-vuotiailla kahteen edeltävään vuoteen nähden. Vuonna 2020 kaupunkimaisten kuntien muuttotappio oli 25–44-vuotiailla 3 700 henkilöä ja 0–4-vuotiailla 980 henkilöä sekä 45–64-vuotiailla 1 070 henkilöä.

Kaupunkimaisten kuntien nettomaassamuutto 0–4, 5–14, 25–44 ja 45–64–vuotiaiden ikäryhmissä Suomessa 1990–2020

Kaupunkimaisten kuntien nettomaassamuutto 0–4, 5–14, 25–44 ja 45–64–vuotiaiden ikäryhmissä Suomessa 1990–2020

Lähde: Muuttoliike 2020. Tilastokeskus

Lisätietoja: Juhana Nordberg 029 551 3051, Joni Rantakari 029 551 3249, Markus Rapo 029 551 3238, info@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (262,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 20.12.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Muuttoliike [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-6766. 02 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 1.10.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/muutl/2020/02/muutl_2020_02_2021-12-20_tie_001_fi.html