1. Maatilayritysten verotilinpäätöksiin perustuvat tulokset

Luvun tiedot perustuvat maatalousyrittäjien 2 -verolomakkeilta saataviin tietoihin, jotka on yhdistetty Maa- ja metsätalousministeriön ylläpitämän maatilarekisterin tietoihin. Tietoja on täydennetty Tilastokeskuksen omalla noin 4 500 maatilayrittäjälle lähetetyllä tilastokyselyllä. Tiedot on esitetty aikasarjana vuosilta 2004–2017. Tietokantatauluissa on kuvattu pääasiassa aktiivisten maatilayritysten tuloja, menoja, varoja ja velkoja. Aktiivitiloilla tarkoitetaan sellaisia maatilayrityksiä, jotka ovat maatilatalouden tuloverolain (MVL) alaisia ja harjoittavat maataloutta maatilarekisteriin kuuluvalla maatilalla. Jossain tapauksessa yhdellä maatilarekisterin tilalla voi toimia useampiakin maatalouden verovelvollisia - esimerkiksi vanha ja nuori isäntä voivat muutaman vuoden ajan olla molemmat erikseen maatalouden verovelvollisia saman maatilan tuloista. Näissä tapauksissa aktiiviseksi yrittäjäksi valittiin liikevaihdoltaan suurempi verovelvollinen, kun taas liikevaihdoltaan pienempi MVL verovelvollinen katsottiin passiiviseksi yrittäjäksi. Kyseisiltä passiivisilta velvollisilta vaaditaan, että heillä on verotietojen perusteella oltava maatilalla jotain muutakin taloudellista toimintaa, kuin pelkkää peltomaan omistusta; esimerkiksi maatalouden tuloja tai menoja, tappiota tai maatalouden velkojen korkoja.

Samoin kuin tilalla voi toimia erikseen useita verovelvollisia yrittäjiä, voi yksi yrittäjä harjoittaa maataloutta useammalla maatilalla. Tuotantoa harjoitetaan myös enenevässä määrin vuokratuilla pelloilla. Maatilalla harjoitettavasta tuotannosta on aina taloudellisessa vastuussa maatilan viljelyoikeutta hallinnoiva oikeushenkilö tai oikeudellinen yksikkö. Muuhun yritystoimintaan verrattuna maatila voidaan käsittää yrityksen toimipaikaksi, josta taloudellisessa vastuussa on joko tilan vuokrannut tai sen omistava oikeushenkilö. Näin yrittäjä ja toimipaikka yhdessä muodostavat yrityksen. Koska yritys vastaa yleensä yhden maatilan tuotannosta, voidaan tilastossa satunnaisesti puhua myös maatilojen tuloksista. Maatilan käyttö taloudellisten tilastojen perusyksikkönä on kuitenkin hämärtynyt jatkuvasti 1960-luvun lopulta, jolloin maataloudessa siirryttiin maatilojen pinta-alaan perustuvasta verotuksesta todellisten tulojen ja menojen erotuksen verottamiseen. Voidaan puhua myös tuloista maatilayrittäjää kohti. Usein yrittäjäpuolisot työskentelevät yhdessä omistamallaan maatilalla, joten on kuvaavampaa käyttää termiä maatilayritys puhuttaessa maatilalla tuotetusta taloudellisesta tuloksesta.

Sivuansiotalous mutkistaa maatalouden tulosten tulkintaa. Esimerkiksi maatalousyrittäjät harjoittavat usein sivuansionaan koneyrittämistä. Mikäli sivuansiot katsotaan laajuudeltaan ja luonteeltaan maatalouden vähäisiksi, voidaan niistä saatuja tuloja verottaa yhdessä muiden maatalouden tulojen kanssa. Muutoin sivuansioita varten pitää muodostaa erillinen liikeyritys. Maataloutta harjoitetaan enenevässä määrin myös elinkeinoverolain piiriin kuuluvissa yrityksissä. Nämä EVL-verolain piiriin kuuluvat yritykset jäävät ainakin toistaiseksi tämän tilaston ulottumattomiin.

1.1. Maatalouden kokonaistulot, menot, varat ja velat

Maatilatalouden verovelvollisten lukumäärä on Suomessa huomattavasti suurempi kuin maatilarekisterin aktiivitilojen lukumäärä antaisi olettaa. Vuonna 2017 aktiivisia ja passiivisia maatilatalouden tuloverolain mukaan verovelvollisia oli kaikkiaan 122 743 yksikköä. Näistä 45 495 verovelvollisen tiedot pystyttiin yhdistämään Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämän maatilarekisterin tietoihin. Maatilarekisteriin kuului vuonna 2017 kaikkiaan 48 562 maatilaa. Siten erotukseksi jäävien 3 067 aktiivitilan tuloja ei verotettu MVL:n mukaan, koska tilat olivat joko ns. harrastetiloja tai tilat olivat yhtiömuotoisia, jolloin niitä verotettiin elinkeinoverolain mukaan. Toisaalta osaa verotiedoista ei onnistuttu yhdistämään maatilarekisterin tietoihin johtuen siitä, että yrittäjätunnukset poikkesivat eri rekistereissä. Muutamassa tapauksessa yksi verovelvollinen oli vastuussa kahden maatilan tuloista.

Vuonna 2017 MVL:n alaiset maatalouden myyntitulot olivat 2 642 miljoonaa euroa. Myyntitulot kasvoivat edellisvuodesta 34 miljoonaa euroa. Kotieläinten ja kotieläintuotteiden osuus maatalouden myyntituloista oli noin 58 prosenttia ja kasvinviljelytuotteiden osuus noin 27 prosenttia. Vuodesta 2004 kasvinviljelytuotteiden suhteellinen osuus myyntituloista on kohonnut noin viisi prosenttia, kun taas kotieläintuotannon osuus on pienentynyt noin kahdeksan prosenttia. Verottajan 2-verolomakkeilla ilmoitettujen maataloustukien kokonaismäärä oli 1 632 miljoonaa euroa. Maatalouden kokonaistulot olivat vuonna 2017 yhteensä 4 640 miljoonaa euroa kun ne vuonna 2016 olivat 4 737 miljoonaa euroa.

Maatalousverotuksessa vähennyskelpoisten menojen yhteismäärä vuonna 2017 oli 3 633 miljoonaa euroa. Menot laskivat edellisvuoden 3 697 miljoonasta eurosta noin 64 miljoonaa euroa, vastaavasti tulot laskivat saman ajanjakson kuluessa 97 miljoonaa euroa. Maatalouden verolomakkeella menot on eritelty lähinnä menojen alv-kannan mukaan. Menoista noin puolet muodostuu 24 prosentin alv-kantaan kuuluvista menoista. Poistot, 0 prosentin alv-kantaan kuuluvat menot, sekä yhdistettyyn 10 ja 14 prosentin alv-kantaan kuuluvat menoerät muodostavat kukin erikseen noin 13–15 prosentin osuuden kokonaismenoista. Loppuosa menoista koostuu maatalouden palkkamenoista, sekä tasausvarauksesta. Menojen ja tulojen erotuksesta käytetään termiä voitto. Kun voittoon lisätään korjauserät (esimerkiksi maatalouden menoissa vähennetyt yksityistalouden menot ja alkutuottajien alv-huojennus, energiatuotteiden valmisteverojen palautus ja vähennetään mm. yksityisauton maatalouskäyttö ja osinkojen verovapaa osa) sekä maatalouden korkomenot, saadaan maatalouden tulos. Kaikkien maatalouden verovelvollisten yhteenlaskettu maatalouden tulos oli 950 miljoonaa euroa.

Taulukko 1. Maatalouden veronalaiset tulot, varat ja velat yhteensä vuosina 2004, 2016 ja 2017

  Vuosi Kaikki yhteensä Passiiviset maatilayritykset Aktiiviset maatilayritykset
Maatilayritysten lukumäärä koko aineistossa 2004 145 051 76 166 68 885
2016 124 529 77 168 47 361
2017 122 743 77 248 45 495
Maataloustuotteiden myyntitulo milj. euroa 2004 2 323 91 2 231
2016 2 608 97 2 511
2017 2 642 136 2 506
Tuet milj. euroa 2004 1 745 35 1 709
2016 1 772 41 1 732
2017 1 632 42 1 590
Tulos maataloudesta milj. euroa 2004 1 144 120 1 024
2016 980 152 828
2017 950 170 780

1.2. Tilakohtainen tarkastelu

Alueittain

Tilastossa esitettyjä alueittaisia taulukoita on laadittu kunnittain, maakunnittain ja EU-tukialuejaon mukaan luokiteltuna. Aiempien vuosien tulokset on laskettu vastaamaan vuoden 2017 aluejakoa. Maakunnan ja EU-tukialueen mukaan esitetyt tietokantataulukot on laadittu pääsääntöisesti vähintään kahdessa ulottuvuudessa, esimerkiksi maakunnan ja tuotantosuunnan mukaan. Otokseen perustuvat tiedot on merkitty * -merkillä tietokantatauluissa. Otostiloilta saatuja tietoja ei ole julkaistu kuntatasolla. Siten esimerkiksi tietoja pellon vuokrahinnoista ei julkaista kunnittain.

Maakunnittain tarkasteltuna tulos maataloudesta on kehittynyt vaihtelevasti vuodesta 2016 vuoteen 2017. Koko maan tasolla yrityskohtainen tulos maataloudesta laski noin kaksi prosenttia, tuloksen kehitys vaihteli kuitenkin huomattavasti eri maakuntien välillä. Pohjois-Savossa tulos maataloudesta kasvoi vuonna 2017 jopa 6,8 prosenttia vuoden takaisesta. Myös Varsinais-Suomessa, Kainuussa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Ahvenanmaalla nähtiin kasvua maatalouden tuloksessa.

Taulukko 2. Maakunnat ja kunnat alueen maatalouden kokonaistulojen mukaisessa suuruusjärjestyksessä vuonna 2014

  vuosi 01 Maatilayritysten lukumäärä koko aineistossa 24 Tulos maataloudesta euroa/yritys
Koko maa 2004 68 860 14 865
  2016 47 361 17 486
2017 45 495 17 147
Uusimaa 2004 4 343 12 745
  2016 3 031 14 796
2017 2 929 14 163
Varsinais-Suomi 2004 7 463 15 050
  2016 5 040 18 053
2017 4 772 18 199
Satakunta 2004 4 434 12 954
  2016 2 904 17 079
2017 2 810 15 954
Kanta-Häme 2004 2 739 13 711
  2016 1 868 17 025
2017 1 818 16 606
Pirkanmaa 2004 5 028 11 363
  2016 3 688 13 810
2017 3 576 13 544
Päijät-Häme 2004 2 194 14 182
  2016 1 559 16 994
  2017 1 502 16 674
Kymenlaakso 2004 2 433 14 015
  2016 1 664 15 274
  2017 1 599 14 656
Etelä-Karjala 2004 1 879 13 927
  2016 1 244 14 500
  2017 1 199 13 909
Etelä-Savo 2004 3 316 11 886
  2016 2 291 11 979
  2017 2 185 11 573
Pohjois-Savo 2004 4 923 17 141
  2016 3 433 19 196
  2017 3 257 20 510
Pohjois-Karjala 2004 2 875 16 500
  2016 1 944 18 558
  2017 1 890 17 456
Keski-Suomi 2004 3 662 11 665
  2016 2 501 12 750
  2017 2 443 12 360
Etelä-Pohjanmaa 2004 7 868 15 288
  2016 5 362 18 327
  2017 5 126 17 313
Pohjanmaa 2004 4 790 13 250
  2016 3 229 17 504
  2017 3 057 16 830
Keski-Pohjanmaa 2004 1 626 25 722
  2016 1 192 31 608
  2017 1 152 32 548
Pohjois-Pohjanmaa 2004 5 917 20 015
  2016 4 122 23 192
  2017 3 969 23 329
Kainuu 2004 969 17 566
  2016 635 19 559
  2017 607 19 586
Lappi 2004 1 792 15 751
  2016 1 264 15 967
  2017 1 229 14 444
Ahvenanmaa 2004 609 15 117
  2016 390 20 699
2017 375 21 251

Tuotantosuunnan mukaan

Maatilan tuotantosuuntana käytetään maatilarekisteriin merkittyä tuotantosuuntaa. Tilaston perusjoukkoon kuuluvien maatilayritysten lukumäärä on laskenut vuodesta 2004 vuoteen 2017 noin 34 prosenttia. Lypsykarjatilojen määrä on pudonnut lähes 60 prosenttia vuoden 2004 tasosta ja sikatilojen määrä 68 prosenttia. Lammastiloja lukuun ottamatta kotieläintuotantoon erikoistuneilla tiloilla tulos oli selvästi korkeampi kuin kasvituotantoon erikoistuneilla tiloilla. Lypsykarja-, siipikarja- ja sikatiloilla tulos oli vuonna 2017 yli 40 000 euroa, kun viljatiloilla ja muilla kasvintuotantotiloilla tulos jäi noin 10 000 euroon.

Viljeltyä peltoalaa oli tuotantosuunnittain tarkasteltuna eniten sikatiloilla lähes 100 hehtaaria ja pienin hehtaarimäärä oli vastaavasti muuhun tuotantoon erikoistuneille tiloilla, keskimäärin noin 20 hehtaari tilaa kohden. Tuotantosuunnittain vertailtaessa menot ovat kasvaneet vuosina 2004–2017 eniten siipikarja- ja lypsykarjatiloilla. Palkkamenojen osuus kokonaismenoista on suurinta tiloilla, jotka ovat suuntautuneet muuhun tuotantoon ja muuhun kasvintuotantoon.

Tilakoon mukaan

Kaikkien maatilojen lukumäärä laski 34 prosenttia vuodesta 2004 vuoteen 2017. Suurin vähennys tilojen lukumäärässä vuosien 2004–2017 välillä nähtiin alle viiden hehtaarin tiloilla, joiden määrä putosi ajanjakson aikana 86 prosenttia. Ainoastaan yli 100 hehtaarin kokoluokan tilojen lukumäärä kasvoi tarkkailujakson aikana.

Tarkasteltaessa kaikkia maatiloille yhteensä, tulos maataloudesta oli vuonna 2017 keskimäärin 17 147 euroa yritystä kohden. Kokoluokittain tarkasteltuna vasta yli 50 hehtaarin tiloilla päästiin keskiarvon yli. Pienin tulos maataloudesta oli kokoluokaltaan 5-10 hehtaarin tiloilla noin 2 000 euroa ja korkein yli 100 hehtaarin tiloilla noin 52 000 euroa. Maatilatalouden tulos on kasvanut prosentuaalisesti eniten vuosien 2004–2017 välillä pienimmillä 0-4,9 hehtaaria kokoluokan tiloilla.

Taulukko 3. Maatilayritysten lukumäärä, tulot ja menot tilakokoluokittain

  Vuosi Kaikki kokoluokat yht. 0- 4,9 ha 5- 9,9 ha 10-19,9 ha 20-29,9 ha 30-49,9 ha 50-99,9 ha Yli 100 ha
Maatilayritysten lukumäärä koko aineistossa 2004 68 860 4 617 8 626 16 477 12 363 14 362 10 104 2 311
2016 47 361 1 040 5 721 9 453 7 073 9 195 9 951 4 928
2017 45 495 655 5 717 9 103 6 685 8 714 9 609 5 012
Lukumäärän muutos % 2004-
2017
-34 -86 -34 -45 -46 -39 -5 117
Tulos maataloudesta euroa/yritys 2004 14 865 1 333 2 085 6 249 13 372 21 502 31 514 44 972
2016 17 486 3 104 1 794 3 630 8 478 16 338 30 641 53 826
2017 17 147 3 119 1 996 3 419 7 832 15 617 29 851 51 924
Tuloksen muutos % 2004-
2017
15 134 -4 -45 -41 -27 -5 15

Lähde: Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Juhapekka Kyllönen 029 551 2917, maataloustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko


Päivitetty 26.3.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-304X. 2017, 1. Maatilayritysten verotilinpäätöksiin perustuvat tulokset . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 9.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/mmtal/2017/mmtal_2017_2019-03-26_kat_001_fi.html