Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

5. Tilaston vaihtuva teema: Maatalouden tuloksen ja tukien suhde vaihtelee

Keskustelu maataloustukien tarpeellisuudesta nousee aina säännöllisin väliajoin julkisuuteen, vaikkakin EU-tukien tarve on tiedostettu ja hyväksytty yleisesti niin Suomessa kuin muissakin EU-maissa. Julkisuudessa on kuitenkin viime aikoina kyseenalaistettu tukien tarve erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa viljelijä saa tuloja tilan ulkopuolelta niin paljon, että hänellä olisi kohtuullinen elintaso yksistään tilan ulkopuolisten tulojen varassa. Niin kotimaasta kuin ulkomailta löytyy runsaasti esimerkkejä näistä tapauksista. EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa ei tilan ulkopuolisia tuloja ole otettu tukien perusteeksi, vaan tilakohtaiset tuet määriäytyvät pääsääntöisesti tilan viljelypinta-alan ja eläinten lukumäärien perusteella.

Vuonna 2009 aktiivitiloilla toimivien yrittäjien maatalouden verolomakkeilla ilmoitetut maataloustuet olivat 1,8 miljardia euroa ja maatalouden tulos oli reilut miljardi euroa. Tukipolitiikkaa tuntemattonta asia voi ihmetyttää. Maatilayritystä kohti laskettuna tämä tarkoittaa sitä, että 29 400 euron tuilla saavutettiin 16 500 euron tulos. Tuloksen voidaan ajatella jäävän viljelijäperheen palkaksi ja koroksi omalle pääomalle. Liki puolet tuista käytettiin siis tilan juoksevien menojen kattamiseen. Tilaston perusjoukon noin 61 500 maatilayrityksestä kuitenkin lähes 10 000:ssa yrityksessä tulos oli suurempi kuin maataloustuet. Näillä tiloilla tukien määrä oli keskimäärin 27 600 euroa ja tulos 39 200 euroa. Näistä maatilayrityksistä noin 4 000 ilmoitti tuotantosuunnakseen lypsykarjatalouden, reilut 4 000 viljanviljelyn tai muu kasvituotannon. Tässä 10 000 tilan joukossa oli siten edustettuna tiloja kaikista tuotantosuunnista, joskin ainakin lypsykarjatiloja oli suhteellisesti enemmän kuin niiden osuus on koko perusjoukossa.

Yhden tukieuron kyky tuottaa tulosta vaihtelee siis voimakkaasti yritysten välillä. Asian tarkempaa selvittämistä varten laskettiin tulos-tuki suhde kaikille tiloille. Jos suhde sai arvon yksi, niin tulosta saatiin saman verran kuin tukia. Suhteen ollessa alle yksi, oli tukien määrä suurempi kuin tulos. Tämän jälkeen yli 20 000 euroa tukia saaneista tiloista poimitiin em. suhteen perusteella alin ja ylin desiili tarkempaan analyysiin. Alimman desiilin yläraja oli 0.092 ja ylimmän alaraja 1.185. Toisin sanoen, tukien ollessa 20 000 euroa, tulos alimman desiilin ylärajalla oli noin 1840 euroa. Yli 20 000 euroa tukia saaneita tiloja oli kaikkiaan noin 28 280 vuoden 2009 perusjoukosta, joten yhdessä desiilissä oli 2828 tilaa. Seuraavassa taulukossa on esitetty keskiarvoja muutamista tunnusluvuista tuotantosuunnittain em. alimmasta ja ylimmästä desiilistä.

Maataloustuet olivat kaikissa tuotantosuunnissa suuremmat aladesiilissä kuin ylimmässä kymmenyksessä, joskin ero on aika pieni, keskimäärin noin 5 000 euroa. Yleensä ottaen aladesiilin tilat olivat kaikilla mittareilla mitaten suurempia kuin ylädesiilissä, pinta-ala oli suurempi, investointimenot olivat suuremmat, mutta erityisesti alakymmenyksen velat ovat huomattavasti suuremmat kuin ylädesiilin tiloilla. Erityisesti lypsykarjatilojen kohdalla velkojen ero ääridesiilien välillä on huomattava, liki 400 000 euroa ja käyttöomaisuuden investointimenojen kohdalla liki 100 000 euroa. Aladesiilin maatilayritysten alhaisempien tuloksen voidaan päätellä siten johtuvan ainakin suuremmista investoinneista vuonna 2009 ja lähimenneisyydessä.

Taulukko 10. Tulos-tuki suhteen perusteella laskettujen alimman ja ylimmän desiilin tiedot tuotantosuunnittain vuodelta 2009

  Yhteensä 1.Lypsykarjatalous 2.Liha- ym naudat 3.Sikatalous 6.Viljanviljely 7.Muu kasvituotanto
alin desiili ylin desiili alin desiili ylin desiili alin desiili ylin desiili alin desiili ylin desiili alin desiili ylin desiili alin desiili ylin desiili
01 Maatilayritysten lukumäärä koko aineistossa 2 827 2 828 305 1 869 359 52 136 129 1 525 361 341 324
10 Tuet euroa/yritys 48 528 43 681 72 831 44 646 72 046 39 850 65 596 55 715 38 710 35 493 41 736 38 545
18 Poistot 16 153 11 570 36 369 9 134 20 133 13 727 19 455 18 857 11 709 12 941 13 825 16 014
24 Tulos maataloudesta euroa/yritys -7 104 66 061 -14 543 63 488 -9 345 58 386 -5 287 92 790 -4 950 56 536 -7 237 68 582
30.2 Käyttöomaisuus yht. + Hankinta- ja peruspar.menot euroa/yritys 42 161 21 150 114 070 15 508 50 568 24 921 47 236 37 865 27 590 24 611 30 505 32 752
42 Maatalouden velat euroa/yritys 173 825 48 005 429 304 34 472 231 430 82 186 309 096 74 837 105 311 49 829 133 645 88 788
44 Viljelty pelto ha/yritys 62 43 67 39 61 41 66 48 63 59 59 46
46 Metsämaa ha/yritys 76 56 87 59 88 56 64 48 71 55 78 50

Yhden vuoden tulos-tuki suhteesta on vaikea tehdä pitkälle meneviä päätelmiä tulos-tuki suhteen vaihtelun syistä. Yritys voi kestää hetken heikompaakin tulosta suurten investointien jälkeen, mutta tilanteen jatkuessa pidempään samanlaisena se muuttuu kestämättömäksi - ellei yrityksen menoihin voida käyttää muiden tulolähteiden tuloja, kuten metsätalouden tai yksityistalouden tuloja. Aladesiilin tiloilla tulos oli keskiarvoltaan negatiivinen kaikissa tuotantosuunnissa, joten ko. yritykset tekivät tappiota ainakin lyhyellä aikajänteellä. Tulos-tuki suhteen pysyvyyttä selvitettiin siten, että laskettiin vastaava tulos-tuki suhde vuoden 2004 tietojen pohjalta, ja sen jälkeen seurattiin näiden yritysten tulos-tuki suhteen kehittymistä ja pysyvyyttä vuoteen 2009 saakka vastaavalla desiilitarkastelulla. Kuten ao. taulukosta ilmenee, vuonna 2004 vastaavilla ehdoilla kuin vuonna 2009 tehtyyn tarkasteluun tuli mukaan 30 000 maatilayritystä, joten desiiliin kuului 3000 yritystä. Alimpaan desiiliin kuuluneista maatilayrityksistä vuonna 2009 alimmassa desiililuokassa oli enää reilut kolmannes alkuperäisistä yrityksistä, eli 1102 yritystä. Sen sijaan vuoden 2004 alimmasta desiilistä 55 yritystä oli siirtynyt peräti korkeimpaan desiiliin. Vastaavasti vuoden 2004 ylimmän desiilin kohdalla on tapahtunut päinvastaista kehitystä; ainoastaan reilu kolmannes yrityksistä on pysynyt korkeimmassa desiilissä ja 99 yritystä on tippunut alimpaan desiiliin kuudessa vuodessa. Vuonna 2004 alimpaan desiiliin kuuluneista yrityksisä reilut 200 tilaa oli lopettanut, kun vastaavasti ylimpään luokkaan kuuluneista oli lopettanut reilut 300 tilaa.

Taulukko 11. Tulos-tuki suhteen perusteella vuonna 2004 alimpaan ja ylimpään desiiliin kuuluneiden tilojen pysyvyys alkuperäisessä desiililuokassa vv. 2004 – 2009. Tietoina maatilayritysten lukumäärät eri luokissa

Vuosi Tulos-tuki suhteen perusteella vuonna 2004 alimpaan desiiliin kuuluneet Tulos-tuki suhteen perusteella vuonna 2004 ylimpään desiiliin kuuluneet
Yhteensä maatilayrityksiä Desiili 0–10 Desiilit 10–50 Desiilit 50–90 Desiili 90–100 Yhteensä maatilayrityksiä Desiili 0–10 Desiilit 10–50 Desiilit 50–90 Desiili 90–100
2004 3 000 3 000 . . . 3 000 . . . 3 000
2005 2 962 1 692 1 154 116 15 2 938 44 141 824 1 929
2006 2 919 1 540 1 224 155 25 2 874 64 223 1 000 1 587
2007 2 857 1 319 1 311 227 48 2 802 76 322 1 021 1 383
2008 2 819 1 184 1 346 289 49 2 748 79 378 1 016 1 275
2009 2 790 1 102 1 359 329 55 2 681 99 414 1 012 1 156

Taulukon pohjalta nousee ainakin seuraavia kysymyksiä:
a) Millaiset tilat kestävät vuodesta toiseen lähellä nollaa, tai jopa negatiivista tulosta, vaikka tukien määrä on yli 20 000 euroa yritystä kohti?
b) Mitä on tapahtunut niissä yrityksissä jotka ovat siirtyneet alhaisimmasta desiilistä korkeimpaan luokkaan, tai päinvastoin?
c) Millaiset yritykset voivat vuodesta toiseen pysyä tulos-tukisuhteen perusteella korkeimmassa luokassa?
Seuraavassa vaiheessa maatilayrityksistä muodostettiin paneeliaineisto, johon valittiin mukaan vuodesta 2004 vuoteen 2009 alimmassa ja korkeimmassa tulos-tuki suhde desiilissä pysyneet maatilayritykset. Tämän tarkastelun osalta täydelliset tulokset on esitetty tilaston tietokantataulukoissa, joiden otsikko alkaa sanalla 'Teema 2009'. Tietokantataulukoihin on laskettu tulokset tuotantosuunnittain myös vuoden 2004 alimmasta desiilistä vuoden 2009 korkeimpaan desiiliin siirtyneiden tilojen osalta, sekä 2004 korkeimmasta desiilistä vuoden 2009 alimpaan desiiliin siirtyneille tiloille. Yrityskohtaisessa taulukossa on mukana vuodet 2004–2009 ja henkilöveroaineistosta lasketussa taulukossa vuodet 2000–2009.

Alla olevan MVL-aineistosta lasketun taulukon perusteella näiden kahden ryhmän eroista voi tehdä ainakin seuraavia päätelmiä: Ylimpään desiiliin kuuluvat yritykset ovat pääasiassa kotieläintiloja. Alempaan desiiliin kuuluvista pääosa harjoittaa kasvituotantoa. Alempaan desiiliin kuuluvat kotieläinyritykset ovat investoineet voimakkaasti vuosien 2004–2009 aikana. Näiden alimpaan kymmenykseen kuuluvien yritysten velat ovat lisääntyneet reilusti etenkin kotieläintiloilla. Maatalouden tulos on pysynyt alimmassa desiilissä keskimäärin negatiivisena koko jakson. Alimman desiilin tiloilla metsäpinta-ala on huomattavasti suurempi kuin korkeammassa desiilissä.

Taulukko 12. MVL aineistosta lasketut tunnusluvut tulos-tuki paneelin tiloilta vuosina 2004 ja 2009

Tieto/vuosi Yhteensä 1.Lypsykarja-talous 2.Liha- ym naudat 3.Sika talous 6.Viljanviljely 7.Muu kasvituotanto
Des04 =alin, des09 =alin Des04 =ylin, des09 =ylin Des04 =alin, des09 =alin Des04 =ylin, des09 =ylin Des04 =alin, des09 =alin Des04 =ylin, des09 =ylin Des04 =alin, des09 =alin Des04 =ylin, des09 =ylin Des04 =alin, des09 =alin Des04 =ylin, des09 =ylin Des04 =alin, des09 =alin Des04 =ylin, des09 =ylin
01 Maatilayritysten lukumäärä koko aineistossa 2004 1 101 1 156 124 828 145 11 106 45 538 80 123 156
2009 1 101 1 156 84 744 146 ... 59 36 615 139 136 188
10 Tuet euroa/yritys 2004 45 704 36 297 56 245 35 244 60 266 38 866 53 847 45 619 39 168 30 242 42 449 34 918
2009 49 569 38 659 88 593 40 029 73 641 ... 66 880 51 323 40 044 26 023 39 434 35 404
18 Poistot euroa/yritys 2004 17 170 10 322 23 144 7 398 22 030 12 771 15 502 18 134 15 217 15 368 17 346 16 272
2009 17 388 10 278 36 067 6 950 25 760 ... 18 912 21 472 14 060 11 097 13 279 14 728
24 Tulos maataloudesta euroa/yritys 2004 -4 956 55 201 -5 426 50 396 -9 376 54 069 -3 421 67 684 -2 789 49 033 -8 508 67 097
2009 -9 106 64 297 -9 617 60 793 -16 686 ... -6 832 89 898 -8 019 47 834 -7 754 69 978
30.2 Käyttöomaisuus yht. + Hankinta- ja peruspar.menot euroa/yritys 2004 36 965 18 161 71 301 12 415 42 793 30 196 38 189 21 365 29 371 33 958 35 138 34 289
2009 30 992 20 588 64 973 12 940 42 839 ... 28 817 50 569 26 012 22 073 17 209 30 549
42 Maatalouden velat euroa/yritys 2004 138 532 40 092 229 474 27 402 135 448 93 300 217 231 65 916 101 725 61 903 147 190 63 299
2009 174 999 42 221 415 480 21 812 211 550 ... 353 252 58 663 124 907 40 433 132 417 94 904
44 Viljelty pelto ha/yritys 2004 60,66 37,46 59,86 34,13 54,10 41,37 54,64 40,32 65,09 49,02 63,64 47,14
2009 66,62 39,21 82,66 36,70 69,58 ... 69,53 46,49 67,06 42,90 58,74 43,43
46 Metsämaa ha/yritys 2004 89,55 50,15 98,99 51,99 87,91 66,26 72,80 41,55 88,20 48,43 104,84 44,84
2009 92,30 52,16 124,46 54,72 98,58 ... 68,70 47,54 89,69 44,35 93,55 51,13

Edellisen taulukon perusteella ei pystytä päättelemään sitä, miten toiset yritykset voivat selvitä vuodesta toiseen, vaikka tulos on tappiollinen. Sen kysymyksen selvittämiseksi laskettiin seuraava taulukko myös henkilöveroaineistosta, josta ilmenee maatilan omistajapuolisoiden tulot myös tulolähteittäin. Alla olevassa taulukossa havaintojen määrä on hieman alhaisempi kuin eo. taulukossa, koska henkilöveroaineistossa on mukana vain luonnollisten henkilöiden omistamat maatilayritykset; kuolinpesien ja verotusyhtymien tiedot puuttuvat ao. taulukosta. Henkilöveroaineistosta laskettu keskimääräinen maatalouden ansio- ja pääomatulo on positiivinen myös alempaan desiiliin kuuluvilla tiloilla, vaikka eo. taulukossa maatalouden tulos oli selvästi negatiivinen. Tämä johtuu siitä, että MVL mukainen tappio siirretään aina seuraaville vuosille vähennettäväksi, joten henkilöverotuksessa ei voi esiintyä negatiivista maatalouden tuloa.

Selkein ero desiililuokkien välillä löytyy maatalouden tulojen ja valtionveronalaisisten tulojen suhteesta. Kun alimmassa desiilissä maatalouden tulojen osuus on keskimäärin vain kaksi prosenttia viljelijäpuolisoiden yhteenlasketuista valtionveronalaisista tuloista, niin vastaavasti ylimmässä desiilissä maatalouden tulot muodostavat yli 80 prosenttia puolisoiden tuloista. Valtionveronalaiset tulot olivat keskimäärin samalla tasolla molemmissa desiililuokissa, joskin vuosi 2004 poikkeaa hieman muista; tuolloin lähinnä 'muuta kasvituotantoa' harjoittavien tilojen omistajat saivat korkeita pääomatuloja, mikä nostaa keskiarvoa ko. vuonna. Alempaan desiiliin kuuluvien lypsykarjatilojen omistajien valtionveronalaiset tulot olivat selkeästi alhaisemmalla tasolla kuin ylädesiilissä. Viljatiloilla tilanne oli päinvastainen. Alimman desiilin lypsykarjatiloilla metsätalouden tulojen osuus valtionveronalaisista tuloista on suurin, yli 30 prosenttia.

Johtopäätökset
Osa maatilayrityksistä näyttää kestävän heikkoa, tai peräti tappiollista taloudellista tulosta pitkäänkin. Tämä johtunee siitä, että maatalousyrittäjät ovat joko valmiita rahoittamaan tappiollista toimintaa muista tulolähteistä saamillaan tuloilla tai tinkivät omasta palkastaan. Tilan ulkopuoliset tulot mahdollistavat tulos-tuki suhteen pysymisen alhaisena; tällöin voidaan selkeästi puhua sivutoimisesta maatilasta. Jos sen sijaan tila on päätoiminen ja tulos-tuki suhde on alhainen, ajautuu viljelijäperhe vääjäämättä taloudellisiin ongelmiin. Maatalousyrittäminen poikkeaa siinä mielessä muusta yritystoiminnasta, että maatila on yrityksen lisäksi myös viljelijäperheen koti, ja tilanpitoon liittyy vahvat tunnesiteet, joten huonoa tulosta kestetään myös tunnesyistä pidempään kuin muussa yritystoiminnassa.

Lypsykarjatiloista ylempään tulos-tuki desiiliin kuului lähes 800 tilaa, kun alimpaan desiiliin kuuluvien tilojen määrä vuodesta 2004 vuoteen 2009 laski 124.stä 84 tilaan. Alimman desiilin karjatiloilla investoitiin ja kasvatettiin tilakokoa ehkä siinä toivossa, että tulos paranisi tulevaisuudessa. Kotieläintiloilla aika ei usein yksinkertaisesti riitä tilan ulkopuolisiin töihin, joten tilakoon kasvattamainen nähdään ainoaksi vaihtoehdoksi. Tämän seurauksena karjatiloilla taloudellinen tulos voi olla alhainen pitkäänkin. Investointimenoista tehtävät poistot ja lainakorot kuitenkin syövät huomattavan osan tuloksesta nyt ja lähitulevaisuudessa.

Kasvituotantotiloilla työmäärä on yleensä alhaisempi kuin kotieläintiloilla, joten kasvinviljelytilan omistajien on helpompaa hakea tilan ulkopuolisia ansioita paikkaamaan huonoa tulosta. Alimpaan desiiliin kuuluvia viljatiloja olikin huomattavasti enemmän kuin ylimpään kymmenykseen kuuluvia. Alimman desiilin kasvituotantotiloilla maatalouden tulo-osuus viljelijäpuolisoiden valtionveronalaisista tuloista oli mitätön, vain 1–2 prosenttia. Asia voidaan tulkita myös siten, että viljatiloilla on joko pakko hakea tuloja tilan ulkopuolelta tai ulkopuoliset tulot mahdollistavat myös viljan viljelyn. Ylimmän desiilin kasvinviljelytilat ovat kuitenkin selvästi päätoimisia; niillä maatalouden tulojen osuus on keskimäärin noin 70 prosenttia kaikista tuloista.

Taulukko 13. Henkilöveroaineistosta lasketut tunnusluvut tulos-tuki paneelin tiloilta vuosina 2000, 2004 ja 2009

Tieto / Vuosi Yhteensä 1.Lypsykarjatalous 2.Liha- ym naudat 3.Sikatalous 6.Viljanviljely 7.Muu kasvituotanto
Des04 =alin, des09 =alin Des04 =ylin, des09 =ylin Des04 =alin, des09 =alin Des04 =ylin, des09 =ylin Des04 =alin, des09 =alin Des04 =ylin, des09 =ylin Des04 =alin, des09 =alin Des04 =ylin, des09 =ylin Des04 =alin, des09 =alin Des04 =ylin, des09 =ylin Des04 =alin, des09 =alin Des04 =ylin, des09 =ylin
Maatilayritysten lkm 2000 985 1 065 161 788 117 ... 115 45 414 59 123 134
2004 1 014 1 060 115 772 134 10 100 41 493 74 111 129
2009 1 013 1 054 73 695 137 ... 56 31 572 130 117 156
01 Valtionveronalaiset tulot eur./puolisot yht. 2000 60 188 48 265 38 326 42 969 49 997 ... 39 379 60 237 70 284 53 801 84 042 63 452
2004 98 649 64 483 37 126 57 997 123 097 60 475 33 598 77 734 73 526 65 843 314 670 83 181
2009 68 470 75 705 30 313 69 639 80 171 ... 41 545 89 162 77 884 69 703 59 782 88 124
03.2 Maatalouden ansio- ja pääomatulo eur./puolisot yht. 2000 8 483 37 408 12 728 34 547 7 395 ... 11 349 48 261 6 968 37 106 7 401 42 539
2004 2 063 53 328 1 778 49 392 3 308 49 129 3 065 64 881 1 742 46 269 1 377 63 368
2009 1 346 61 805 1 795 59 612 2 802 ... 1 894 72 604 955 45 408 613 67 308
03.2 Maatalouden tulojen osuus valtionveronalaisista tuloista % 2000 14 78 33 80 15 ... 29 80 10 69 9 67
2004 2 83 5 85 3 81 9 83 2 70 0 76
2009 2 82 6 86 3 ... 5 81 1 65 1 76
03.4 Metsätal. pääomatulo (+puhdas tulo ennen vuotta 2006) eur./puolisot yht. 2000 8 267 3 422 12 403 3 504 8 578 ... 5 226 2 193 6 632 2 505 9 811 4 056
2004 7 159 1 943 12 161 2 062 4 791 494 4 965 1 267 7 059 1 797 6 003 1 736
2009 3 865 1 601 4 619 1 690 3 634 ... 3 686 1 145 3 696 1 664 4 329 1 328
03.2 Metsätalouden tulojen osuus valtionveronalaisista tuloista % 2000 14 7 32 8 17 ... 13 4 9 5 12 6
2004 7 3 33 4 4 1 15 2 10 3 2 2
2009 6 2 15 2 5 ... 9 1 5 2 7 2
Maitotuotos litraa/tila 2000 22 750 108 439 131 362 145 915 830 ... 0 4 675 440 450 7 964 2 008
2004 19 834 117 342 174 700 160 558 56 9 399 0 3 762 24 1 572 20 519
2009 19 794 115 428 269 125 174 843 1 731 ... 0 0 293 147 0 631
Lihasikojen lukumäärä/tila 2000 20 4 0 0 4 ... 169 93 1 0 0 2
2004 21 5 7 0 0 0 201 123 1 0 0 1
2009 13 5 5 0 0 ... 220 183 0 0 0 0
Viljakasvien pinta-ala ha/tila 2000 31 14 17 10 20 ... 38 30 41 37 27 18
2004 36 15 20 11 18 18 42 31 46 35 35 20
2009 38 16 20 12 21 ... 55 35 46 29 33 16

Lähde: Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannu Maliniemi (09) 1734 2796, maataloustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö


Päivitetty 24.3.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-304X. 2009, 5. Tilaston vaihtuva teema: Maatalouden tuloksen ja tukien suhde vaihtelee . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/mmtal/2009/mmtal_2009_2011-03-24_kat_005_fi.html