Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Maa- ja metsätalousyritysten taloustilaston laatuseloste

1. Tilastotietojen relevanssi

Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto korvaa vuodesta 1973 vuoteen 2004 toimitetut Maatilatalouden yritys ja tulotilaston, sekä Maatilatalouden tulo- ja verotilaston. Käsillä oleva tilasto perustuu maataloushallinnon ja verohallinnon rekisteritietojen yhdistelmänä saatavaan kokonaisaineistoon, jota täydennetään satunnaisotannalla valituille maatilayrityksille suunnatulla tilastokyselyllä. Tilasto kuvaa maassamme toimivien maatilayritysten taloudellista toimintaa ja rakennetta. Tilastossa kuvataan lisäksi luonnollisten henkilöiden omistuksessa olleiden maatilayritysten omistajapuolisoiden veronalaisia tuloja tulolähteen mukaan. Tilaston tutkimusyksikkönä on maatilayritys ja tilastointiajanjaksona kalenterivuosi. Tietosisältö kattaa sekä maa- että metsätalouden. Tilastossa julkaistaan tietoja sekä keskimäärin yritystä kohti laskettuna että summattuna yli kaikkien yritysten. Tietoja on luokiteltu alueittain, tuotantosuunnittain, tilakokoluokittain, omistusmuodoittain sekä ikäryhmittäin

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto perustuu valtaosin kokonaisaineistoihin, joita täydennetään pieneltä osin otostutkimuksella.

2.1. Perusjoukko

Maa- ja metsätalousyritysten taloustilaston perusjoukko muodostetaan maataloushallinnon ja verohallinnon rekisteritietojen yhdistelmästä: tilastollisen maatilarekisterin maatilalle haetaan tilalta eniten tuloja ja tukia saaneen MVL:n mukaan verotetun oikeudellisen yksikön verotiedot. Tässä uuden tilaston perusjoukon määrittely poikkeaa aiemmasta Maatilatalouden yritys- ja tulotilastosta, jossa esimerkiksi tilan sukupolven vaihtuessa kesken vuoden pyrittiin vanhan ja nuoren isännän 2–verolomakkeiden tiedot laskemaan yhteen ja näin muodostamaan heistä yksi tilastoyksikkö. Uudessa tilastossa kuvatut tapaukset käsitellään kahtena erillisenä tilastoyksikkönä.

Maatilarekisterin mukaan Suomessa oli vuonna 2005 kaikkiaan 69517 aktiivitilaa, joiden omistajista 66830 oli maatilatalouden verolain mukaan verotettuja, joten kyseiseen rekisteriin kuuluvista maatiloista ainoastaan 2687 jää tämän tilaston perusjoukon ulkopuolelle siitä syystä, että niiltä saatuja tuloja ei veroteta maatilatalouden verolainsäädännön mukaan: ts. kyseiset tilat ovat joko ns. harrastetiloja tai kuuluvat elinkeinoverotuksen piiriin. Perusjoukko tarkoittaa siten maatilarekisterin joukon ja MVL:n mukaan verotettujen joukon leikkausaluetta, vaikkakin näiden joukkojen alkiot eivät ole samoja: maatila on fyysinen yksikkö ja verovelvollinen on oikeushenkilö. Tästä 66830 maatilayrityksen joukosta luonnollisten henkilöiden omistuksessa oli 60124 yritystä, verotusyhtymien omistuksessa 4083 yritystä, kuolinpesien omistuksessa 2592 yritystä ja loput 31 yritystä olivat muiden juridisten omistusmuotojen hallinnassa.

Henkilöverotarkastelu koskee ainoastaan niitä maatilayrityksiä, joiden omistajana on luonnollinen henkilö. Kyseisessä tarkastelussa tilan omistajalle ja hänen puolisolle haettiin henkilöverorekisteristä kaikki tulo- ja varallisuustiedot, jotka laskettiin puolisoiden kesken yhteen. Mikäli tilan omistajan kotikunta ei ollut sama kuin hänen verotuskunta, niin tällaista tilastoyksikköä ei otettu mukaan tarkasteluun.

2.2. Otanta

MVL:n mukaisia verotietoja täydennettiin suoralla maatilayritykiin suunnatulla tilastokyselyllä. Vuoden 2005 tilastokyselylomake lähetettiin maatilarekisterin osoitetietojen perusteella maatilojen vastuullisille viljelijöille, jotka palauttivat täytetyn lomakkeen joko palautuskuoressa tai internetin välityksellä Tilastokeskukseen. Tilastolomakkeella kerätyt tiedot tarkastettiin yksitellen ja tietoja verrattiin verohallinnosta ja Maa- ja metsätalousministeriöstä saatuihin tietoihin.

Otantastrategiaan sisältyy kiertävä paneeli, jossa noin puolet otoksesta vaihtuu vuosittain, jolloin sama tila on tutkimuksessa mukana yleensä kaksi vuotta. Otanta-asetelmana oli ositettu yksinkertainen satunnaisotanta palauttamatta. Tärkeimpinä osituskriteereinä olivat tuotantosuunta ja tilakoko. Ositteiden lukumäärä vuoden 2005 otannassa oli 28. Otos kiintiöitiin Neyman-kiintiöinnin mukaan ja kiintiöintimuuttujana oli tulos maataloudesta.

Otoksesta saadut tulokset painotetaan vastaamaan kokonaisaineistosta saatuja lukuja. Estimoinnin tarkkuuden parantamiseksi tehtiin jälkiositus, jonka tärkeimmät kriteerit olivat maatilayrityksen juridinen muoto ja EU-tukialue. Tämän jälkeen jokaiselle ositteelle laskettiin painokerroin ja painot kalibroitiin kaikille otoksen hyväksytyille maatilayrityksille. Kalibroinnissa hyväksyttyjen tilojen tiedot saadaan vastaamaan kalibroitavien muuttujien osalta kohdeperusjoukon jakaumia. Kaikki otostutkimuksilla saadut arvot (estimaatit) on merkitty tähdellä tilaston liitteenä olevissa tietokantataluluissa. Estimaatti on matemaattisella laskentakaavalla otoshavaintojen arvoa hyväksi käyttäen saatu arvio perusjoukon ominaisuudesta.

Ylipeittoa syntyy, kun kehikkoperusjoukossa on mukana kohdeperusjoukkoon kuulumattomia alkioita. Vuoden 2005 otantakehikkona käytettiin vain maatilarekisteriä, joka ei sisällä tietoa maatilayrityksen veromuodosta, joten otokseen sisältyi myös ylipeittoa. Estimointivaiheessa oli käytössä vuoden 2005 veroaineisto, jolloin otokseen sisältyneet ylipeittotilat voitiin pudottaa pois tarkastelusta. Jatkossa ylipeitto-ongelma poistuu jo otantavaiheessa, jolloin on käytettävissä maatilayrityksen edellisvuoden verotiedot. Tosin uusien viitevuonna aloittaneiden maatilayritysten osalta ylipeitto-ongelma säilyy, koska otantavaiheessa ei ole tietoa näiden yritysten verotusmuodosta.

Alipeittoa syntyy, jos kehikossa eivät ole mukana kaikki kohdeperusjoukkoon kuuluvat alkiot. Tässä tilastossa alipeittoon voi kuulua vain sellaiset maatilat, jotka eivät olleet mukana vuoden 2005 maatilarekisterissä, tai ne puuttuvat verottajan rekisteristä. Suurempi todennäköisyys jäädä alipeittoon on kuitenkin silloin, jos rekisteritietojen yhdistämisessä on epäonnistuttu. Alipeittoa ei yleensä voi havaita ja siten sitä ei voi korjata.

Otoksella kerättyjen lukujen luotettavuuteen vaikuttavat vastauskato, mittausvirheet sekä otannasta aiheutuva satunnaisvaihtelu. Mittausvirheitä syntyy mm. siitä, että kysymykset voidaan ymmärtää ja tulkita eri tavoilla tai vastaajat voivat jättää kertomatta joitain tietoja. Mittausvirheitä pyritään vähentämään kehittämällä ja selkeyttämällä tilastolomaketta. Verovuonna 2005 vain osa maatalouden kaupallisista kirjanpito-ohjelmien valmistajista oli sisällyttänyt tilastolomakkeen tulostuksen ohjelmaansa, mutta jatkossa tilanteeseen on luvassa korjausta.

Otannasta aiheutuvalla satunnaisvaihtelulla tarkoitetaan sitä, että eri otoksista lasketut luvut poikkeaisivat jonkin verran toisistaan. Arvioitaessa karkeasti otannasta aiheutuvan satunnaisvaihtelun suuruutta erilaisissa tilanteissa on pääperiaatteena, että lukuihin sisältyy sitä vähemmän otannasta aiheutuvaa epävarmuutta, 1) mitä suuremman otoksen pohjalta luvut on laskettu ja 2) mitä suurempaa yritysjoukkoa luvut kuvaavat. Tämän vuoksi esimerkiksi maakunnittain esitetyt estimaatit ovat tarkempia kuin kunnittain esitetyt estimaatit.

Otannasta aiheutuvaa epätarkkuutta arvioidaan estimaatin keskivirheen avulla. Keskivirheen suuruuteen vaikuttavat sekä otoksen koko että tarkastelun kohteena olevan ominaisuuden vaihtelu, eli muuttujan varianssi. Keskivirheen avulla voidaan laskea estimaatin luottamusväli, jolla haettu perusjoukon arvo sijaitsee tietyllä todennäköisyydellä.

Otoksesta lasketut suhteelliset keskivirheet prosentteina tuotantosuunnittain. Muuttujina osa tilastolomakkeella kysytyistä tulo- ja menoeristä

  Tuotantosuunta
Tulot Kaikki yht. 1.Lypsykarja talous 2.Liha- ym naudat 3.Sika talous 4.Siipikarja talous 5.Lampaat, vuohet, hevoset 6.Viljanviljely 7.Muu kasvituotanto 8.Muu tuotanto
Nautakarja 2,89 2,05 5,52 22,66 52,68 61,89 22,72 33,46 .
Siat 2,49 34,67 67,64 2,62 47,62 60,85 25,96 40,09 .
Siipikarja 9,68 85,78 95,78 83,77 10,13 62,25 86,06 73,68 ..
Muut kotiel. 20,88 25,99 55,01 70,84 53,71 32,52 31,59 33,98 97,36
Maito 0,52 0,57 24,84 43,89 41,07 96,81 29,98 47,08 ..
Kananmunat 11,11 36,32 36,11 46,19 12,10 96,81 28,02 52,32 ..
Muut kel.tuotteet 14,58 54,22 37,06 26,11 24,63 59,48 29,59 33,88 71,68
Vilja 1,72 5,09 13,29 10,91 10,09 51,05 2,08 7,31 37,83
Sokerijuurikas 6,94 23,83 44,13 20,99 30,68 .. 16,16 9,68 ..
Peruna 8,80 76,14 52,63 39,26 59,73 76,32 23,55 10,17 ..
Puutarhatuotteet 7,69 38,43 58,61 44,71 40,42 74,87 27,92 8,97 95,40
Muut kasvit 8,93 12,46 19,30 12,98 19,43 59,07 6,98 17,20 46,70
Maan vuokratulot 13,38 31,40 42,06 40,58 30,58 36,65 21,03 29,09 37,23
Muut vuokratulot 11,57 21,28 41,56 24,53 44,62 57,45 18,44 19,66 51,08
Muut tulot 3,96 5,77 35,17 14,72 40,98 28,04 10,44 21,23 47,82
Menot Kaikki yht, 1.Lypsykarja talous 2.Liha- ym naudat 3.Sika talous 4.Siipikarja talous 5.Lampaat, vuohet, hevoset 6.Viljanviljely 7.Muu kasvituotanto 8.Muu tuotanto
Kotieläimet 3,90 8,25 12,47 6,13 9,54 60,99 22,93 31,41 ..
Lannoitteet ja kalkki 1,22 1,90 4,58 6,28 9,63 19,14 2,16 4,84 32,94
Lyhytikäinen kalusto 2,48 3,07 6,73 9,65 13,94 29,34 7,04 7,21 47,83
Palveluiden osto 2,15 2,87 6,66 9,63 13,22 26,63 5,63 9,29 50,57
Koneiden kunnossapito 1,26 1,70 4,05 4,10 6,67 15,11 3,08 5,81 30,78
Rakennusten kunnossapito 2,84 4,36 10,98 7,26 11,21 18,98 8,21 7,71 30,95
Polttoja voiteluaineet 1,08 1,58 3,67 3,45 6,82 20,27 2,50 4,32 31,62
Sähkö 1,12 1,40 3,52 4,03 9,39 12,81 2,80 4,48 36,49
Rehut yms 0,52 1,01 7,28 3,22 7,02 24,52 16,01 20,99 88,29
Maan vuokramenot 1,39 2,31 5,15 7,25 11,75 39,23 3,37 6,42 37,22
Vakuutusmaksut 0,82 1,11 3,35 2,62 4,86 14,78 1,99 3,35 30,50
Peltoala 0,00 0,62 1,88 1,82 4,37 12,96 0,93 2,47 15,82

2.3. Osittaiskadon korjaaminen

Osittaiskato tarkoittaa yleensä osittain puutteellista tietoa tilastoyksiköstä. Tilastokysely lähetettiin kaikkiaan 9029 maatilalle. Estimointivaiheessa näistä 663 tilalle ei löydetty MVL:n mukaisia verotietoja ollenkaan, jonka lisäksi 178 havaintoa jouduttiin hylkäämään ylipeittoon sen takia, että lomake oli kohdistettu väärälle viljelijälle, useimmiten maatilayrityksen edelliselle omistajalle. Otokseen hyväksyttyjen havaintojen määräksi jäi siten 8188 maatilayritystä. Ylipeiton suuri määrä johtuu siitä, että tukea hakemattomia ja juridiselta muodoltaan muita kuin luonnollisten henkilöiden omistamia tiloja valittiin otokseen suhteellisesti enemmän kuin muita tiloja. Otokseen jääneistä maatilayrityksistä noin puolet, 4146 maatilayritystä palautti hyväksyttävästi täytetyn tilastolomakkeen: näistä 3712 yritystä postitse ja 434 yritystä internetin kautta. Koska tilastolomakkeiden palautusprosentti jäi näinkin alhaiseksi täydennettiin otostutkimukseen lopullisesti hyväksyttyjen yritysten lukumäärää sellaisilla maatilayrityksillä, joilla oli tuotannossa joko yhtä kotieläinlajia tai yhtä kasvilajia. Näiden ”täydennystilojen” tilastolomakkeella kysytyt tulotiedot saatiin tällä menettelyllä täydennettyä rekisteritietojen avulla. Lopullisen hyväksyttyjen havaintojen lukumääräksi saatiin siten 6235 maatilayritystä, joten kadoksi jäi 1953 yrityksen tiedot. Toki näiden maatilayritysten rekisteritiedot on käytettävissä samalla tavalla kuin muidenkin perusjoukkoon kuuluvien yritysten tiedot, mutta otostutkimuksessa kyseiset yritykset merkittiin kadoksi. Oheisessa taulukossa katohavaintojen määrää on kuvattu tuotantosuunnittain ja tilakokoluokittain. Valtaosa kadosta painottuu yrityksiin, joiden päätuotantosuuntana on viljan viljely tai muu kasvituotanto. Tilakokoluokittain kato on varsin tasaista kaikissa kokoluokissa. Kadon ”vinous” johtuu suurelta osin em. otokseen hyväksyttyjen tilojen täydennysmenettelystä: kasvituotantotiloilla joudutaan lähes aina harjoittamaan kasvinvuorottelua, joten esimerkiksi pelkästään viljaa tuottavia tiloja ei juuri ole, kun taas usean kotieläinlajin tilat ovat yhä harvinaisempia.

Otokseen hyväksytyt ja kato tuotantosuunnittain ja tilakokoluokittain

Tuotantosuunta 1.Lypsykarja talous 2.Liha- ym naudat 3.Sika talous 4.Siipikarja talous 5.Lampaat, vuohet, hevoset 6.Viljanviljely 7.Muu kasvituotanto 8.Muu tuotanto
1.Hyväksytty 2412 645 545 153 111 1470 865 34
1.Kato 36 85 58 60 48 1116 533 17
Tilakokoluokka 0- 4,9 ha 5- 9,9 ha 10-19,9 ha 20-29,9 ha 30-49,9 ha 50-99,9 ha Yli 100 ha  
2.Hyväksytty 295 401 883 893 1443 1616 704  
2.Kato 110 171 298 274 357 501 242  

Osittaiskadon imputoinnissa (suom. osittaiskadon paikkaus tai sijaistaminen) kokeiltiin useita imputointimenetelmiä (regressio-imputointi, moni-imputointi, lähimmän naapurin menetelmä, jne). Lopulliseksi imputointimenetelmäksi valittiin moni-imputointi sen ominaisuuksien, implementoitavuuden ja luotettavuuden takia. Moni-imputoinnissa puuttuvat havainnot imputoidaan kahdella tai useammalla imputoidulla arvolla muodostaen useita täydellisiä aineistoja. Moni-imputoinnin tuottamat täydelliset aineistot analysoidaan käyttäen täydellisille aineistoille tarkoitettuja standardeja menetelmiä, aivan kuten imputoidut aineistot olisivat alun perin olleet täydellisiä aineistoja. Näiden analyysitulosten piste-estimaattien keskiarvo on moni-imputoinnin tuottama piste-estimaatti. Analyysitulosten keskinäinen vaihtelu antaa arvion puuttuvien havaintojen imputoinnin tuottamasta epävarmuudesta, joka yhdistettynä otantavirhettä kuvaavaan varianssiin johtaa yhteen johtopäätökseen mielenkiinnon kohteina olevien estimaattien vaihtelusta.

Tässä tilastossa jokaista imputointiryhmää kohden rakennettiin 50 täydellistä aineistoa. Näiden aineistojen imputoinnissa käytettiin aputietoina mm. verohallinnon ja maaseutuelinkeinorekisterin tietoja. Aineistojen muuttujat logaritmisoitiin ennen moni-imputointia jotta vinoista jakaumista päästiin mahdollisimman normaalijakautuneisiin muuttujiin. Ennen ensimmäisen aineiston imputointia tehtiin 1000 simulointia ja imputointien välillä suoritettiin 500 simulointia imputointien stabiloimiseksi. Näiden 50 täydellisen aineiston piste-estimaattien keskiarvoa käytettiin moni-imputointi piste-estimaattina.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Perusjoukkoon kuuluvalle maatilayritykselle yhdistettiin verohallinnon rekistereistä maatilaverotuksen 2-lomakkeen tiedot, tilan metsäverotiedot, tilan alv-tiedot sekä luonnollisten henkilöiden omistajapuolisoiden henkilöverotiedot. Maatilan kasvinviljelyä, kotieläintaloutta ja maataloustukia koskevat tiedot haettiin suoraan MMM:n ylläpitämästä maaseutuelinkeinorekisteristä. Kokonaisaineistojen osalta tiedot ovat siten peräisin hallinnollisista rekistereistä, joten aineiston oikeellisuuden valvonta tapahtuu viranomaisten, verohallinnon sekä MMM:n toimesta. Useimmat veroaineiston muuttujat on poimittu verohallinnon tietokannasta vasta verotuksen valmistumisen aikoihin, joten kyseiset tiedot ovat läpäisseet verotarkastuksen. Toisaalta 2-verolomakkeen uudistuksen vuoksi kirjaamiskäytännöt vaihtelevat jonkin verran erityisesti ns. korjauserien kohdalla. Verolainsäädännöstä johtuen myös maatalousyrittäjien eläke- ja tapaturmavakuutusmaksujen kirjaamisessa on eroja maatilayritysten välillä. Kyseiset vakuutusmaksut voidaan kirjata menona joko maatilatalouden 2-lomakkeelle tai henkilöveroilmoitukseen. Maa- ja metsätalousministeriöstä saadut tiedot liittyvät valtaosin maataloustukien hakemiseen, joten annettujen tietojen valvonta tapahtuu EU-lainsäädännön pohjalta. Väärien tietojen antamisesta seuraa joko tukien leikkaus tai sakko.

Verohallinnon ja maataloushallinnon rekisteritiedot on yhdistetty tässä laajuudessa koneellisesti vasta kahdelta vuodelta. Joissakin tapauksissa maatilan ja oikean oikeudellisen yksikön tiedot eivät välttämättä ole kohdanneet. Esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteissa aktiiviseksi yrittäjäksi valittiin se, jolla oli enemmän MVL mukaisia tuloja kyseisenä verovuonna.

Henkilöverotusta koskevissa tietokantatauluissa omat ja verotusyhtymästä saadut maatalouden tulot on laskettu yhteen, joten jos maatalousyrittäjä on juridiselta muodoltaan luonnollinen henkilö on lisäksi maatalousyhtymän osakas, niin hänen osaltaan taulukoissa on myös verotusyhtymien maatalouden tuloa.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto julkaistaan vuosittain. Veroaineistot valmistuvat lähes vuoden viiveellä viitevuoden päättymisestä, joten tilaston julkaisuviive on yli vuosi viitevuoden päättymisestä. Tilastouudistuksen takia vuoden 2005 tilaston viive on lähes kaksi vuotta. Jatkossa julkaisuaikataulua pyritään nopeuttamaan siten, että kokonaisaineistoon pohjautuvat tiedot julkaistaan heti alkuvuodesta ja otokseen perustuvat tiedot noin kaksi kuukautta kokonaistietojen julkaisemisen jälkeen.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tilasto julkaistaan SVT:n Maa-, metsä- ja kalatalous sarjassa. Tilasto julkaistaan ainoastaan Tilastokeskuksen internet- palvelussa ja on sieltä tulostettavissa ilmaiseksi kaikille käyttäjille myös pdf-muodossa. Tilastoaineiston pohjalta voidaan suorittaa myös erityisselvityksiä asiakkaiden omien tarpeiden mukaan. Maa- ja metsätalousyritysten taloustilaston otosaineistoja voidaan myös luovuttaa tutkimuskäyttöön käyttölupahakemuksen perusteella. Tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle (Tilastolaki 280/2004, Henkilötietolaki 523/1999).

6. Tilaston vertailukelpoisuus

Tämä tilasto korvaa viitevuodesta 1973 vuoteen 2004 saakka toimitetut Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston, sekä Maatilatalouden tulo- ja verotilaston, joten vastaavia tietoja on saatavissa jopa yli 30 vuodelta. Tosin useat lainsäädännössä ja lähdeaineistoissa tapahtuneet muutokset vaikeuttavat vertailun tekemistä. Seuraavassa eräitä vertailua vaikeuttavia muutoksia:
  • vuodesta 1994 lähtien rakennuksista alle 6 000 markan menojäännökset tuli poistaa kerralla

  • vuodesta 1995 lähtien suurin osa maatiloista on arvonlisäverovelvollisia, jolloin näiden tilojen tulot ja menot eivät sisällä arvonlisäveroja

  • vuodesta 1995 lähtien maitokiintiöt luettiin mukaan maatalouden varoihin

  • vuonna 2004 maatalouden verolomake uudistettiin täydellisesti sisällön osalta ja veroaineiston osalta siirryttiin kokonaisaineistoon

  • vuodesta 2004 lähtien tilastoyksikkö ja tilaston perusjoukko on määritelty uudella tavalla

Henkilöverotietojen vertailussa on huomioitava seuraavat seikat: vuonna 1993 siirryttiin luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien ansio- ja pääomatulojen osalta erilliseen verotuskohteluun. Yhtymät eivät enää olleet erillisiä verovelvollisia vaan niiden tulo on jaettu vuodesta 1993 lähtien kokonaan osakkaille. Tuolloin vähennysjärjestelmään tehdyt suurimmat muutokset koskivat korkojen vähennysoikeuksia. Muut muutokset koskivat mm. tulolähdejakoa, veronsaajia ja verotusmenettelyä. Tulolähteitä ovat elinkeinotoiminnan tulolähde, maatalouden tulolähde ja henkilökohtaisen tulon tulolähde. Metsätalouden tulo ei ole kuulunut vuodesta 1993 maatalouden kanssa samaan tulolähteeseen vaan henkilökohtaisiin tuloihin. Tulolähdejaon muutos merkitsi sitä, että tappioita ei voinut enää vähentää toisen tulolähteen tuloista (poikkeuksena kuitenkin pääomatuloista vähennettävät tulolähteen tappiot).

Tilastokeskuksen julkaisemat Tulonjakotilasto ja Kulutustutkimus ovat otostutkimuksia, jotka sisältävät tulo- ja kulutustietoja eri väestöryhmistä. Näissä tilastoissa maatalousyrittäjät ovat mukana yhtenä sosioekonomisena ryhmänä. Tilastoyksikkönä on kotitalous. Kotitalouden muodostavat kaikki ne henkilöt, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä tai jotka muuten käyttävät yhdessä tulojaan. Tulonjakotilastossa ja Kulutustutkimuksessa on muutamia määritelmäeroja ja lisäksi tiedot saattavat erota otanta- ja tuotantomenetelmistä johtuvista syistä.

Tulo- ja varallisuustilasto perustuu verotustietoihin ja se laaditaan rekisteriaineistosta. Tulo- ja varallisuustilaston tilastoyksikkönä on yksityinen henkilö. Tulo- ja varallisuustilaston kuvaama ilmiöalue on suppeampi kuin Tulonjakotilaston tai Kulutustutkimuksen.

Kansantalouden tilinpidon maataloussektoria kuvaavat käsitteet poikkeavat tämän tilaston käsitteistä. Huomattavia eroja syntyy esimerkiksi tukien käsittelyssä, suoriteperusteisuudessa, tutkimuskohteessa ja lähdeaineistossa.

Maatilarekisteri on Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen julkaisema tilasto, joka sisältää tietoja maatilojen lukumääristä, maankäyttölajien pinta-aloista, omistussuhteista, tuotantosuunnista sekä viljelijöiden ikärakenteesta. Maatilojen peltopinta-alaa mitataan hallinnassa olevan pellon avulla, mikä on vähintään yhtä suuri kuin viljelty pinta-ala. Maatilarekisterin perusjoukkoon kuuluvat sellaiset maatilat, joilla on viljelyksessään vähintään yksi hehtaari peltomaata, tai tilan taloudellinen koko on vähintään yksi eurooppalainen kokoyksikkö (ESU) eli 1200 euroa. Tästä tilajoukosta käytetään myös nimitystä tilastollinen maatilarekisteri. Maatilarekisteri laaditaan pääasiassa maaseutuelinkeinorekisteristä saatavien tietojen perusteella. Tietoja täydennetään tukea hakemattomien tilojen osalta suoralla tilastokyselyllä. Maatilarekisterissä ei ole veromuodollisia vaatimuksia.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastossa käytettyjen käsitteiden osalta pyritään noudattamaan verohallinnon käyttämiä käsitteitä siltä osin kun tiedot koskevat veroaineistosta laskettuja tuloksia. Suurimmat erot aikaisempiin maatilatalouden tulotilastoihin verrattuna on tapahtunut kohdeperusjoukon määrittelyssä. Aiemmin tilaston perusjoukko muodostettiin yksinomaan maatilarekisterin pohjalta, jolloin myös tilastoyksiköstä käytettiin nimitystä maatila. Tässä tilastossa termi maatila kuvaa lähinnä yrityksen toimipaikkaa, joten tilastoyksiköstä käytettäävällä termillä “maatilayritys” halutaan selkeyttää eri käsitteitä. Uusi tilasto selventää myös käsitettä tilojen aktiivisuudesta ja passiivisuudesta: vaikka tilastollisesta maatilarekisteristä käytetään myös nimitystä ”aktiivitilojen rekisteri”, kuuluu maatilarekisterin tilojen joukkoon sellaisia yksiköitä jotka verottaja tulkitsee ns. harrastetiloiksi ja siten tiloilta mahdollisesti saatavia tuloja ei veroteta MVL:n mukaan. Toisaalta yli 70000 MVL:n alaista yksikköä toimii myös ns. passiivitiloilla. Nämä yksiköt saavat esimerkiksi MVL:n alaisia maan vuokratuloja. Uuden tilastoaineiston perusteella on siten ensimmäistä kertaa mahdollisuus tehdä päätelmiä myös passiiviyksiköiden tuloksista.

Maatalousverotus perustuu ns. kassaperusteiseen tilinpitoon, joten vertailtaessa tämän tilaston tietoja suoriteperusteisesti laskettuihin tuloksiin on muistettava kyseisten kirjanpitokäytäntöjen erot. Verotilinpäätöksistä saatujen tietojen tarkastelussa on muistettava, että ne sisältävät ainoastaan veronalaiset tulot ja menot, sekä varat ja velat.

Lähde: Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannu Maliniemi (09) 1734 2796, etunimi.sukunimi@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö


Päivitetty 12.12.2007

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-304X. 2005, Maa- ja metsätalousyritysten taloustilaston laatuseloste . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.12.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/mmtal/2005/mmtal_2005_2007-12-12_laa_001_fi.html