Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 17.12.2021

Vaihtotase oli ylijäämäinen ja ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä

Vaihtotase oli 2,0 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä. Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo kasvoi 28 prosenttia vuodentakaisesta. Tavaratuonti puolestaan kasvoi 22 prosenttia. Samanaikaisesti palveluvienti kasvoi 19 prosenttia vuodentakaisesta, siinä missä palveluiden tuonti nousi 15 prosenttia. Ensitulon tili oli ylijäämäinen. Edelliseen neljännekseen verrattuna ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastosta.

Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase

Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase

Vaihtotase

Vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä vaihtotase oli 2,0 miljardia euroa ylijäämäinen. Vaihtotaseen neljän neljänneksen liukuva summa oli 5,3 miljardia euroa ylijäämäinen. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 0,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 2,4 miljardia euroa ylijäämäinen, ja tulojen uudelleenjaon tili oli 0,6 miljardia euroa alijäämäinen.

Tavarat ja palvelut

Maksutaseen mukainen kauppatase oli 0,8 miljardia euroa ylijäämäinen kolmannella neljänneksellä. Edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä kauppatase oli tasapainossa. Palvelutase oli 0,6 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä.

Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo kasvoi 28 prosenttia vuodentakaisesta ja oli 18,1 miljardia euroa siinä missä maksutaseen mukaisen tavaratuonnin arvo kasvoi 22 prosenttia vuodentakaisesta 17,3 miljardiin euroon. Palveluviennin arvo kasvoi 19 prosenttia vuodentakaisesta ja oli 6,7 miljardia euroa. Palvelutuonnin arvo puolestaan nousi 15 prosenttia vuodentakaisesta 7,3 miljardiin euroon.

Tarkemmat maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2013 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase, 12 kk liukuva summa

Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase, 12 kk liukuva summa

Ensitulo

Ensituloa maksettiin nettomääräisesti Suomeen 2,4 miljardia euroa vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä. Ensituloa maksettiin Suomesta ulkomaille 2,5 miljardia euroa, siinä missä ensituloa maksettiin ulkomailta Suomeen 4,9 miljardia euroa.

Vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä sijoitustuloja maksettiin nettomääräisesti Suomeen 2,3 miljardia euroa, kun ulkomailta Suomeen sijoitustuloja maksettiin 4,6 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille 2,3 miljardia euroa. Sijoitustuloja maksettiin nettomääräisesti ulkomailta Suomeen kaikissa sijoituslajeissa. Nettomääräisesti eniten sijoitustuloja ulkomailta Suomeen maksettiin vuoden 2021 kolmanneksella neljänneksellä suorien sijoitusten muodossa, 1,4 miljardia euroa.

Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema

Bruttovelat suuremmat kuin bruttosaamiset

Vuoden 2021 kolmannen neljänneksen lopussa Suomella oli bruttosaamisia 916,3 miljardia euroa ulkomailta ja bruttovelkoja 922,2 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, eli bruttosaamisten ja -velkojen erotus, oli siten -5,9 miljardia euroa, kun velkoja oli enemmän kuin saamisia. Bruttovelat kasvoivat toiselta neljännekseltä pääosin muiden sijoitusten velkakannan kasvun johdosta. Muut sijoitukset kasvattivat myös bruttosaamisten kantaa.

Ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui vuoden 2021 toiselta neljännekseltä, jolloin ulkomainen nettovarallisuusasema oli -7,5 miljardia euroa. Ulkomaisen nettovarallisuusaseman muutoksesta rahoitustaloustoimet selittivät 2,2 miljardia euroa, kun taas hinta-, valuuttakurssimuutokset ja muut luokitusmuutokset selittävät -0,6 miljardia euroa.

Ulkomainen nettovarallisuusasema neljänneksittäin

Ulkomainen nettovarallisuusasema neljänneksittäin

Portfoliosijoituksissa suurimmat nettovelat

Sijoituslajeittain tarkasteltuna bruttosaamisia ulkomailta oli vuoden 2021 kolmannen neljänneksen lopulla eniten portfoliosijoituksien muodossa. Portfoliosijoitusten saamiset kasvoivat edeltävästä neljänneksestä. Vuoden 2021 kolmannen neljänneksen lopussa portfoliosijoitusten saamisia oli 412,7 miljardia euroa, kun edeltävällä neljänneksellä saamisia oli 405,8 miljardia euroa. Kantojen muutos selittyy rahoitustaloustoimilla ja portfoliosijoitusten arvonmuutoksilla. Portfoliosijoituksia ulkomaille lisättiin 2,3 miljardia euroa, kun taas hinta-, valuuttakurssimuutokset ja muut luokitusmuutokset olivat 4,6 miljardia euroa. Portfoliosijoitusten saamisista 137,3 miljardia euroa oli joukkovelkakirjoissa ja rahamarkkinapapereissa, ja 275,4 miljardia euroa osakkeissa ja sijoitusrahasto-osuuksissa.

Portfoliosijoitusten osuus on suurin myös ulkomaisissa veloissa. Portfoliosijoitusten velkakanta oli 2021 kolmannen neljänneksen lopussa 468,6 miljardia euroa. Portfoliosijoitusten velka kasvoi edeltävältä neljännekseltä, jolloin portfoliosijoitusten velkojen kanta oli 463,5 miljardia euroa.

Kun ulkomaista nettovarallisuusasemaa tutkitaan sijoituslajeittain, nähdään, että suurimmat nettosaamiset olivat suorien sijoitusten muodossa, kun taas suurimmat nettovelat olivat portfoliosijoitusten muodossa. Vuoden 2021 kolmannen neljänneksen lopussa suorien sijoitusten nettosaamiset olivat 32,9 miljardia euroa. Suorien sijoitusten nettosaamiset laskivat vuoden 2021 toisesta neljänneksestä, jolloin nettosaamiset olivat 36,1 miljardia euroa. Portfoliosijoitusten nettovelka oli 55,9 miljardia euroa, joka selittyy velkapapereiden 138,1 miljardin nettovelalla. Portfoliosijoitusten osakkeissa ja sijoitusrahasto-osuuksissa saamiset olivat 82,3 miljardia euroa velkoja suuremmat.

Pääomaa virtasi nettomääräisesti Suomesta ulkomaille

Vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä pääomaa virtasi nettomääräisesti Suomesta ulkomaille 2,2 miljardia euroa. Pääomaa virtasi Suomesta ulkomaille nettomääräisesti eniten valuuttavarannon muodossa, 2,9 miljardia euroa. Muina sijoituksina pääomaa virtasi nettomääräisesti Suomesta ulkomaille 1,5 miljardia euroa. Vastaavasti ulkomailta Suomeen pääomaa virtasi nettomääräisesti eniten suorien sijoitusten muodossa 2,6 miljardia euroa.

Sosiaaliturvarahastoilla suurimmat nettosaamiset

Kun nettovarallisuusasemaa tarkastellaan sijoittajasektoreittain, eniten ulkomaisia nettosaamisia, 182,4 miljardia euroa, oli sosiaaliturvarahastoilla, joista merkittävimpiä ovat työeläkelaitokset. Sosiaaliturvarahastojen nettosaamisista 152,6 miljardia euroa oli osakkeiden ja sijoitusrahasto-osuuksien muodossa, ja 27,1 miljardia velkapapereiden muodossa. Nettovelkoja oli eniten muilla rahalaitoksilla, 188,7 miljardia euroa. Muiden rahalaitosten nettovarallisuusasema heikkeni 2021 toisesta neljänneksestä pääosin portfoliosijoitusten nettovelan kasvun myötä.


Lähde: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marianna Mukkulainen 029 551 3405, Emmi Pättiniemi 029 551 3294, maksutase@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

Julkaisu pdf-muodossa (358,5 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 17.12.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-3463. 3. vuosineljännes 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.9.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/mata/2021/43/mata_2021_43_2021-12-17_tie_001_fi.html