Julkaistu: 16.12.2021
Kasvihuonekaasupäästöt laskivat 2020, kansainväliset velvoitteet vuosille 2013–2020 saavutettavissa
Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuoden 2020 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat 48,1 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä (CO2-ekv.). Päästöt laskivat 9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Päästöjen vähenemiseen vaikuttivat lämmin talvi, sähkön tuotantorakenteen viimeaikaiset muutokset sekä liikennesuoritteen lasku. Etenkin hakkuiden vähentyminen edeltävästä vuodesta kasvatti LULUCF eli maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektorin nettonielua, joka oli -17,2 milj. tonnia CO2-ekv. LULUCF-sektorin päästöjä ja poistumia ei ole laskettu mukaan ylläkuvattuihin kokonaispäästöihin. Tähänastisten tietojen perusteella Suomi on täyttämässä EU:n ja Kioton pöytäkirjan koko kautta 2013–2020 koskevat päästövähennysvelvoitteensa. Julkistettavat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen EU:n komissiolle 15. tammikuuta 2022 mennessä lähetettävään ennakkoraporttiin vuoden 2020 päästöistä.
Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat sektoreittain ja kaikkien sektoreiden summa, jossa LULUCF-sektorin nettonielu on vähennetty muiden sektoreiden yhteenlasketuista päästöistä
Ennakkotietojen mukaan kokonaispäästöt vuonna 2020 olivat 48,1 milj. tonnia CO2-ekv. ja ne laskivat lähes 9 prosenttia (4,7 miljoona tonnia CO2-ekv.) edellisvuoteen verrattuna ja 32 prosenttia (23,1 miljoonaa tonnia CO2-ekv.) vuodesta 1990. LULUCF-sektorin päästöjen ja poistumien summaa eli nettonielua ei ole laskettu mukaan näihin kokonaispäästöihin. LULUCF-sektorin nettonielun huomioon ottaminen kokonaispäästöissä merkitsisi 30,9 milj. tonnin CO2-ekv. päästöjä vuonna 2020.
Energiasektori on Suomen suurin päästölähde vaikuttaen merkittävästi myös kokonaispäästöjen vuosittaiseen vaihteluun. Ennakkolaskennan mukaan energiasektorin päästöt olivat 34,6 milj. tonnia CO2-ekv. eli 11 prosenttia alhaisemmat verrattuna edeltävään vuoteen ja 50 prosenttia alle huippuvuoden 2003 tason. Päästöjen vähenemiseen edellisvuodesta vaikuttivat lämmin talvi, sähkön tuotantorakenteen viimeaikaiset muutokset sekä liikennesuoritteen lasku (linkki energiajulkistukseen ).
Teollisuusprosessien ja tuotteiden käytön päästöt (ml. F-kaasut) olivat 5,1 milj. tonnia CO2-ekv. vuonna 2020, ja ne vähenivät 5 prosenttia edeltävästä vuodesta. Jätesektorin päästöt laskivat 3 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2020 ollen 1,7 milj. tonnia CO2-ekv. Maatalouden päästöt olivat 6,5 milj. tonnia CO2-ekv. ja pysyivät edellisvuoden tasolla: Ennakkotieto vuodelle 2020 oli 0,03 milj. tonnia CO2-ekv eli alle puoli prosenttia edeltävän vuoden päästöjä pienempi.
Maankäyttö, maankäytön muutokset sekä metsätalous (LULUCF) -sektorin nettonielu eli päästöjen ja poistumien summa oli -17,2 milj. tonnia CO2-ekv. vuonna 2020 eli 27 prosenttia suurempi kuin edeltävänä vuonna. Muutokseen vaikutti etenkin hakkuiden vähentyminen 5 prosenttia edeltävästä vuodesta. Nettonielun laskenta tarkentuu vuosittain viimeisintä edeltävien vuosien osalta. Tähän on syynä päivitettyjen tietojen, esimerkiksi valtakunnan metsien inventointitietojen, hyödyntäminen laskennassa. Nämä tiedot vaikuttavat mm. pinta-aloihin ja puustotietoihin, jotka puolestaan vaikuttavat puuston karikesadon kautta myös maaperän hiilivaraston laskentaan. Nyt julkistettava LULUCF-sektorin nettonielun ennakkotieto vuodelle 2020 on 5,7 milj. t CO2-ekv. pienempi kuin toukokuussa julkaistu, puutteellisempaan tietoon perustuva pikaennakkotieto (ks. tämän julkistuksen katsaus ).
Suomen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain
| Päästöt ja poistumat, milj. t CO2-ekv. | |||||||||
| 1990 | 2000 | 2005 | 2010 | 2015 | 2018 | 2019 | 2020 4) | ||
| Päästöt yhteensä pl. LULUCF-sektori 1) | 71,2 | 70,2 | 69,9 | 75,7 | 55,0 | 56,2 | 52,8 | 48,1 | |
| Energiasektori | 53,4 | 53,7 | 53,7 | 60,2 | 40,6 | 42,1 | 39,0 | 34,6 | |
| Energiateollisuus | 19,0 | 22,1 | 22,2 | 31,0 | 17,8 | 18,7 | 16,2 | 13,1 | |
| Teollisuus ja rakentaminen | 13,4 | 11,9 | 11,4 | 10,0 | 6,8 | 6,8 | 6,6 | 6,2 | |
| Kotimaan liikenne | 12,1 | 12,1 | 12,9 | 12,7 | 10,9 | 11,7 | 11,2 | 10,4 | |
| Muu energia 2) | 9,0 | 7,5 | 7,3 | 6,6 | 5,2 | 4,9 | 4,9 | 4,8 | |
| Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö | 5,4 | 6,0 | 6,8 | 6,2 | 5,7 | 5,7 | 5,4 | 5,1 | |
| Teollisuusprosessit (pl. F-kaasut) 3) | 5,3 | 5,2 | 5,6 | 4,8 | 4,4 | 4,6 | 4,4 | 4,1 | |
| F-kaasujen käyttö 3) | 0,1 | 0,7 | 1,2 | 1,4 | 1,3 | 1,1 | 1,0 | 1,0 | |
| Maatalous | 7,5 | 6,6 | 6,5 | 6,7 | 6,6 | 6,5 | 6,6 | 6,5 | |
| Jätteiden käsittely | 4,7 | 3,8 | 2,8 | 2,6 | 2,1 | 1,8 | 1,8 | 1,7 | |
| Epäsuorat CO2-päästöt | 0,2 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | |
| LULUCF-sektori 1) | -13,4 | -15,0 | -20,5 | -21,7 | -18,8 | -7,4 | -13,5 | -17,2 | |
2) Muu energia sisältää alaluokat rakennusten lämmitys sekä maa-, metsä- ja kalatalous (ml. työkoneet), muu polttoainekäyttö ja polttoaineiden haihtumapäästöt.
3) F-kaasuilla tarkoitetaan fluorattuja kasvihuonekaasuja (HFC-, PFC-yhdisteet sekä SF6 ja NF3).
4) Ennakkotieto
Päästökaupan ulkopuoliset päästöt olivat 28,4 milj. tonnia CO2-ekv. vuonna 2020, ja ne laskivat 3 prosenttia edellisvuodesta. Päästökaupan ulkopuoliset päästöt lasketaan kokonaispäästöjen ja päästökauppasektorin todennettujen päästöjen erotuksena, josta vähennetään inventaarion mukaiset kotimaan lentoliikenteen CO2-päästöt. Päästökauppasektorin todennetut päästöt julkaisee Energiavirasto .
Suomella on velvoitteita sekä EU:n taakanjakopäätöksen että Kioton pöytäkirjan mukaan kaudella 2013-2020. EU:n taakanjakopäätöksessä on määritelty päästökaupan ulkopuolisille päästöille vuosittaiset kansalliset päästökiintiöt. Tähänastisten tietojen perusteella Suomi on täyttämässä kyseiset koko velvoitekauden tavoitteensa. Tämä varmistuu kansainvälisten tarkastusten valmistuttua syksyllä 2022.
Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella Suomen päästökaupan ulkopuoliset päästöt tulee rajoittaa 240,5 miljoonaan tonniin CO2-ekv. Kioton pöytäkirjan velvoitteeseen vaikuttavat myös tietyt LULUCF-toimet (metsitys ja uudelleen metsitys, metsänhävitys, metsänhoito). Eri LULUCF-toimet otetaan velvoitteessa huomioon erilaisia laskentasääntöjä käyttäen. Nyt julkaistujen tietojen perusteella Suomi tulee täyttämään myös Kioton pöytäkirjan mukaiset velvoitteensa, mutta joutuu käyttämään tähän Kioton pöytäkirjan edelliseltä velvoitekaudelta yli jääneitä tai hankemekanismeista hankittuja päästöyksiköitä LULUCF-toimista aiheutuvan lisätaakan takia.
Lisätietoja EU:n ja Kioton pöytäkirjan velvoitteiden toteutumisesta on saatavilla julkistuksen katsauksesta.
Lähde: Kasvihuonekaasujen inventaario. Tilastokeskus
Lisätietoja: Pia Forsell +358 29 551 2937, Päivi Lindh +358 29 551 3778, Sini Niinistö (LULUCF) +358 29 551 2954, kasvihuonekaasut@tilastokeskus.fi
Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja
Julkaisu pdf-muodossa (389,8 kt)
- Katsaukset
-
- Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2020 (16.12.2021)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: Kasvihuonekaasut (16.12.2021)
- Menetelmäselosteet
- Tietojen tarkentuminen
-
- Tietojen tarkentuminen (16.12.2021)
Päivitetty 16.12.2021
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Kasvihuonekaasut [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-6049. 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.4.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/khki/2020/khki_2020_2021-12-16_tie_001_fi.html