Julkaistu: 23.5.2019

Kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat, päästökiintiö ylittyi

Tilastokeskuksen pikaennakon mukaan vuoden 2018 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat 56,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä (CO2-ekv.). Päästöt kasvoivat 2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Eniten päästöjen kasvuun vaikutti maakaasun ja turpeen kulutuksen kasvu. Päästökaupan ulkopuoliset päästöt pysyivät edellisvuoden tasolla, mutta ylittivät EU:n asettaman päästökiintiön 0,4 milj. tonnilla CO2-ekv. Pikaennakossa uusimman vuoden päästö- ja poistumatiedot on tuotettu karkeammalla tasolla kuin edeltävien vuosien tiedot.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990–2018 ilman LULUCF-sektoria ja päästöjen muutokset verrattuna vuosiin 1990 ja 2017

Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990–2018 ilman LULUCF-sektoria ja päästöjen muutokset verrattuna vuosiin 1990 ja 2017

Tilastokeskuksen pikaennakossa julkistetaan edellisen vuoden kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain ja jaoteltuna päästökauppaan kuuluviin ja päästökaupan ulkopuolisiin päästöihin. Lisätietoa kasvihuonekaasupäästöistä, niiden kehittymisestä sektoreittain ja kehitykseen vaikuttavista tekijöistä sekä kansainvälisten velvoitteiden täyttämisestä, löytyy Tilastokeskuksen suomenkielisestä raportista Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990–2018 sekä tämän julkistuksen katsauksesta .

Pikaennakkotietojen mukaan kokonaispäästöt (pl. LULUCF) vuonna 2018 kasvoivat 2 prosenttia (1,1 milj. tonnia CO2-ekv.) edellisvuoteen verrattuna. Energiasektorin päästöt kasvoivat 3 prosenttia (1,4 milj. tonnia CO2-ekv.) ja teollisuusprosessien ja tuotteiden käytön päästöt pysyivät lähes ennallaan. Energiasektorilla päästöjen kasvuun vaikutti eniten turpeen ja maakaasun kulutuksen kasvu. Maatalouden päästöt laskivat 3 prosenttia (0,2 milj. tonnia CO2-ekv.) ja jätesektorin päästöt 6 prosenttia (0,1 milj. tonnia CO2-ekv.) vuodesta 2017 vuoteen 2018. Pikaennakon tietojen mukaan LULUCF-sektorin nettonielu oli -14,2 milj. tonnia CO2-ekv. vuonna 2018 eli 30 prosenttia pienempi kuin edeltävänä vuonna. Kokonaispäästöihin ei yleensä lasketa tämän sektorin päästöjä ja poistumia.

Päästökaupan ulkopuoliset päästöt lasketaan kokonaispäästöjen ja päästökauppasektorin todennettujen päästöjen erotuksena, pois lukien inventaarion mukaiset kotimaan lentoliikenteen CO2-päästöt. Päästökauppasektorin todennetut päästöt julkaisee Energiavirasto. Päästökaupan ulkopuolisille päästöille on EU:n taakanjakopäätöksessä määritelty vuosille 2013–2020 vuosittaiset kansalliset päästökiintiöt. Kyseiset päästöt alittivat tavoitepolun vuosina 2013–2015 ja 2017. Vuoden 2016 päästöt ja pikaennakon mukaiset vuoden 2018 päästöt ylittivät tavoitepolun, mutta nämä ylitykset voidaan kompensoida aikaisempien vuosien alituksilla.

Kasvihuonekaasupäästöt ja –poistumat sektoreittain jaoteltuina päästökauppaan kuuluviin ja sen ulkopuolisiin päästöihin vuosina 2013–2018

  2013 2014 2015 2016 2017 2018 1) muutos-
prosentti,
2017-
2018
Milj. tonnia CO2-ekv. %
Päästöt yhteensä pl. LULUCF-sektori 2) 63,0 58,8 55,2 58,1 55,4 56,5 2
Kotimaan lentoliikenteen CO2-päästöt 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 -2
Päästökauppaan kuuluvat päästöt 3) 31,5 28,8 25,5 27,2 25,1 26,2 4
  Energiasektori 27,6 25,1 21,6 23,0 21,1 22,0 4
  Teollisuusprosessit 4,0 3,7 3,9 4,2 4,0 4,2 5
  Päästökaupan ja inventaarion tilastoero 4) -0,1 0,0 -0,1 0,1 0,0    
Päästökaupan ulkopuoliset päästöt 5) 31,3 29,8 29,5 30,7 30,1 30,0 0
  Energiasektori 20,4 19,1 18,8 20,2 19,7 20,2 2
    Kotimaan liikenne 5) 11,8 10,7 10,7 11,9 11,3 11,5 2
    Työkoneet 2,6 2,5 2,4 2,3 2,4 2,5 2
    Muut energiaperäiset 6) 6,0 5,9 5,7 6,0 6,0 6,2 4
  Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö 1,9 1,9 2,0 1,9 1,9 1,7 -11
    Teollisuusprosessit (pl. F-kaasut) 7) 0,5 0,5 0,5 0,5 0,6 0,4 -34
    F-kaasujen käyttö 7) 1,5 1,5 1,4 1,4 1,3 1,3 -2
  Maatalous 6,5 6,6 6,5 6,6 6,5 6,3 -3
  Jätteiden käsittely 2,3 2,2 2,1 2,0 1,9 1,8 -6
  Epäsuorat CO2-päästöt 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0
  Päästökaupan ja inventaarion tilastoero 4) 0,1 0,0 0,1 -0,1 0,0    
LULUCF-sektori 2) -19,0 -21,8 -20,1 -18,5 -20,4 -14,2 -30
1) Pikaennakkotieto
2) LULUCF tarkoittaa maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektoria. Sektori ei kuulu päästökaupan piiriin eikä taakanjakopäätöksen vähennysvelvoitteisiin
3) Lähde: Energiavirasto
4) Menetelmä- ja määrittelyeroista johtuva eroavuus päästökauppasektorin kokonaispäästöissä energiaviraston ja kasvihuonekaasuinventaarion tietojen välillä
5) Ilman inventaarion mukaista kotimaan lentoliikenteen CO2-päästöä.
6) Sisältää mm. rakennusten lämmityksen, jätteiden polton ja teollisuuden polttoaineiden käytön päästöjä
7) F-kaasuilla tarkoitetaan fluorattuja kasvihuonekaasuja (HFC-, PFC-yhdisteet sekä SF6 ja NF3)

Pikaennakon vuoden 2018 päästö- ja poistumatiedot on laskettu karkeammalla tasolla kuin sitä edeltävien vuosien tiedot . Vuoden 2018 päästöt tarkentuvat, kun kaikki laskennassa käytettävät tiedot valmistuvat. Kasvihuonekaasut-tilaston ennakkotiedot julkistetaan joulukuussa 2019 ja viralliset tiedot maaliskuussa 2020. Tarkempia tietoja pikaennakon laskentamenetelmistä löytyy Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-2018 -raportin liitteestä 3.

Alueelliset päästötiedot

Tilastokeskuksen alueelliset päästölaskelmat on tehty vuosille 2013, 2015 ja 2017 niin sanotusta alueperusteisesta näkökulmasta, jossa päästöt on allokoitu niiden tuotantokunnille. Tiedot on laskettu yhdenmukaisin menetelmin kasvihuonekaasuinventaarion kanssa osoittamalla päästöt alueille kuntakohtaisten aktiviteettitietojen perusteella. Päästöt on laskettu erikseen energiasektorin, liikenteen, teollisuusprosessien ja tuotteiden käytön, maatalouden ja jätesektorin osalta. Laskelmissa ei ole mukana maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) -sektoria. Tilastokeskus julkistaa ainoastaan päästökaupan ulkopuoliset numeeriset päästötiedot kuntatasolla luottamuksellisuussyistä. Kokonaispäästöt ja päästökauppaan kuuluvat päästöt julkaistaan maakuntatasolla. Päästötiedot löytyvät tietokantataulukoista .

Tarkempia tietoja alueellisten päästöjen laskentamenetelmästä löytyy menetelmäkuvauksesta ja Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-2018 -raportin liitteestä 4.

Energiaperäiset, teollisuusprosessien ja tuotteiden käytön sekä liikenteen kasvihuonekaasupäästöt Suomessa kunnittain vuonna 2017 (1000 t CO2-ekv.)

Energiaperäiset, teollisuusprosessien ja tuotteiden käytön sekä liikenteen kasvihuonekaasupäästöt Suomessa kunnittain vuonna 2017 (1000 t CO2-ekv.)

Maatalouden ja jätesektorin kasvihuonekaasupäästöt Suomessa kunnittain vuonna 2017 (1000 t CO2-ekv.).

Maatalouden ja jätesektorin kasvihuonekaasupäästöt Suomessa kunnittain vuonna 2017 (1000 t CO2-ekv.).

Lähde: Kasvihuonekaasujen inventaario. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pia Forsell 029 551 2937, Päivi Lindh 029 551 3778, kasvihuonekaasut@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (585,8 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Laatuselosteet
Menetelmäselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 23.5.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-6049. 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.6.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/khki/2018/khki_2018_2019-05-23_tie_001_fi.html