Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 9.12.2021

Uusien ylioppilaiden jatko-opintoihin pääsy oli vuonna 2020 edellisvuotta helpompaa

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan kevään uusien ylioppilaiden jatko-opintoihin pääsy helpottui vuonna 2020, jolloin samana vuonna opintojaan jatkoi yli 37 prosenttia. Ammattikorkeakoulutuksessa jatkoi vajaa 13 prosenttia, yliopistokoulutuksessa 23 prosenttia ja ammatillisessa koulutuksessa 2 prosenttia. Peruskoulun päättäneistä 2,7 prosenttia eli noin 1 600 oppilasta ei jatkanut koulutuksissa vuonna 2020. Lukiokoulutuksessa jatkoi 54 prosenttia, ammatillisessa koulutuksessa 39 prosenttia, perusopetuksen lisäopetuksessa (10-luokalla) 1 prosentti ja valmentavissa tai valmistavissa koulutuksissa 4 prosenttia.

Kevätlukukaudella valmistuneiden ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatkokoulutukseen 2010–2020, %

Kevätlukukaudella valmistuneiden ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatkokoulutukseen 2010–2020, %

Korkeakouluihin lisättiin koulutusten aloituspaikkoja opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä vuosille 2020–2022. Vuonna 2020 kaikkiaan ilman jatkokoulutuspaikkaa jääneiden uusien ylioppilaiden määrä pieneni edellisvuodesta 7 prosenttiyksikköä. Ammattikorkeakoulutuksessa jatkaneiden osuus kasvoi vajaa 3 prosenttiyksikköä ja yliopistokoulutuksessa jatkaneiden osuus kasvoi 5 prosenttiyksikköä. Ammatilliseen koulutukseen jatkaneiden osuus pysyi ennallaan.

Miehistä jatkokoulutuspaikan välittömästi samana vuonna saaneiden osuus kasvoi 6 prosenttiyksikköä ja naisista osuus kasvoi 8 prosenttiyksikköä. Kaikkiaan miehistä 58 prosenttia ja naisista 66 prosenttia jäi ilman jatkokoulutuspaikkaa. Miesylioppilaat sijoittuivat naisia useammin yliopisto- ja ammattikorkeakoulutukseen, opinnot korkeakouluissa aloitti miehistä 41 prosenttia ja naisista 31 prosenttia.

Jatkokoulutuspaikkaa ylioppilaaksitulovuonna haki 84 prosenttia ylioppilaista, 82 prosenttia miehistä ja 86 prosenttia naisista. Jatkokoulutukseen hakeneiden määrä kasvoi 3 prosenttiyksikköä. Ammattikorkeakoulutukseen hakeutuminen lisääntyi ja yliopistokoulutukseen hakeutuminen pysyi ennallaan. Vain yliopistokoulutukseen haki 50 prosenttia ylioppilaista ja vain ammattikorkeakoulutukseen haki 20 prosenttia. 13 prosenttia uusista ylioppilaista haki samanaikaisesti sekä ammattikorkea- että yliopistokoulutukseen ja 1 prosentti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen.

Vielä kolmen välivuoden kuluttua 27 prosenttia ylioppilaista ilman jatko-opiskelupaikkaa

Moni tuore ylioppilas joutuu pitämään välivuoden tai -vuosia ennen jatko-opiskelupaikan löytymistä, vaikka suurin osa hakee jatko-opiskelupaikkaa heti ylioppilaaksi tulon jälkeen.

Vuonna 2017 ylioppilaaksi valmistuneiden jatkokoulutukseen pääsy vuosina 2017–2020, %

Vuonna 2017 ylioppilaaksi valmistuneiden jatkokoulutukseen pääsy vuosina 2017–2020, %

Kun tarkastellaan vuoden 2017 uusien ylioppilaiden (30 615) sijoittumista jatko-opintoihin vuoden 2018 loppuun mennessä, jatko-opintopaikan yhden välivuoden jälkeen oli saanut hieman yli puolet. Korkeakouluissa opintonsa oli aloittanut 45 prosenttia ja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa 5 prosenttia. Kahden välivuoden jälkeen yhä suurempi osa oli sijoittunut jatko-opintoihin. Vuonna 2019 opiskeli 65 prosenttia, joista korkeakouluissa 61 prosenttia ja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa 5 prosenttia. Kolmen välivuoden jälkeen opiskelemaan päässeiden osuus oli kasvanut 73 prosenttiin.

Yliopistoissa aloittaneilla vain harvalla pohjakoulutuksena ammatillinen tutkinto, ammattikorkeakouluissa useammalla

Suurimmalla osalla alemman korkeakoulututkinnon aloittaneista oli pohjakoulutuksena toisen asteen tutkinto, ylioppilastutkinto 80 prosentilla, ammatillinen tutkinto 2 prosentilla ja molemmat tutkinnot 5 prosentilla. Hieman yli joka kymmenes oli suorittanut aiemmin korkeakoulututkinnon (sis. myös opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnot).

Uudet opiskelijat aiemman tutkinnon mukaan 2020, %

Uudet opiskelijat aiemman tutkinnon mukaan 2020, %

Ammattikorkeakoulutuksen päivätoteutuksessa aloittaneista 46 prosenttia oli ylioppilaita, 29 prosenttia oli suorittanut ammatillisen tutkinnon ja 11 prosenttia sekä ylioppilas- että ammatillisen tutkinnon. Korkeakoulututkinnon jo aiemmin oli suorittanut 7 prosenttia aloittaneista. Ammattikorkeakoulujen monimuotototeutuksessa suoritettavan koulutuksen aloittaneissa ammatillinen pohjakoulutus oli yleisempi. Ylioppilastutkinnon oli suorittanut 19 prosenttia, ammatillisen tutkinnon 35 prosenttia ja molemmat tutkinnot 19 prosenttia. Joka viidennellä oli pohjakoulutuksena aiemmin suoritettu korkeakoulututkinto.

Ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijoista 65 prosenttia tuli suoraan peruskouluista. 21 prosenttia oli suorittanut ammatillisen tutkinnon aiemmin. Sekä ylioppilas- että ammatillisen tutkinnon oli suorittanut 3 prosenttia ja ylioppilastutkinnon 6 prosenttia. Korkeakoulututkinnon oli suorittanut 5 prosenttia ammatillisen perustutkintokoulutuksen aloittaneista.

Lähes 1 600 peruskoulun päättänyttä koulutusten ulkopuolelle

Vuonna 2020 peruskoulun 9. luokan päättäneitä oli 58 500. Lähes kaikki peruskoulun 9. luokan päättäneet hakivat välittömästi jatko-opintoihin, 0,5 prosenttia jätti hakematta. Ensisijaisesti lukioon haki tytöistä 65 prosenttia ja pojista 44 prosenttia. Ensisijaisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen haki tytöistä 33 prosenttia ja pojista 53 prosenttia.

Peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin 2014–2020, %

Peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin 2014–2020, %

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa peruskoulun päättäneistä jatkoi 93 prosenttia. Päättäneistä 54 prosenttia jatkoi lukiossa ja 39 prosenttia ammatillisessa koulutuksessa. Ammatillisessa koulutuksessa jatkaneiden osuus väheni edellisvuodesta. Valmistavissa ja valmentavissa koulutuksissa jatkoi 1 500 ja peruskoulun lisäopetuksessa (10-luokka) lähes 800 peruskoulun päättänyttä. Kaikkiaan vajaa 1 600 peruskoulun päättänyttä jäi kaikkien edellä mainittujen koulutusten ulkopuolelle. Sijoittumisen tarkastelussa oppilaalla täytyy olla opiskeluoikeus voimassa saman vuoden syyskuussa.

Tarkempia tietoja peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden hakemisesta ja sijoittumisesta jatko-opintoihin sekä koulutukseen hakeneiden ja uusien opiskelijoiden pohjakoulutuksesta löytyy tietokantataulukoista .


Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Anna Loukkola 029 551 3678, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (236,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 9.12.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutukseen hakeutuminen [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-4500. 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.9.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/khak/2020/khak_2020_2021-12-09_tie_001_fi.html