Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 15.3.2022

Julkisyhteisöjen velka pieneni 1,8 miljardia euroa vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä

Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka oli vuoden 2021 neljännen neljänneksen lopussa 166,4 miljardia euroa ja pieneni neljänneksen aikana 1,8 miljardia euroa. Suhteessa bruttokansantuotteeseen julkisyhteisöjen velka oli 65,8 %. Vastaavasti vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna julkisyhteisöjen velka on kasvanut 2,2 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkisyhteisöjen velan neljännesvuositilastosta.

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Valtionhallinnon velka pieneni neljännen neljänneksen aikana 1,7 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 139,1 miljardia euroa. Pitkäaikaisten joukkovelkakirjalainojen kanta kasvoi 1,7 miljardia euroa ja lyhytaikaisten maturiteetiltaan alle vuoden mittaisten velkainstrumenttien kanta pieneni 3,4 miljardia euroa. Pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten lainojen kannat pysyivät lähes edellisen neljänneksen tasolla.

Paikallishallintosektorin velka pieneni 0,2 miljardia euroa ja oli 26,4 miljardia euroa vuoden 2021 neljännen neljänneksen lopussa. Lainakanta kasvoi 0,2 miljardia euroa ja velkainstrumenttien määrä pieneni 0,4 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä. Sosiaaliturvarahastojen velka pysyi lähes edellisen neljänneksen tasolla ja oli neljänneksen lopussa 2,7 miljardia euroa. Näistä työeläkelaitosten velkakanta oli 1,4 miljardia euroa ja muiden sosiaaliturvarahastojen velkakanta 1,3 miljardia euroa.

Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman velan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka saadaan vähentämällä julkisyhteisöihin luettavien yksiköiden väliset velat sulauttamattomasta bruttovelasta. Tästä syystä julkisyhteisöjen velka on pienempi kuin sen alasektoreiden yhteenlasketut velat. BKT-suhteen laskemiseen on käytetty markkinahintaista, kausitasoitettua ja työpäiväkorjattua BKT-sarjaa.

Julkisyhteisöjen EDP-velka eroaa käsitteellisesti jonkin verran valtion osalta Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut käteisvakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat, kierrossa olevat kolikot ja EU-komission talletukset. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous ( http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/julkisyhteisot.html ). Valtion Eläkerahasto luetaan kuitenkin sosiaaliturvarahastoihin. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.


Lähde: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain, Tilastokeskus

Lisätietoja: Johannes Nykänen 029 551 3641, Päivi Kankaanranta 029 551 3417, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

Julkaisu pdf-muodossa (233,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 15.3.2022

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-8018. 4. vuosineljännes 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 30.9.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/jyev/2021/04/jyev_2021_04_2022-03-15_tie_001_fi.html