Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

2. Tiivistelmä yritysten innovaatiotoiminnasta vuosina 2016–2018

Tutkituista yrityksistä innovaatiotoimintaa harjoitti 62 prosenttia viiteajanjaksolla 2016–2018. Innovaatiotoimintaa harjoittaneiden osuus oli aiemmissa tutkimuksissa, noin 5–10 vuotta taaksepäin, reilu puolet yrityksistä. Osuus on sittemmin kasvanut, ja kahdessa viimeisimmässä tutkimuksessa se on kiivennyt yli 60 prosentin osoittaen, että yhä suurempi osa suomalaisyrityksistä kehittää tuotteitaan tai prosessejaan.

Uusia tai parannettuja tuotteita toi markkinoille 37 prosenttia yrityksistä. Yritykset myös useimmiten kehittävät itse tuotteita. Kaksi kolmesta tuoteinnovaatioita tehneestä yrityksestä toi markkinoille markkinoiden kannalta uusia tuotteita. Liikevaihtoa tuoteinnovaatioista kertyi reilu viidennes tuoteinnovaatioita ilmoittaneiden yritysten kokonaisliikevaihdosta. Tutkimuksen kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta tämä oli 14 prosenttia.

Prosessi-innovaatioita kehittää suurempi osa yrityksistä kuin tuotteita. Vuosina 2016–2018 liiketoimintaprosesseihin liittyviä innovaatioita teki lähes puolet, 48 prosenttia, yrityksistä. Kuten tuoteinnovaatioiden tapauksessa, myös prosessi-innovaatioiden tekijöistä merkittävä osa kehittää prosesseja itse.

Yli puolet innovoineista yrityksistä ilmoitti sekä tuote- että prosessi-innovaatioille asetettujen odotusten täyttyneen jo tutkimusjakson aikana. Usein tulosten realisoitumien vie kuitenkin aikaa, ja innovaatioiden tulokset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä.

Yritysten innovaatiomenot ovat kasvaneet edellisesti mittausajankohdasta, ja vuodelle 2018 niitä kirjattiin 6,8 miljardia euroa kasvun oltua noin 760 miljoonaa kahden vuoden takaisista menoista. Valtaosa menoista oli tutkimus- ja kehittämistoimintamenoja. Teollisuudessa toimivien yritysten osuus innovaatiomenoista oli 58 prosenttia, vaikka merkittävin lisäys syntyi palvelualojen t&k-menoissa. Muiden innovaatiomenojen kuin t&k-menojen raportointi on esimerkiksi yritysten investointeihin nähden hyvin vähäistä. On oletettavaa, että menot eivät tältä osin kuvaudu tilastossa täysimääräisinä.

Pääomarahoitusta oli kaikkiaan 12 prosentilla innovaatiotoimintaa harjoittaneista vuosina 2016–2018, ja kolme neljästä rahoitusta saaneesta käytti sitä t&k- tai muuhun innovaatiotoimintaan. Velkarahoitusta sai joka viides innovaatiotoimintaa harjoittaneesta, ja noin joka toinen rahoitusta saaneesta ja innovaatiotoimintaa harjoittaneesta käytti rahoitusta myös innovaatiotoimintaan.

Innovaatiotoimintaa harjoittaneista 37 prosenttia sai julkista rahoitustukea. Tukea saaneiden osuus oli teollisuudessa palvelualoja suurempi. Yleisin tuen muoto on valtion rahoitustuki, joka kattaa muun muassa Business Finlandin tuet.

Innovaatioyhteistyötä tehtiin aiempien vuosien tavoin yleisimmin laite- ja materiaalitoimittajien, konsulttien ja yksityisten tutkimuslaboratorioiden sekä yritysasiakkaiden kanssa. Myös korkeakoulut ovat tärkeitä yhteistyötahoja uuden kehittämisessä, ja konserniyhtiöt tietenkin innovoivat yhdessä oman konsernin muiden yritysten kanssa.

Tietosuojalainsäädäntö vaikuttaa yritysten innovaatiotoimintaan, sillä sen lisäksi, että osa yrityksistä arvioi sen synnyttävän ja mahdollistavan innovaatiotoimintaa, se ennen kaikkea näyttäytyy monille yrityksille innovaatiotoimintaa estävänä tai hankaloittavana tekijänä.

Yleisin innovaatiotoimintaa haittaava tekijä on osaavan henkilökunnan puuttuminen yrityksissä. Tämä koskettaa kaiken kokoisia yrityksiä. Suurissa yrityksissä erityisenä haasteena innovaatiotoiminnan aloittamiselle ja harjoittamiselle ovat yrityksessä vallitsevat erilaiset prioriteetit.

Teollisuuden yritykset suojasivat, kuten patentoivat, palvelualojen yrityksiä yleisemmin, mutta palvelualojen yrityksillä taas oli enemmän muita immateriaalioikeuksiin liittyviä toimia, joskin formaalit suojaustoimenpiteet ja immateriaalioikeuksiin liittyvät toimet koskettavat vain rajallista yritysjoukkoa. Tiedonhankinnassa teollisuusyritykset hyödyntävät palvelualojen yrityksiä yleisemmin esimerkiksi patenttien sisältämää informaatiota tai standardointi-informaatiota, palvelualojen yritykset taas käyttävät teollisuusyrityksiä yleisemmin internetin kanavia ja avoimia alustoja.

Datan käyttö yritysten liiketoiminnassa on tutkimustuloksen valossa yleistynyt edellistutkimuksesta. Digitalisaation tärkeimpinä sovelluskohteina olivat vuosina 2016–2018 digitaaliset tuotteet ja pilvipalvelut.

Yleisimmät yritysten kokemat tulokset tutkimusorganisaatioiden kanssa tehdystä yhteistyöstä olivat vuosina 2016–2018 näkemys kehitystrendeistä ja markkinoista, uuden teknologian, menetelmän tai laitteen käyttöönotto ja tuotekehitys. Yleisimmät yhteistyömuodot eli opiskelijoiden harjoittelut ja opinnäytetyöt sekä rekrytoinnit myös vahvistuivat entisestään yritysten näkemysten mukaan.


Lähde: Innovaatiotoiminta 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Mervi Niemi 029 551 3263, Heidi Pirkola 029 551 3246, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko


Päivitetty 23.4.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Innovaatiotoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-4380. 2018, 2. Tiivistelmä yritysten innovaatiotoiminnasta vuosina 2016–2018 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/inn/2018/inn_2018_2020-04-23_kat_002_fi.html