Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

2. Internet yrityksissä

2.1 Internet-yhteydet

Suomessa käytännössä kaikilla yrityksillä on internet-yhteys. Internet-yhteyksien nopeudet kehittyvät kuitenkin jatkuvasti.

Kaikista yrityksistä 61 prosentilla oli kiinteä internet-yhteys, jonka nopeus on vähintään 100 Mbit/s. Yritysten koon mukaan tarkasteltuna vähintään 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä näin nopeita yhteyksiä oli 83 prosentilla, ja pienimmissä 10–19 henkilöä työllistävissä yrityksissä 53 prosentilla.

Kuvio 1. Kiinteän internet-yhteyden nopeus vähintään 100 Mbit/s ¹

Kuvio 1. Kiinteän internet-yhteyden nopeus vähintään 100 Mbit/s ¹
1) Osuus luokan yrityksistä

Vuodesta 2010 niiden yritysten määrä, joilla on vähintään 100 Mbit/s nopeudella toimiva yhteys, on lisääntynyt 11 prosentista vuoden 2021 61 prosenttiin.

Kuvio 2. Yrityksellä vähintään 100 Mbit/s nopeudella toimiva kiinteä internet-yhteys 2010-2021¹

Kuvio 2. Yrityksellä vähintään 100 Mbit/s nopeudella toimiva kiinteä internet-yhteys 2010-2021¹
1) Osuus kaikista vähintään 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä

2.2 Internetin käyttö

Vähintään kymmenen henkilöä työllistävien yritysten yhteenlasketusta henkilöstöstä 85 prosentilla oli pääsy internetiin työasioissa. Toimialoittain tarkasteltuna useimmin henkilöstöllä on pääsy internetiin informaation ja viestinnän (99%) sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (97%) toimialoilla. Harvimmin henkilöstöllä on pääsy internetiin majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla (73%).

Suuruusluokittain tarkasteltuna suurimpien vähintään 100 henkilöä työllistävien yritysten työntekijöistä 89 prosenttia ja pienemmissä kokoluokissa 77–80 prosenttia pääsee työtehtävissä internetiin.

Kuvio 3. Henkilöstön internetin käyttö¹

Kuvio 3. Henkilöstön internetin käyttö¹
1) Internetiin työasioissa pääsevien osuus luokan yhteenlasketusta henkilökunnasta.

Yrityksissä 65 prosentissa koko henkilöstöllä oli pääsy internetiin työasioissa. Vähintään puolella henkilöstöstä oli pääsy internetiin työasioissa 77 prosentissa yrityksistä ja vähintään neljänneksellä 90 prosentissa yrityksistä.

2.3 Koronaviruspandemian vaikutukset yritysten etäyhteyksiin

Koronavirusepidemian vaikutuksia yritysten tietotekniikan käyttöön, erityisesti liittyen etätyöskentelyyn, tutkittiin kysymyksillä koskien koronapandemian vaikutusta niiden henkilöiden määrää, joilla oli etäyhteyksiä yrityksen järjestelmiin sekä kysymyksellä etäkokouksien lisääntymisestä.

Yrityksistä 29 prosentissa niiden henkilöiden määrä, joilla on etäyhteys yrityksen sähköpostiin tietokoneella tai puhelimella, lisääntyi vuonna 2020 johtuen kokonaan tai osittain koronaepidemiasta. Kokonaan koronapandemiasta johtuen etäyhteydet sähköpostiin lisääntyivät 12 prosentissa yrityksistä ja osittain 17 prosentissa yrityksistä. Yritysten koon mukaan tarkasteltuna vähintään 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä etäyhteydet sähköpostiin lisääntyi koronapandemian vuoksi 49 prosentissa, ja pienimmissä 10–19 henkilöä työllistävissä yrityksissä 20 prosentissa yrityksistä.

Toimialoittain tarkasteltuna etäyhteydet sähköpostiin koronasta johtuen lisääntyivät useimmin teollisuuden (39%), ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (38%), tukkukaupan (35%) ja informaation ja viestinnän (34%) toimialoilla.

Kuvio 4. Yritykset, joissa niiden henkilöiden määrä, joilla on etäyhteys yrityksen sähköpostiin (tietokoneella tai puhelimella), lisääntyi johtuen kokonaan tai osittain koronaepidemiasta¹

Kuvio 4. Yritykset, joissa niiden henkilöiden määrä, joilla on etäyhteys yrityksen sähköpostiin (tietokoneella tai puhelimella), lisääntyi johtuen kokonaan tai osittain koronaepidemiasta¹
¹Osuus luokan yrityksistä

Samoin yrityksistä 29 prosentissa niiden henkilöiden määrä, joilla on etäyhteys muihin yrityksen järjestelmiin kuin sähköpostiin, lisääntyi johtuen kokonaan tai osittain koronaepidemiasta vuonna 2020. Kokonaan koronapandemiasta johtuen etäyhteydet muihin järjestelmiin lisääntyivät 13 prosentissa yrityksistä ja osittain 16 prosentissa yrityksistä. Yritysten koon mukaan tarkasteltuna vähintään 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä etäyhteydet yrityksen muihin järjestelmiin lisääntyi koronapandemian vuoksi 59 prosentissa, ja pienimmissä 10–19 henkilöä työllistävissä yrityksissä 20 prosentissa yrityksistä.

Toimialoittain tarkasteltuna etäyhteydet muihin järjestelmiin koronasta johtuen lisääntyivät useimmin ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (46%), informaation ja viestinnän (45%), teollisuuden (41%) ja tukkukaupan (35%) toimialoilla.

Kuvio 5. Yritykset, joissa niiden henkilöiden määrä, joilla on etäyhteys yrityksen muihin järjestelmiin kuin sähköpostiin (tietokoneella tai puhelimella), lisääntyi johtuen kokonaan tai osittain koronaepidemiasta¹

Kuvio 5. Yritykset, joissa niiden henkilöiden määrä, joilla on etäyhteys yrityksen muihin järjestelmiin kuin sähköpostiin (tietokoneella tai puhelimella), lisääntyi johtuen kokonaan tai osittain koronaepidemiasta¹
¹Osuus luokan yrityksistä

Etäkokousten määrä lisääntyi ensimmäisenä koronapandemiavuonna 2020 johtuen kokonaan tai osittain koronaepidemiasta 78 prosentissa yrityksistä. Kokonaan koronapandemiasta johtuen etäkokoukset lisääntyivät 49 prosentissa yrityksistä ja osittain 30 prosentissa yrityksistä. Yritysten koon mukaan tarkasteltuna vähintään 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä etäkokoukset lisääntyivät koronapandemian vuoksi 96 prosentissa, ja pienimmissä 10–19 henkilöä työllistävissä yrityksissä 69 prosentissa yrityksistä.

Toimialoittain tarkasteltuna etäkokoukset lisääntyivät koronasta johtuen useimmin informaation ja viestinnän (95%), ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (93%), teollisuuden (89%) ja tukkukaupan (86%) toimialoilla. (Liitetaulukko 1).

Kuvio 6. Yritykset, joissa etäkokousten määrä lisääntyi johtuen kokonaan tai osittain koronaepidemiasta¹

Kuvio 6. Yritykset, joissa etäkokousten määrä lisääntyi johtuen kokonaan tai osittain koronaepidemiasta¹
¹Osuus luokan yrityksistä

2.4 Sosiaalinen media

Sosiaalinen media määriteltiin tässä tutkimuksessa seuraavasti: sosiaalista mediaa käyttäväksi yritykseksi katsotaan sellainen, jolla on sosiaalisessa mediassa käyttäjäprofiili, käyttäjätili tai käyttölisenssi, sosiaalisen median vaatimuksista ja tyypistä riippuen.

Sosiaalista mediaa käyttää 79 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä. Toimialoittain sosiaalinen media on yleisimmin käytössä majoitus- ravitsemistoiminnan (99%), informaation ja viestinnän (96%) ja vähittäiskaupan (95%) toimialoilla ja harvimmin rakentamisen toimialalla 59 prosentissa yrityksistä. Pienimmissä 10–19 henkilöä työllistävistä yrityksistä 74 prosenttia ja suurimmista yli 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä 96 prosenttia käyttää sosiaalista mediaa.

Sosiaalista mediaa käyttävien yritysten lukumäärä on lisääntynyt kahdeksassa vuodessa 41 prosenttiyksiköllä.

Kuvio 7. Sosiaalisen median käyttö yrityksissä¹

Kuvio 7. Sosiaalisen median käyttö yrityksissä¹
¹Käytössä joitain seuraavista: yhteisöpalvelut, blogit tai mikroblogit, multimediasisältöjen jakaminen, Wiki-pohjaiset tiedon jakamisen työkalut, osuus luokan yrityksistä

Kuvio 8. Sosiaalisen median käyttö 2013-2021¹

Kuvio 8. Sosiaalisen median käyttö 2013-2021¹
¹Osuus kaikista vähintään 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä

Kysytyistä sosiaalisen median tyypeistä yleisimmin yritykset käyttivät yhteisöpalveluita (esim. Facebook, LinkedIn, Yammer), joita käytti 76 prosenttia yrityksistä. Multimedian jakamiseen tarkoitettua mediaa (esim. Instagram, YouTube, SlideShare, Pinterest) käytti 50 prosenttia, blogeja tai mikroblogeja (esim. Twitter) 21 prosenttia ja wiki-pohjaisia tiedon jakamisen työkaluja 6 prosenttia yrityksistä. Vuodesta 2013 on yhteisöpalvelujen käyttö lisääntynyt 42 prosenttiyksikköä.

Kuvio 9. Yritysten käyttämät sosiaalisen median tyypit 2013-2021¹

Kuvio 9. Yritysten käyttämät sosiaalisen median tyypit 2013-2021¹
¹Osuus kaikista vähintään 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä

Yhteisöpalvelujen käyttö on yleisintä majoitus- ja ravitsemistoiminnan (97), informaation ja viestinnän (94%) ja vähittäiskaupan (93%) toimialoilla. Muiden sosiaalisen median tyyppien käyttö on selvästi yleisintä informaation ja viestinnän toimialalla, jossa blogeja ja mikroblogeja käyttää 65 prosenttia, multimedian jakamisen mediaa 80 prosenttia ja wiki-pohjaisen tiedon jakamista 40 prosenttia yrityksistä. Sosiaalinen media on otettu käyttöön laajalti eri toimialoilla ja esimerkiksi multimedian jakamista käytetään varsin yleisesti myös majoitus- ja ravitsemistoiminnan (67%), tukkukaupan (66%), ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (64%), teollisuuden (54%) ja vähittäiskaupan (53%) toimialoilla. (Liitetaulukko 2)


Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2021, Tilastokeskus

Lisätietoja: Aarno Airaksinen 029 551 3206, yritys.ict@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja


Päivitetty 3.12.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tietotekniikan käyttö yrityksissä [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-2957. 2021, 2. Internet yrityksissä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/icte/2021/icte_2021_2021-12-03_kat_002_fi.html