Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

3. Internet yrityksissä

3.1 Internet-yhteydet

Yritykset ovat siirtyneet varsin laajalti laajakaistayhteyksien käyttöön 1) . Keväällä 2011 jo 99 prosentilla yrityksistä oli käytössään laajakaistainen yhteys kun huomioidaan sekä kiinteät että mobiilit yhteydet. Kiinteän verkon laajakaistayhteys oli 96 prosentilla yrityksistä. Laajakaista on käytössä hyvin yleisesti kaikissa kokoluokissa ja toimialoilla.

Laajakaistayhteydet ovat yleistyneet nopeasti. Vuodesta 2002 on niiden yritysten määrä, joilla on laajakaistayhteys lisääntynyt 49 prosenttiyksiköllä (Liitekuvio 13). Pienimmissä tarkastellussa yritysten kokoluokassa on samassa ajassa laajakaistan omaavat yritykset lisääntynyt 62 prosenttiyksiköllä.

Kaikista yrityksistä 55 prosentilla oli laajakaista, jonka nopeus on vähintään 10 Mbit/s (Liitekuvio 14). Yritysten koon mukaan tarkasteltuna vähintään 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä näin nopeita yhteyksiä oli jo 82 prosentilla, ja pienimmissä 10–19 henkilöä työllistävissä yrityksissä 50 prosentilla. Vähintään 100 Mbit/s yhteyksiä oli jo 13 prosentilla yrityksistä ja suurimmassa kokoluokassa jo 34 prosentilla (Liitekuvio 15). Hitaampi alle 2 Mbit/s yhteys nopeimpana yhteytenä oli vielä 7 prosentilla yrityksistä.

Langaton laajakaistainen yhteys Internetiin oli käytössä 77 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 12). Tähän sisältyy kannettavalla tietokoneella käytettävä mobiili laajakaistainen yhteys 67 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 10) ja matkapuhelimella käytettävä laajakaistainen yhteys 67 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 11).

Mikä tahansa mobiili yhteys Internetiin, laajakaistainen tai hitaampi yhteys, oli käytössä 79 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 12)

3.2 Internetin käyttö

Internetiä käyttävistä vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä 36 prosentissa koko henkilöstö käytti työssään tietokonetta, jossa oli Internet-yhteys (Liitekuvio 21). Vähintään puolet henkilöstöstä käytti tällaista tietokonetta 57 prosentissa yrityksistä ja vähintään neljännes 73 prosentissa yrityksistä.

Kaikkien yritysten yhteenlasketusta henkilöstöstä 65 prosenttia käytti työssään sellaista tietokonetta, jossa on Internet-yhteys (Liitekuvio 22). Toimialoittain tarkasteltuna useimmin henkilökunta käyttää työssään tällaista tietokonetta informaation ja viestinnän sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialoilla, joissa sellainen oli käytössä 97 prosentilla henkilökunnasta. Harvimmin henkilöstö käyttää tällaista tietokonetta rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla, joissa 43–44 prosenttia työntekijöistä käyttää työssään tietokonetta, jossa on Internet-yhteys.

Suuruusluokittain tarkasteltuna suurimpien vähintään 100 henkilöä työllistävien yritysten työntekijöistä 67 prosenttia käyttää työssään tietokonetta, jossa on Internet-yhteys, ja pienemmissä kokoluokissa sellaista työssään käyttävien työntekijöiden osuus vaihtelee varsin vähän, 59 ja 61 prosentin välillä.

3.3 Internetin käyttö kontakteissa julkishallintoon

Internetin käyttö kontakteissa julkishallintoon on hyvin tavallista suomalaisissa yrityksissä. Internetiä tiedon hankintaan julkishallinnon Internet-sivuilta edellisenä vuonna käytti 92 prosenttia ja lomakkeiden palauttamiseen julkiseen hallintoon 87 prosenttia yrityksistä (Liitekuvio 16).

Toimialoittain tarkasteltuna Internetin käyttö tiedon hankintaan julkishallinnosta vaihtelee vähittäiskaupan 85 prosentista informaation ja viestinnän 95 prosenttiin (Liitekuvio 18) ja Internetin käyttö lomakkeiden palauttamiseen vähittäiskaupan 81 prosentista majoitus ja ravitsemistoiminnan 94 prosenttiin (Liitekuvio 19). Suuruusluokittain tarkasteltuna Internetin käyttö tiedon hankintaan julkishallinnolta vaihtelee pienimpien yritysten 89 prosentista suurimpien 97 prosenttiin ja Internetin käyttö lomakkeiden palauttamiseen pienimpien yritysten 83 prosentista suurimman kokoluokan 93 prosenttiin.

Hallinnollisia asioita hoidettiin hyvin yleisesti sähköisesti. Työnantajasuorituksia ilmoitti sähköisesti 83 prosenttia, arvonlisäveroa koskevia ilmoituksia 82 prosenttia, yrityksen tuloveroilmoituksen 58 prosenttia ja tulli-ilmoituksia 29 prosenttia yrityksistä (Liitekuvio 17).

Kysyttäessä mahdollisia rajoittavia tekijöitä sähköiseen asiointiin julkisen hallinnon kanssa 38 prosenttia yrityksistä merkitsi jonkin kysytyistä rajoittavista tekijöistä. Yleisin rajoittava tekijä oli se, että sähköinen asiointi tarvitsee edelleen rinnalleen lisäksi paperipostin lähettämistä tai henkilökohtaisen käynnin ((29%). Varsin yleisinä rajoitteina pidettiin myös tietämättömyyttä sähköisen asioinnin saatavuudesta (25%) ja sähköisen asioinnin monimutkaisuutta tai aikaa vievyyttä (19%). Huoli tietoturvallisuudesta oli suhteellisen harvinainen rajoittava tekijä (8%) (Liitekuvio 20).

3.4 Kotisivut

Omat kotisivut oli keväällä 2011 käytössä 93 prosentilla kaikista vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä (Liitekuvio 23). Kotisivut ovat hyvin yleiset kaiken kokoisissa yrityksissä. Suurimmissa kokoluokissa kotisivut oli käytössä 99 prosentilla yrityksistä ja pienimmässäkin jo 89 prosentilla.

Toimialoittain tarkasteltuna kotisivut olivat muita harvemmin käytössä kuljetuksen ja varastoinnin (81%) sekä rakentamisen (83%) toimialoilla.

Vuodesta 1999 kotisivut ovat lisääntyneet vähintään kymmenen henkeä työllistävissä yrityksissä 43 prosenttiyksiköllä (Liitekuvio 24). Suuruusluokittain tarkasteltuna on kasvua edelleen ollut kaikissa kokoluokissa (Liitekuvio 25).

Kotisivuja käytettiin hyvin yleisesti tuotteiden markkinointiin. 87 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä, jolla oli kotisivut, käytti niitä tähän tarkoitukseen (Liitekuvio 26). Tuoteluettelot tai hinnastot olivat kotisivuilla 37 prosentilla yrityksistä. Internet-myyntiä harjoitti noin 17 prosenttia näistä yrityksistä ja 18 prosenttia tarjosi tietoa yksityisyyden suojasta kotisivuilla. Myös rekrytointia harjoitettiin yleisesti, 47 prosenttia yrityksistä ilmoitti avoimista työpaikoista tai tarjosi hakemuksen jättömahdollisuuden kotisivuillaan.


1) Laajakaistalla tarkoitetaan tässä kaikkia yhteyksiä jotka ovat nopeudeltaan vähintään 256 kbit/s. Modeemi ja ISDN eivät ole laajakaistaisia yhteyksiä, mutta esim. ADSL on.

Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2011, Tilastokeskus

Lisätietoja: Aarno Airaksinen (09) 1734 3206, Kari-Pekka Niemi (09) 1734 3399, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 24.11.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tietotekniikan käyttö yrityksissä [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-2957. 2011, 3. Internet yrityksissä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 30.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/icte/2011/icte_2011_2011-11-24_kat_003_fi.html