Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 27.8.2020

Palkansaajien säännöllisen työajan ansiot nousivat huhti-kesäkuussa 1,5 prosenttia

Kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan nimellisansioiden nousua kuvaava ansiotasoindeksi nousi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2020 huhti–kesäkuussa 1,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Reaaliansiot nousivat 1,7 prosenttia edellisen vuoden toiseen neljännekseen verrattuna, koska kuluttajahintojen kehitys oli negatiivista kuluvan vuoden toisella neljänneksellä.

Ansiotasoindeksi ja reaaliansiot 2000/1–2020/2, vuosimuutosprosentti

Ansiotasoindeksi ja reaaliansiot 2000/1–2020/2, vuosimuutosprosentti

Kokoaikaisten palkansaajien nimellisansiot kohosivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2019 huhti–kesäkuusta vuoden 2020 vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä sektorilla 1,6 prosenttia, valtiolla 1,1 prosenttia ja kuntasektorilla 1,2 prosenttia.

Säännöllisen ansion indeksi nousi huhti–kesäkuussa 1,3 prosenttia

Säännöllisen ansion indeksi kuvaa ansiotasoindeksiä paremmin pysyvää ansiomuutosta, sillä se ei huomioi tulospalkkioita eikä työehtosopimuksiin perustuvia kertaeriä. Kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen ansion indeksi nousi vuoden 2020 huhti–kesäkuussa 1,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Yksityisellä sektorilla kasvua oli 1,6 prosenttia, valtiolla 0,4 prosenttia ja kuntasektorilla 0,4 prosenttia.

Ennakkotietojen mukaan palkansaajien ansiot ovat heinä–syyskuussa 1,8 prosenttia edellisvuotta korkeammat

Palkansaajien nimellisansiot ovat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2020 heinä–syyskuussa 1,8 prosenttia korkeammat kuin edellisen vuoden heinä–syyskuussa. Ennakkotiedon mukaan ansiotasoindeksi 2015=100 on vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä 107,2. Tilastokeskus laatii ansiotasoindeksin kolmannen neljänneksen ennakkotiedon työntekijän eläkelain (2006/395) perusteella.

Vuoden 2020 tiedot perustuvat sopimusvaikutusten ja liukumien arvioihin

Ansiotasoindeksit ja säännöllisen ansion indeksit ovat lopullisia vuoteen 2019 asti. Ne perustuvat toteutuneeseen ansiokehitykseen. Vuoden 2020 indeksit ovat ennakollisia ja ne perustuvat sopimusvaikutusten ja liukumien arvioihin. Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan vaikutukset eivät suoraan vaikuta ansiotasoindeksiin, sillä tilasto kuvaa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä. Sen sijaan jos esimerkiksi tulospalkkioita maksetaan aiempaa vähemmän, heijastuu se ansiotasoindeksin kehityksessä.

Kansallisesta tulorekisteristä on saatavilla tietoja palkkatulojen kehityksestä vuonna 2020. Tieto&trendit -blogissa Palkkatulot rojahtivat yksityisellä sektorilla toukokuussa 2020 tarkastellaan, miten koronaviruksen aiheuttama poikkeustila heijastuu palkkatulojen kehityksessä.

Alla olevassa kuviossa tarkastellaan ansiotasoindeksin kehitystä vuosina 2015–2020. Tarkastelu päättyy uusimpaan julkaistuun neljännekseen eli vuoden 2020 toiseen vuosineljännekseen. Kilpailukykysopimuksessa sovittu julkisen sektorin lomarahojen leikkaus ja sen päättyminen näkyvät kuntasektorin ja valtion ansiotasoindeksin kehityksessä vuosina 2017 ja 2020. Ansiotasoindeksi laski kuntasektorilla ja valtiolla vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Vastaavasti lomarahaleikkauksen päättyminen kesän 2019 jälkeen käänsi kuntasektorin ja valtion ansiotasoindeksin nousuun vuoden 2020 alussa.

Ansiotasoindeksin 2015=100 kehitys työnantajasektorin mukaan vuosina 2015–2019

Ansiotasoindeksin 2015=100 kehitys työnantajasektorin mukaan vuosina 2015–2019

Palkkaliukumat vaihtelevat sopimuskorotuksia enemmän eri toimialoilla

Ansiokehitys koostuu sopimuskorotuksista ja palkkaliukumista. Nämä yhdessä muodostavat ansiotasoindeksin mukaisen ansiokehityksen, joka sisältää työehtosopimuksiin perustuvat kertaerät ja tulospalkkiot. Kuviossa on esitetty ansiokehitys toimialaluokituksen pääluokkatasolla niin, että sopimuskorotukset ja palkkaliukumat on eroteltu. Tarkastelu päättyy vuoteen 2019, koska tähän saakka tiedot perustuvat toteutuneeseen ansiokehitykseen.

Ansiokehitys toimialoittain (TOL2008) vuosina 2015–2019

Ansiokehitys toimialoittain (TOL2008) vuosina 2015–2019

Ansiokehitys oli vuosina 2015–2019 nopeinta toimialalla kiinteistöalan toiminta (9,7 prosenttia) sekä toimialalla ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (7,3 prosenttia). Näillä toimialoilla myös palkkaliukumien osuus ansiokehityksestä oli suurin. Ansiokehitys oli hitainta toimialoilla muu palvelutoiminta (2,2 prosenttia), taiteet, viihde ja virkistys (3,2 prosenttia) ja teollisuus (3,2 prosenttia). Näillä toimialoilla palkkaliukuma oli negatiivista vuosina 2015–2019. Ansiokehitys ei kokonaisuudessaan kuitenkaan ollut negatiivista, koska ansiokehitys koostuu palkkaliukumien lisäksi sopimuskorotuksista.

Sopimuskorotusten osuus ansiokehityksestä oli vuosina 2015–2019 suurinta kaupan (3,8 prosenttia), hallinto- ja tukipalvelutoiminnan (3,8 prosenttia) sekä majoitus ja ravitsemustoiminnan (3,8 prosenttia) toimialoilla. Pienimmät sopimuskorotukset olivat puolestaan julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen (3,1 prosenttia), koulutuksen (3,1 prosenttia) sekä sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon (3,3 prosenttia) toimialoilla.

Ansiokehitykseen vaikuttaa myös toimialalla tapahtuva rakennemuutos. Seuraavassa kappaleessa tarkastellaan ammattirakenteen muutoksen vaikutusta keskiansioiden kehitykseen.

2010-luvun palkkajohtajia olivat yksityisen sektorin ja kuntien johtajat

Tilastokeskus on laskenut vuodesta 2010 lähtien säännöllisen ansion indeksiin perustuvaa ammatin pääluokalla vakioitua indeksiä, jossa kunkin palkansaajaryhmän ammatin pääluokan ansiokehitys lasketaan erikseen. Ammatin pääluokkia on kymmenen johtajista muihin työntekijöihin.

Oheisessa kuviossa on ammatin pääluokan mukaan vakioitu ansiokehitys työnantajasektoreittain vuodesta 2010 vuoteen 2019. Ammatin pääluokat on jaettu kuviossa neljään luokkaan siten, että johtajat ovat erikseen ja erityisasiantuntijat sekä asiantuntijat on yhdistetty yhdeksi luokaksi. ”Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät” sekä ”palvelu- ja myyntityöntekijät” on yhdistetty toimihenkilöt ja palvelutyöntekijät -luokaksi ja työntekijäluokan muodostavat luokat ”maanviljelijät, metsätyöntekijät ym.”, ”rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät”, ”prosessi- ja kuljetustyöntekijät” sekä ”muut työntekijät”.

Palkansaajien säännöllisen ansion muutokset vuodesta 2010 vuoteen 2019 ammatin pääluokilla vakioituna

Palkansaajien säännöllisen ansion muutokset vuodesta 2010 vuoteen 2019 ammatin pääluokilla vakioituna

Vuodesta 2010 vuoteen 2019 eniten on noussut yksityisen sektorin johtajien ansiot, 31 prosenttia ja seuraavaksi eniten kuntasektorin johtajien ansiot, 21 prosenttia. Näillä sektoreilla ansiotason nousulla ja ansiotasolla on ollut positiivinen korrelaatio viime vuosikymmenellä. Sen sijaan valtiolla kehitys oli päinvastaista. Ansiot nousivat vähiten johtajilla ja eniten toimihenkilöiden ja työntekijöiden ammattiryhmissä.

Vertaamalla ammattivakioitua indeksiä ja säännöllisen ansion indeksiä voidaan tarkastella, miten muutokset ammattirakenteessa vaikuttavat keskiansioiden kehitykseen mm. eri työnantajasektoreilla. Keskimäärin työmarkkinoilla ammattirakenteen muutos ei ole juurikaan vaikuttanut ansiotason kehitykseen, koska vuodesta 2010 vuoteen 2019 ammatin pääluokalla vakioitu indeksi on noussut vain kaksi kymmenystä vähemmän kuin säännöllisen ansion indeksi ilman ammattivakiointia.

Säännöllisen ansion indeksin ja ammattirakennevakioidun indeksin muutos vuodesta 2010 vuoteen 2019

Säännöllisen ansion indeksin ja ammattirakennevakioidun indeksin muutos vuodesta 2010 vuoteen 2019

Sen sijaan yksityisen sektorin ja julkisen sektorin välillä on selkeä ero kehityksessä. Yksityisellä sektorilla ammattirakennevakioitu indeksi on noussut yhdeksässä vuodessa 0,5 prosenttia enemmän kuin vakioimaton indeksi, mutta kuntasektorilla ammatin pääluokalla vakioitu indeksi on noussut kaksi prosenttia vähemmän ja valtiolla 2,1 prosenttia vähemmän kuin vakioimaton indeksi.

Julkisella sektorilla ammattirakenne on siis selvästi siirtynyt kohti paremmin palkattuja ammatteja, mikä voi osittain johtua organisaatioiden aputoimintojen ulkoistamisesta. Yksityisellä sektorilla sen sijaan ei ole selvää suuntaa, vaan rakennemuutosten vaikutukset vaihtelevat vuodesta riippuen molempiin suuntiin.


Lähde: Ansiotasoindeksi 2020, 2. neljännes, Tilastokeskus

Lisätietoja: Anu Uuttu 029 551 2322, Harri Nummila 029 551 3235, palkat.indeksit@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (532,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 27.8.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ansiotasoindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3737. 2. vuosineljännes 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ati/2020/02/ati_2020_02_2020-08-27_tie_001_fi.html