Julkaistu: 14.1.2022

Aluevaaleissa 2022 yhteensä 10 584 ehdokasta

Vuoden 2022 aluevaaleissa asetettiin yhteensä 10 584 ehdokasta. Rekisteröidyistä puolueista 19 asetti vaaleissa ehdokkaita, valitsijayhdistysten asettamia ehdokkaita vaaleissa on 61. Ehdokkaista on miehiä 5 778 ja naisia 4 806. Asetetuista ehdokkaista 111 on istuvia kansanedustajia ja 3 346 istuvia kunnanvaltuutettuja. Eduskuntapuolueista eniten ehdokkaita asetti SDP, 1 632 ehdokasta, ja vähiten RKP, 306 ehdokasta. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoon aluevaalien 2022 ehdokasasettelusta.

Miesten ja naisten osuus ehdokkaista puolueen ja iän mukaan aluevaaleissa 2022, %

Miesten ja naisten osuus ehdokkaista puolueen ja iän mukaan aluevaaleissa 2022, %
Puolueet, joilla vähintään 10 ehdokasta

Eduskuntapuolueiden ehdokkaista naisten osuus on pienin Perussuomalaisilla (27,1 prosenttia) ja suurin Vihreällä liitolla (59,1 prosenttia). Kaikista puolueista naisehdokkaiden osuus on suurin Kristallipuolueella (82,1 prosenttia) ja pienin Piraattipuolueella (9,1 prosenttia). Kaikista ehdokkaista naisia on 45,4 prosenttia. Vuoden 2022 aluevaaleissa naisten osuus ehdokkaista on selvästi suurempi kuin 2021 kuntavaaleissa.

Kaikkien ehdokkaiden keski-ikä on 50,3 vuotta, miesehdokkaiden 51,5 ja naisehdokkaiden 48,7 vuotta. Ehdokkaista 2 996 on 60 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia. Ehdokkaista on 24 vuotta täyttäneitä tai sitä nuorempia yhteensä 366. Eduskuntapuolueista vanhimmat ehdokkaat ovat KD:lla, 60 vuotta täyttäneiden osuus on 37,5 prosenttia ja keski-ikä 53 vuotta. Eduskuntapuolueista nuorimmat ehdokkaat ovat Vihreällä liitolla, joista 34,2 prosenttia on alle 40-vuotiaita ja keski-ikä 45,1 vuotta.

Ehdokkaiksi on asettunut 3 miestä ja 2,4 naista tuhatta äänioikeutettua miestä/naista kohden. Kuntavaaleissa naisten ehdokkuus on ollut kaikissa ikäluokissa miehiä alemmalla tasolla. Vuoden 2022 aluevaaleissa lähes kaikissa ikäluokissa aina 50-vuotiaisiin saakka naisten osuus ehdokkaista on suurempi kuin miesten.

Ehdokkaiden osuus ikäluokasta sukupuolen mukaan aluevaaleissa 2022, %

Ehdokkaiden osuus ikäluokasta sukupuolen mukaan aluevaaleissa 2022, %

Suhteellisesti eniten naisehdokkaita on Kanta-Hämeessä (50,2 %). Selkeästi muita alueita vähemmän naisehdokkaita on Kainuussa ja Päijät-Hämeessä, alle 40 prosenttia ehdokkaista.

Naisten osuus ehdokkaista hyvinvointialueittain aluevaaleissa 2022, %

Naisten osuus ehdokkaista hyvinvointialueittain aluevaaleissa 2022, %

Kaikista puolueiden asettamista ehdokkaista 80 prosenttia oli ehdokkaana myös 2021 kuntavaaleissa. Eduskuntapuolueista eniten samoja ehdokkaita on Perussuomalaisilla, joista lähes 95 prosenttia oli ehdolla myös kuntavaaleissa. Vähiten myös kuntavaaleissa olleita ehdokkaita on Liike Nyt -puolueella hieman yli 50 prosenttia. Suurin osa ehdokkaista oli 2021 kuntavaaleissa saman puolueen ehdokkaana kuin nyt.

Vieraskielisiä, eli muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia, on ehdokkaissa selvästi vähemmän kuin äänioikeutetuissa. Äänioikeutetuista vieraskielisiä on hieman yli kuusi prosenttia, ehdokkaista 2,2 prosenttia. Eduskuntapuolueista eniten vieraskielisiä ehdokkaita on Vihreällä liitolla (4,0 %) ja Kristillisdemokraateilla (3,4 %). Eduskuntapuolueiden ulkopuolisessa ryhmässä vieraskielisten osuus ehdokkaista on keskiarvoa suurempi (3,8 %). Vieraskielisten ehdokkaiden osuus on pienin Perussuomalaisilla (1,2 %) ja Liike Nyt -puolueella (1,2 %).

Vieraskielisten osuus äänioikeutetuista ja ehdokkaista (puolueittain) aluevaaleissa 2022, %

Vieraskielisten osuus äänioikeutetuista ja ehdokkaista (puolueittain) aluevaaleissa 2022, %

Ehdokkaissa on 27 eri maan kansalaisia. Äänioikeutetuista ulkomaan kansalaisia on hieman yli neljä prosenttia. Ulkomaan kansalaisia on ehdokkaana 66 henkilöä. Suomen kansalaisia, joilla on myös jonkin toisen maan kansalaisuus, on ehdokkaana 163 (1,5 %). Kaikista äänioikeutetuista kaksoiskansalaisia on 2,1 prosenttia.

Ehdokkaista yli 93 prosentilla on jokin perusasteen jälkeinen tutkinto, äänioikeutetuista perusasteen jälkeisen tutkinnon on suorittanut hieman yli 76 prosenttia. Tämä selittyy osittain äänioikeutettujen ja ehdokkaiden erilaisella ikärakenteella. Eduskuntapuolueista korkein koulutustaso on Vihreän liiton ehdokkailla, joista lähes 68 prosentilla on korkeakouluasteen tutkinto. Kaikista ehdokkaista vastaavan tasoisen tutkinnon on suorittanut 47 prosenttia, äänioikeutetuista 23 prosenttia. Myös RKP:n ja Kokoomuksen ehdokkaat ovat keskimääräistä korkeammin koulutettuja, RKP:n ehdokkaista 63,7 ja Kokoomuksen 60,0 prosentilla on korkeakouluasteen tutkinto.

Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) koulutusasteen mukaan aluevaaleissa 2022, %

Vain
perus-
aste
Toinen
aste
Alin
korkea-
aste
Alempi
korkea-
koulu-
aste
Ylempi
korkea-
koulu-
aste,
tutkija-
koulutus
Äänioikeutetut 23,8 44,2 9,5 12,2 10,3
Ehdokkaat 6,6 34,7 11,7 18,7 28,3
SDP 5,8 38,5 12,9 18,6 24,2
PS 11,1 51,1 10,9 14,9 12,0
KOK 4,6 22,3 13,0 18,4 41,6
KESK 4,6 28,2 16,1 18,6 32,5
VIHR 4,8 23,1 4,6 22,7 44,8
VAS 7,5 43,5 8,4 20,5 20,0
RKP 3,9 19,0 13,4 23,5 40,2
KD 6,7 31,1 13,5 18,1 30,7
LIIKE 9,0 42,6 11,0 21,7 15,7
Muut 9,8 47,1 11,1 15,8 16,2

Ehdokkaista työllisiä oli vuoden 2020 lopussa 70 prosenttia ja työttömänä noin seitsemän prosenttia. Äänioikeutetuista työllisiä oli noin puolet ja työttömänä 7,6 prosenttia. Ehdokkaista oli eläkeläisiä selvästi äänioikeutettuja vähemmän (noin 17 %). Äänioikeutetuista eläkeläisiä oli noin kolmannes. Työllisyysaste lasketaan työllisten osuutena työikäisestä, 18–64 -vuotiaasta väestöstä.

Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) pääasiallisen toiminnan mukaan aluevaaleissa 2022, %

Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) pääasiallisen toiminnan mukaan aluevaaleissa 2022, %

Kaikista 18–64 -vuotiaista ehdokkaista työllisiä on 80,5 prosenttia. Työllisyysaste on äänioikeutettujen 18–64 -vuotiaiden kohdalla 11 prosenttiyksikköä alempi. Pienin ero ehdokkaiden ja äänioikeutettujen työllisyysasteissa on Pohjanmaalla, jossa ehdokkaiden työllisyysaste on 6,5 prosenttiyksikköä korkeampi. Suurin ero on Pohjois-Savossa, jossa ehdokkaiden työllisyysaste on 84,3 prosenttia ja äänioikeutettujen 67,8 prosenttia.

Ehdokkaissa on enemmän yrittäjiä (ml. maa- ja metsätalousyrittäjät) kuin äänioikeutetuissa. Yrittäjien osuus työllisistä ehdokkaista on noin 14 prosenttia ja äänioikeutetuista hieman yli 10 prosenttia. Eduskuntapuolueista eniten yrittäjiä on ehdokkaana Liike Nyt -puolueella (30,2 %) ja toiseksi eniten Keskustalla (20,2 %), joista noin puolet on maa- ja metsätalousyrittäjiä.

Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) sosioekonomisen aseman mukaan aluevaaleissa 2022, %

Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) sosioekonomisen aseman mukaan aluevaaleissa 2022, %

Äänioikeutettujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani vuodelta 2020 oli 22 300 euroa, ehdokkaiden 30 900 euroa. Ehdokkaiden käytettävissä oleva rahatulo on keskimäärin 39 prosenttia suurempi kuin äänioikeutettujen. Käytettävissä olevat rahatulot ovat suurimmat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella niin äänioikeutetuilla (25 900 euroa/vuosi) kuin ehdokkaillakin (34 500 euroa/vuosi). Käytettävissä olevilla rahatuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista, työhön liittyvistä luontoiseduista sekä tulonsiirroista.

Euromääräisesti suurin tuloero ehdokkaiden ja äänioikeutettujen välillä on Etelä-Savon ja-Pohjois-Savon hyvinvointialueilla, joissa ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani on yli 10 000 euroa korkeampi kuin äänioikeutettujen. Pienimmät tuloerot ovat Keski-Pohjanmaan ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueilla, alle 8 000 euroa.

Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani (euroa/vuosi) hyvinvointialueittain aluevaaleissa 2022

Äänioikeutetut Ehdokkaat
Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset
Yhteensä 22 300 24 200 20 800 30 900 31 600 30 300
Itä-
Uudenmaan
24 600 27 000 22 600 32 700 34 600 30 300
Keski-
Uudenmaan
25 500 27 900 23 300 33 400 34 500 32 400
Länsi-
Uudenmaan
25 900 28 300 24 100 34 500 35 900 33 100
Vantaan ja
Keravan
24 500 26 500 22 900 32 600 34 500 31 700
Varsinais-
Suomen
22 100 24 000 20 700 30 100 30 700 29 800
Satakunnan 21 400 23 500 19 900 30 700 30 600 30 900
Kanta-Hämeen 22 400 24 400 20 800 32 300 32 800 32 100
Pirkanmaan 21 900 24 000 20 400 30 800 31 600 30 000
Päijät-Hämeen 21 400 23 400 20 000 30 500 31 400 29 900
Kymenlaakson 21 400 23 700 19 600 30 200 31 600 28 700
Etelä-Karjalan 21 000 23 100 19 400 30 700 31 800 29 500
Etelä-Savon 20 200 21 500 19 300 30 800 30 800 31 000
Pohjois-Savon 21 100 22 600 20 000 31 500 32 500 30 500
Pohjois-Karjalan 19 700 20 800 18 900 28 000 27 900 28 000
Keski-Suomen 21 000 22 900 19 600 29 800 30 400 29 200
Etelä-
Pohjanmaan
21 300 22 900 20 100 31 100 31 200 30 600
Pohjanmaan 22 200 24 500 20 400 30 700 32 500 28 300
Keski-
Pohjanmaan
21 800 24 100 20 000 29 600 30 300 28 000
Pohjois-
Pohjanmaan
22 000 23 800 20 600 30 700 31 300 30 000
Kainuun 20 800 22 200 19 700 29 400 29 900 28 500
Lapin 21 600 23 000 20 500 30 200 30 700 29 500

Valtakunnallinen ehdokasrekisteri on julkaistu Oikeusministeriön ylläpitämillä sivuilla ( www.vaalit.fi ).


Lähde: Aluevaalit 2022, ehdokasasettelu, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sami Fredriksson 029 551 2696, Kaija Ruotsalainen 029 551 3599, Jaana Asikainen 029 551 3506, vaalit@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (496,9 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 14.01.2022

Viittausohje:

Tilasto: Aluevaalit [verkkojulkaisu].
01 2022. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.1.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/alvaa/2022/01/alvaa_2022_01_2022-01-14_tie_001_fi.html