Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Laatuseloste: Ajankäyttötutkimus 2009, Työviikon rakenne

Tietojen relevanssi

Julkaisun tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuosien 2009–2010 ajankäyttötutkimuksen viikopäiväkirjatietoihin. Ajankäyttötutkimuksen haastattelut tehtiin tietokoneavusteisina käynti- ja puhelinhaastatteluina. Varsinaiset ajankäyttötiedot kerättiin vastaajille jätetyillä päiväkirjoilla, joihin merkittiin ajankäyttö 10 minuutin tarkkuudella kahdelta vuorokaudelta. Eri toimintoihin käytetyn ajan lisäksi selvitetään ajankäytön päivä- ja viikkorytmejä sekä yhdessäoloa.

Kotitalouksien työssäkäyvät jäsenet merkitsivät ansiotyön tekemisen varsinaisen ajankäyttöpäiväkirjan lisäksi myös työaikaa koskevaan viikkolomakkeeseen. Viikkopäiväkirjaa täytettiin seitsemän päivän ajalta, ja aloituspäivä oli sama kuin ensimmäinen varsinaisen päiväkirjan pitopäivä. Ansiotyö kirjattiin 15 minuutin tarkkuudella. Tässä julkaisussa raportoidaan vain viikkopäiväkirjaa koskevia tuloksia.

Tilastokeskus on tehnyt koko väestöä koskevia ajankäyttötutkimuksia vuosina 1979, 1987–1988, 1999–2000 ja 2009–2010. Ensimmäisen tutkimuksen aineisto kerättiin syys–marraskuussa, ja se koski 10–64-vuotiasta väestöä. Myöhemmät tutkimukset ovat 12 kuukaudelta, ja ne kohdistuvat 10 vuotta täyttäneeseen väestöön. Kaksi viimeisintä aineistoa on kerätty Eurostatin suositusten mukaisesti kotitalouksittain. Kaksi ensimmäistä tutkimusta tehtiin yksilöotoksille.

Tutkimuksen menetelmäkuvaus

Ajankäyttötutkimuksen otos poimittiin Tilastokeskuksen koko väestöä koskevasta tilastollisesta rekisteristä, joka on muokattu väestön keskusrekisteristä. Otanta-asetelmana on yksiasteinen ryväsotanta, jossa ryppäinä ovat kotitaloudet ja tutkimusyksikköinä henkilöt. Rekisterissä ei ole kotitaloutta koskevaa tietoa, minkä vuoksi asuntokuntaa käytetään poiminnassa kotitalouden asemesta. Asuntokunta muodostettiin henkilöistä, joilla oli sama kotipaikkatunnus. Useimmissa tapauksissa yksi asuntokunta käsittää yhden kotitalouden, minkä vuoksi asuntokuntaa käytetään kotitalouden approksimaationa.

Ajankäyttötutkimuksen otokseen poimittiin 4 500 kotitaloutta, joihin kuului 11 504 henkilöä, joista 9 987 oli täyttänyt 10 vuotta. Kotitalousotos poimittiin henkilöotoksena siten, että rekisteristä poimittiin systemaattisella otannalla 15 vuotta täyttäneitä henkilöitä, joille otettiin mukaan samassa asunnossa asuvat henkilöt. Asuntokunnan poimintatodennäköisyys on riippuvainen asuntokunnan otantakehikkoon kuuluvien henkilöiden lukumäärästä eli tässä tapauksessa 15 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrästä.

Ajankäyttötutkimuksen perusjoukkona on kotitalousväestö, jolloin laitoksissa asuvat ja varusmiehet kuuluvat tutkimuksen ylipeittoon. Heidät rajattiin poimittaessa tai tietojenkeruuvaiheessa pois otoksesta. Rekisterin päivitysviiveestä johtuen mukana oli myös kuolleita ja ulkomaille muuttaneita henkilöitä, jotka luokiteltiin ylipeittoon kuuluviksi. Ylipeittoon kuuluvia kotitalouksia oli 98 (2 %), joiden poistamisen jälkeen otokseen jäi 4 401 kotitaloutta, joista kadoksi jäi 1 787 kotitaloutta (40 %).

Kustannusten säästämiseksi otos allokoitiin puhelin- ja käyntihaastatteluihin satunnaisprosessilla siten, että lopullisessa aineistossa olisi yhtä paljon puhelin- ja käyntihaastatteluja. Ajankäyttötutkimuksen tutkimusasetelman mukaan vuoden jokaiselle viikolle allokoitiin yhtä monta kotitaloutta. Tietojen keruu ajoittui 52 viikon ajanjaksolle alkaen vuoden 2009 viikosta 17.

Haastattelun yhteydessä otoksesta poistettiin kotitaloudesta muuttaneet henkilöt, joita oli 586 henkilöä. Otokseen kuulumattomista kotitalouksista otoskotitalouksiin oli muuttanut 177 henkilöä, jotka lisättiin otokseen. Netto-otokseksi saatiin 9 742 henkilöä. Ylipeittoa kotitalousotoksen henkilöt mukaan lukien oli kaikkiaan 245 henkilöä.

Tietoja ei saatu kerättyä kaikilta kotitalouksilta tai henkilöiltä. Näitä kutsutaan tutkimuskadoksi. Alkiokadon määrää mitataan ilmoittamalla kadoksi jääneiden alkioiden osuus prosentteina.

Kotitalouskato painotettuna oli 40 %, joka on lähes sama kuin ilman painotusta laskettu, joka oli 41 %. Ajankäyttötutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien kaikilta henkilöiltä ei saatu haastattelua. Näitä henkilöitä oli 5 % vastanneiden kotitalouksien henkilöistä.

Taulukossa 1 näkyy viikkopäiväkirjaan vastanneiden ja katotapausten määrät sekä vastaus- ja katoprosentit sukupuolen, 10-vuotisikäryhmän, alueen, kotitalouden koon sekä tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan.

Taulukko 1 Viikkopäiväkirjan vastanneet ja kato 2009-2010

Vastanneet ja kato
  Vastanneet % Kieltäytyi % Muu syy % Yhteensä %
Yhteensä 1859 68,4 413 15,2 444 16,3 2716 100,0
Miehet 875 65,7 239 18,0 217 16,3 1331 100,0
15 - 24 66 55,5 26 21,8 27 22,7 119 100,0
25 - 34 159 58,5 56 20,6 57 21,0 272 100,0
35 - 44 222 70,3 52 16,5 42 13,3 316 100,0
45 - 54 259 70,2 59 16,0 51 13,8 369 100,0
55 - 64 155 67,1 42 18,2 34 14,7 231 100,0
65- 14 58,3 4 16,7 6 25,0 24 100,0
Naiset 984 71,0 174 12,6 227 16,4 1385 100,0
15 - 24 90 61,6 20 13,7 36 24,7 146 100,0
25 - 34 136 64,5 37 17,5 38 18,0 211 100,0
35 - 44 248 71,5 37 10,7 62 17,9 347 100,0
45 - 54 322 77,8 42 10,1 50 12,1 414 100,0
55 - 64 184 73,0 31 12,3 37 14,7 252 100,0
65- 4 26,7 7 46,7 4 26,7 15 100,0
Alue                
Pääkaupunkiseutu 288 66,4 82 18,9 64 14,7 434 100,0
Muu Etelä-Suomi 606 69,9 131 15,1 130 15,0 867 100,0
Länsi-Suomi 533 67,4 121 15,3 137 17,3 791 100,0
Itä-Suomi 242 73,1 43 13,0 46 13,9 331 100,0
Pohjois-Suomi 190 64,8 36 12,3 67 22,9 293 100,0
Kotitalouden koko                
1 henkilö 193 66,6 46 15,9 51 17,6 290 100,0
2 henkilöä 678 71,7 141 14,9 126 13,3 945 100,0
3 henkilöä 365 64,8 99 17,6 99 17,6 563 100,0
4+ henkilöä 623 67,9 127 13,8 168 18,3 918 100,0
Tilastollinen kuntaryhmitys                
Kaupunkimaiset kunnat 1249 69,2 277 15,3 280 15,5 1806 100,0
Taajaan asutut kunnat 276 65,4 68 16,1 78 18,5 422 100,0
Maaseutumaiset kunnat 334 68,4 68 13,9 86 17,6 488 100,0

"Kieltäytyi" -ryhmä koostuu kiireen tai loman vuoksi kieltäytyneistä sekä niistä tapauksista, joiden kieltäytymisen tarkempi syy ei ole tiedossa. "Muu syy" sisältää kohdejoukkoon kuuluneita työllisiä, jotka kuuluvat esimerkiksi sairauden tai jonkin muun esteen tai syyn takia viikkopäiväkirjan katoon.

Viikkopäiväkirjan kadon jakautuminen on hyvin samanlainen kuin haastattelututkimuksissa ylipäänsä: Vastausprosentti on korkeampi naisilla kuin miehillä. Nuorimmissa ikäryhmissä vastausprosentti jää alhaisemmaksi kuin vähintään 35-vuotiailla. Kaikkein parhaimpaan vastausprosenttiin ylletään 45-54-vuotiaiden naisten ikäryhmässä. Aluetasolla tarkasteluna korkein vastausprosentti löytyy Itä-Suomesta. Kotitalouden koon mukaan parhaaseen vastausprosenttiin pääsevät kahden henkilön kotitaloudet. Tilastollisen kuntaryhmityksen perusteella kato jakautuu melko tasaisesti, mutta kaupunkimaisissa kunnissa ylletään hieman korkeampaan vastausprosenttiin kuin maaseutumaisissa kunnissa.

Painot ovat estimoinnissa käytettäviä kertoimia, joilla otos laajennetaan koskemaan koko perusjoukkoa. Painot lasketaan useassa vaiheessa, jotka ottavat huomioon otanta-asetelman ja kadon vaikutuksen korjauksen. Lisäksi painot vakioidaan kalibrointitekniikalla vastaamaan rekistereistä saatavia tietoja. Painotuksessa annetaan viikonpäiville ja kuukausille sama "edustavuus" siinä mielessä, että painojen summat yksikkötasolla ovat samat. Otos on kiintiöity siten, että kunkin viikonpäivän ja kuukauden otoskoko on vakio. Vastanneiden määrät viikonpäivinä ja kuukausitasolla vaihtelevat riippuen kadosta ja siirretyistä kohteista.

Väkiluku kasvaa kuukausittain. Jos painotus tehdään kuukausittain, niin seurauksena loppuvuoden kuukaudet saavat aineistossa "yliedustuksen", minkä vuoksi painotuksessa on väestömääräksi valittu vuoden 2009 lopun tilanne, jolloin eri kuukausien edustavuuteen ei tule eroja, ja jossa kuukausivakiointi säilyttää kunkin ajankohdan edustavuuden vastausmääristä riippumatta. Väestömäärät vastaavat kotitalousväestöä, joka on saatu vähentämällä maassa asuvasta väestöstä rekisteriin sisältyvä "laitosväestö" eli ns. 900-ryhmä. Varusmiehet eivät kuuluneet tutkimuksen perusjoukkoon, minkä vuoksi estimoidut varusmiesten vuosikeskiarvot vähennettiin varusmiesten ikäluokista.

Ajankäyttötutkimukseen tulevat asuntokunnat poimittiin Tilastokeskuksen koko väestöä koskevasta tilastollisesta rekisteristä, jossa henkilöt olivat kotipaikkatunnuksen mukaisessa järjestyksessä. Poimintamenetelmänä oli systemaattinen poiminta, jolloin saadaan alueellisesti oikein jakautunut otos. Paino laskettiin kotitaloudelle ja kaikki kotitalouden jäsenet saivat otanta-asetelman mukaisesti saman painon. Tätä painoa käytettiin laskettaessa vastanneiden osuuksia ja kadon jakaumia.

Painot vakioitiin kalibrointiestimaattoreihin perustuvalla menetelmällä ikä- ja sukupuoliryhmien, alueen, kuntatyypin, koulutuksen ja verotettavan tulon mukaan. Samaan kalibrointiin liitettiin viikkovakiointi ja kuuluminen työttömien työnhakijoiden rekisteriin tutkimuskuukautena. Näiden muuttujien luokat muutettiin binäärisiksi muuttujiksi siten, että muuttujan arvo on 1 kun henkilö kuuluu luokkaan ja 0 muulloin. Binäärimuuttujille laskettiin kotitalouskohtaiset summat, joita käytettiin kalibrointiprosessissa muuttujina. Tällä menettelyllä kotitalouden kaikilla jäsenillä on sama paino, joka tuottaa ikä- ja sukupuoliluokkien frekvenssien piste-estimaateille oikeat arvot. Kalibrointi tehtiin Calmar-ohjelmistolla lineaarista etäisyysfunktiota käyttäen. Kalibrointi tuotti muutaman suuren painon sellaisissa osajoukoissa, joissa oli vähän vastanneita.

Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Monimutkaisesta otanta- ja estimointiasetelmasta johtuen käytettävissä ei ollut valmisohjelmistoa, jolla keskivirheet olisi voitu laskea. Analyyttisen keskivirheen estimaattorin lausekkeen johtaminen on vaativa tehtävä. Näistä syistä johtuen keskivirheille laskettiin approksimaatiot SUDAAN-valmisohjelmalla, joka ottaa huomioon otanta-asetelmaan sisältyvän kotitalouden jäsenten välisen riippuvuuden. Kalibrointiestimaattorit korjaavat vastauskadon aiheuttamaa virhettä tutkimustuloksissa ja samalle ne yleensä pienentävät keskivirheitä muuttujilla, joilla on lineaarista riippuvuutta kalibrointivektorin muuttujiin. SUDAAN:lla lasketuissa luvuissa ei ole otettu huomioon kalibrointiestimaattorien vaikutusta, joten saadut keskivirheet ovat konservatiivisia approksimaatioita estimointiasetelman mukaisille keskivirheille.

Toimintoihin osallistuu usein koko perhe, jolloin tutkimusmuuttujat ovat kotitalouden suhteen sisäkorreloituneita. Muuttujille laskettiin asetelmakertoimet, joiden perusteella voidaan arvioida muuttujien ryvästymistä kotitalousotoksessa. Asetelmakerroin DEFF on aineistosta asetelmaperusteisesti lasketun varianssin ja yksinkertaisen satunnaisotannan varianssin suhde.

Tietojen ajantasaisuus

Ajankäyttötutkimus tehdään kymmenen vuoden välein.

Tietojen saatavuus

Ajankäyttötutkimuksen perustietoja julkaistaan Tilastokeskuksen Internet-sivuilla. Tutkimustuloksia julkaistaan myös paperimuotoisena. Suomen tietoja sisältyy myös Eurostatin julkaisuihin, jotka ovat saatavissa Internetissä.

Tietojen vertailukelpoisuus

Viikkopäiväkirjaa käytettiin ensimmäisen kerran vuosien 1999–2000 ajankäyttötutkimuksessa. Silloin vastaajia pyydettiin merkitsemään lomakkeelle kunkin päivän osalta ainoastaan ansiotyön tekeminen. Tyhjiksi jääneistä päivistä ei tiedetty, olivatko ne poissaolopäiviä tai muuten tyhjiksi jääneitä päiviä. Vuosien 2009–2010 tutkimuksessa pyydettiin vastaajia merkitsemään myös tieto siitä, jos jonain viikonpäivänä ei ollut työskennelty lainkaan. Tämän vuoksi eri vuosien tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia. Tässä julkaisussa esitetään vain vuosia 2009–2010 koskevia tietoja.

Tietojen yhtenäisyys

Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa useita työaikaa koskevia tietoja. Näitä ovat säännöllinen viikkotyöaika, tehty viikkotyöaika ja tehty vuosityöaika. Säännöllinen viikkotyöaika on työntekijän tavanomainen tai keskimääräinen viikkotyöaika päätyössä. Tehty viikkotyöaika on työllisen tutkimusviikolla tekemien työtuntien määrä. Se kysytään erikseen pää- ja sivutyöstä. Tehty vuosityöaika on laskennallinen käsite, joka saadaan jakamalla kaikkien työllisten vuoden aikana tekemien työtuntien määrä työllisten vuosikeskiarvolla. Työvoimatutkimuksen tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Vastaajat arvioivat itse tekemänsä työtunnit.

Ajankäyttötutkimuksen tiedot perustuvat vastaajien pitämiin päiväkirjoihin. Tutkimuksessa täytetään kahdenlaisia päiväkirjoja, joiden pitäminen aloitetaan samana päivänä. Varsinaiseen päiväkirjaan kirjataan omin sanoin kahden vuorokauden koko ajankäyttö kymmenen minuutin tarkkuudella. Päiväkirjat koodataan jälkeenpäin yhtenäisen luokituksen mukaisesti Tilastokeskuksessa. Työllisille jätettyyn viikkopäiväkirjaan vastaajat merkitsevät pelkän ansiotyön tekemisen seitsemän päivän ajalta viidentoista minuutin tarkkuudella.

Eri menetelmiä vertailevissa tutkimuksissa on huomattu, että kysymykset, joissa vastaajia pyydetään muistelemaan työtuntejaan edelliseltä viikolta, tuottavat jonkin verran yliarviota työtunteihin etenkin pitkien työviikkojen osalta. Myös viikkopäiväkirjan on havaittu tuottavan enemmän työtunteja kuin tarkka ajankäyttöpäiväkirja.


Lähde: Ajankäyttötutkimus 2009, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannu Pääkkönen (09) 1734 3229 , Riitta Hanifi (09) 1734 2946, ajankaytto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 16.4.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5639. Työviikon rakenne 2009, Laatuseloste: Ajankäyttötutkimus 2009, Työviikon rakenne . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.1.2023].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/akay/2009/07/akay_2009_07_2014-04-16_laa_001_fi.html