Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

1. Johdanto

Tilastokeskus on tehnyt koko maan kattavia ajankäyttötutkimuksia neljä kertaa noin kymmenen vuoden välein. Viimeisimmän tutkimuksen tiedot kerättiin vuosina 2009–2010. Edelliset tutkimukset ovat vuosilta 1979, 1987–1988 ja 1999–2000.

Ajankäyttötutkimus on toteutettu niin, että tutkimuksen vastaajat eli kotitalouksien 10 vuotta täyttäneet jäsenet pitivät tarkkaa kirjaa ajankäytöstään yhtenä arki- ja yhtenä viikonlopun päivänä. He kirjoittivat päiväkirjaan omin sanoin kymmenen minuutin tarkkuudella, mitä he tekivät. Lisäksi vastaajat merkitsivät päiväkirjoihin, olivatko he yksin vai yhdessä perheenjäsenten tai muiden tuttavien kanssa. Yhdessäolo ei ajankäyttötutkimuksessa välttämättä tarkoita sitä, että tehdään jotain yhdessä, vaan riittää kun ollaan toisen läheisyydessä. Yksinolo voi tarkoittaa paitsi yksin kotona tai ulkona olemista, myös esimerkiksi vetäytymistä omaan huoneeseen, vaikka kotona olisikin muita ihmisiä. Yhdessäolotiedot merkittiin vain valveillaoloajalta.

Yhdessäolotiedot on otettu huomioon vain niiltä osin kuin ne on katsottu luotettaviksi. Tässä julkistuksessa tutkimuspäiviä on vuoden 2009–2010 ajankäyttötutkimuksessa 7001, mikä on 94 prosenttia kaikista vuoden 2009–2010 ajankäyttötutkimuksen tutkimuspäivistä. Tämä on vähemmän kuin vuoden 1999–2000 tutkimuksessa, jolloin tutkimuspäiviä oli 9500, mikä on 90 prosenttia kaikista vuoden 1999–2000 tutkimuspäivistä.


Lähde: Ajankäyttötutkimus 2009, Tilastokeskus

Lisätietoja: Riitta Hanifi (09) 1734 2946, Hannu Pääkkönen (09) 1734 3229, ajankaytto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 6.2.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5639. Yhdessäoloaika 2009, 1. Johdanto . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 31.1.2023].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/akay/2009/06/akay_2009_06_2014-02-06_kat_001_fi.html