Koronan myötä ulkomaan matkailu väheni minimiin. Ihmiset suuntasivat mökeille, ja kotimaanmatkailu saavutti suuren suosion. Pandemiavuosina suomalaisten matkailun aiheuttamat hiilidioksidipäästöt laskivat, mutta mitä päästöille käy tulevaisuudessa?
Kuntien väliset muutot kerrostaloista pientaloihin ovat lisääntyneet vuosina 2020 ja 2021. Erityisesti 30–40-vuotiaat vaihtavat isompaan asuntoon.
Pandemia etätöineen myllersi ainakin tilapäisesti joitakin muuttotrendejä. Lapsiperheiden suuntautuminen suurten kaupunkien kehyskuntiin on kuitenkin jatkunut jo pitkään – syinä työpaikat, palvelut, koulut ja kulkuyhteydet.
Koululaisia on nyt hiukan enemmän kuin vuosikymmen sitten. Yhä useampi heistä asuu kaupungeissa. Pienet kyläkoulut ovat lähes kadonneet Suomesta, kun koulunkäyntiä on keskitetty koulukeskuksiin ja yhtenäiskouluihin. Kainuussa ja Lapissa koulumatka voi olla jopa yli 50 kilometriä suuntaansa.
Lähes kaikilla lapsilla ja nuorilla on ystäviä, mutta yhteyttä pidetään nyt tapaamisen sijaan entistä enemmän sähköisesti. Netti on tuonut nuorille aiempaa enemmän ystäviä, mutta yksinäisyyttäkin koetaan. Lapset ja nuoret osallistuvat aktiivisesti kansalaistoimintaan, erityisesti urheiluseuroissa mutta myös vapaaehtoistyössä.
Sähköinen viestintä ja sosiaalinen media ovat lyhyessä ajassa muuttaneet lasten ja nuorten luovaa kulttuuria syvällisellä tavalla. Kirjoittaminen on menettänyt suosiotaan tällä vuosituhannella, mutta videoita kuvaa yhä useampi. Jako tyttöjen ja poikien harrastuksiin on edelleen selvä.
Suomalainen ravintolakulttuuri on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Ravintoloissa syöminen on lisääntynyt, tansseissa käyminen ja ravintolaillanvietto muuten on vähentynyt. Eniten ravintoloissa ja kahviloissa viihtyvät nuoret kaupungeissa asuvat.
Ulkomaille vuonna 2017 suuntasivat erityisesti sekä 1970-luvulla että 2000-luvulla syntyneet. Kotimaanmatkoja tehtiin myös hieman aikaisempia vuosia enemmän. Kotimaassa alle 45-vuotiaat matkustivat eniten. Matkustamista pitivät tärkeimpänä nuoret ja pääkaupunkiseudulla asuvat. Pääkaupunkiseudulta lähdettiin viettämään aikaa mökille todennäköisemmin kuin muualla Suomessa.
Erilaisten talouksien asumispreferenssejä voi tarkastella postinumeroalueittain käyttämällä Tilastokeskuksen veloituksetonta Paavo – postinumeroalueittainen avoin tieto -palvelua. Siitä saa tilastotietoa muun muassa talouksien koosta ja elämänvaiheesta sekä asumisesta.
Lokakuussa lähes kaikki Kansalaispulssi-kyselyn vastaajat olivat vähintään jonkin verran huolissaan sodan vaikutuksista Suomen talouteen. Ukrainan kriisi huolettaa yleisesti ottaen enemmän naisia kuin miehiä.
Suomessa on kansainvälisessä vertailussa hyvin koulutettu väestö, mutta silti koulutustason pysähtyminen – tai suorastaan lasku – huolestuttaa. Mitä tilanteelle on tehtävissä, ja miltä se näyttää tilastojen valossa?
Syrjäisemmilläkin alueilla voi olla suhteessa asukasmäärään paljon yksinasuvia, enemmistö asuu kuitenkin isoissa kaupungeissa. Sen kertoo Paavo, Tilastokeskuksen postinumeroaluetilastot-palvelu.
Kansalaispulssi-kysely kertoo, että koemme itse noudattavamme ohjeita kuuliaisemmin kuin toiset ihmiset. Asenteissa tapahtuneet muutokset näkyvät pahentuneena koronatilanteena, kirjoittavat Tilastokeskuksen asiantuntijat Tieto&trendit-blogissa.