Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan 4 prosentin bkt-osuuteen yhä prosenttiyksikön verran matkaa – talkoisiin tarvitaan kaikki sektorit

31.10.2022
Kuva: Kari Likonen

Viimeiset kymmenen vuotta Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminta on yleisesti ottaen kehittynyt vaatimattomasti kilpailijamaihin nähden, kunnes vuonna 2017 t&k-panosten kasvaessa edellisvuodesta tapahtui käänne parempaan. Jotta Suomi säilyttäisi hyvän asemansa kansainvälisissä vertailuissa ja pääsisi takaisin t&k-intensiteetiltään kärkimaiden joukkoon, on t&k-toiminnan panostuksia ja sen tilaa kuvaavaa bkt-osuutta kuitenkin yhä tarpeen kasvattaa.

Parlamentaarinen tki-työryhmä on linjannut tavoitteeksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen tason noston neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

Tuoreiden tilastotietojen mukaan t&k-menojen bkt-osuus oli kolme prosenttia vuonna 2021, ja ennakkotiedot arvioivat 2,93 prosentin osuutta kuluvalle vuodelle 2022. (Kuvio 1)

Neljän prosentin tavoitteen kannalta täytyy muistaa, että osuuteen vaikuttaa t&k-panostusten lisäksi myös bruttokansantuotteen kehitys.

Kuvio 1. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus bruttokansantuotteesta vuosina 2000–2022*, parlamentaarisen tki-työryhmän tavoite vuodelle 2030**, prosenttia

*2022 on ennakkotieto
**2030 on kansallisesti asetettu tavoiteluku, ei tilastotieto

Yrityssektori merkittävin t&k-rahoittaja ja -toteuttaja

Vuonna 2021 Suomessa käytettiin tutkimus- ja kehittämistoimintaan kaikkiaan lähes 7,5 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta oli 559 miljoonaa euroa eli 8 prosenttia.

Kuvio 2 havainnollistaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen jakautumisen sektoreittain rahoituslähteen mukaan.

Merkittävin t&k-toiminnan rahoittaja Suomessa on yrityssektori, ja suurin osa tutkimus- ja kehittämistyöstä myös tehdään yrityksissä.

Vuonna 2021 kotimaisen yrityssektorin osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta oli 57 prosenttia. Kun tähän rahoitukseen lisätään ulkomailta tullut yritysrahoitus, yritysten osuus t&k-toiminnan kokonaismenojen rahoituksesta oli 66 prosenttia.

Yritysten t&k-rahoitus kohdentuu lähes täysin yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan, jonka osuus oli 69 prosenttia Suomen kaikista t&k-menoista vuonna 2021.

Toiseksi suurin t&k-menojen rahoittaja on julkinen sektori; sen osuus rahoituksesta on ollut kutakuinkin reilun neljänneksen luokkaa koko 2000-luvun. Osuuteen sisältyvät muun muassa korkeakoulujen suora budjettirahoitus sekä Suomen Akatemian ja Business Finlandin rahoitus.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnaltaan toiseksi suurin on korkeakoulusektori. Sen osuus on viime vuosina ollut noin neljänneksen t&k-menoista. Korkeakoulusektorin osuuteen sisältyy yliopistojen, yliopistollisten keskussairaaloiden sekä ammattikorkeakoulujen tekemä tutkimus ja kehittäminen.

Kuvio 2. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot rahoituslähteen mukaan sektoreittain 2021, miljoonaa euroa

Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta

Yrityssektorilla on suuren osuutensa vuoksi merkittävä vaikutus tutkimus- ja kehittämistoimintamenojen kehittymiseen kokonaisuudessaan. Tuoreimpien tilastotietojen mukaan t&k-menot kasvoivat etenkin yrityssektorilla (11 %), mikä nostatti t&k:n kokonaismenot nimellisarvoltaan viimein aiempaa huippuvuotta 2011 korkeammalle tasolle. (Kuvio 3)

Kuvio 3. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain 2000–2001, miljoonaa euroa

Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta

Miten t&k-menot jakautuvat eri sektoreilla tuoteryhmittäin ja tieteenaloittain?

Kuvio 4 kertoo, miten tutkimus- ja kehittämismenot kohdentuivat eri sektoreille ja jakautuivat tuoteryhmittäin tai tieteenaloittain vuonna 2021.

Yritysten t&k-menoista puolet suuntautui neljän t&k-menoiltaan suurimman tuoteryhmän tuote- ja prosessikehitystyöhön. Nämä tuoteryhmät olivat viestintälaitteet, ohjelmistot, muiden koneiden ja laitteiden valmistus sekä lääkeaineet ja lääkkeet. Yhdessä ne muodostivat kolmanneksen kaikista t&k-menoista.

Korkeakoulusektorilla t&k-menot jakautuivat – humanististen tieteiden ja maatalous- ja metsätieteiden päätieteenalaa lukuun ottamatta – tasaisemmin luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden, lääke- ja terveystieteiden ja tekniikan päätieteenalojen välillä.

Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoimintamenoista reilu kolmannes kohdentui tekniikan päätieteenalalle, mikä vastaa kolmea prosenttia t&k-toiminnan kokonaismenoista vuonna 2021.

Kuvio 4. Tutkimus- ja kehittämismenot sektoreittain ja tuoteryhmittäin tai tieteenaloittain 2021, osuus (%) tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaismenoista

Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta

T&k-toiminnan kokonaisuuteen tarvitaan kaikki talouden sektorit. Uutta tavoitteleva ja luova toiminta uuden tiedon ja uusien sovellusten synnyttämiseksi edellyttää tutkimus- ja kehittämistoiminnan kaikkia osa-alueita perustutkimuksesta kokeelliseen kehittämiseen. Kymmenen vuoden päähän asetetun neljän prosentin tavoitteen saavuttaminen edellyttää lisäystä myös valtion t&k-rahoitukseen. Tätä tukee osaltaan t&k-rahoituksen ennakoitavuuteen ja pitkäjänteisyyteen tähtäävä t&k-rahoituslaki. 

Tavoitteeseen on vielä matkaa, mutta aikaakin on vielä useita vuosia. Jää nähtäväksi, miten t&k-menojen rakenne lähivuosina kehittyy ja miten t&k-panostukset tavoitevuonna kohdentuvat.

 

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen talous­tilastoissa Yritykset, globalisaatio ja innovaatio -ryhmässä. Vuorovaikutteiset visualisoinnit on toteuttanut Tilastokeskuksen viestintäasiantuntija Tuomas Lehto ja muun tilastografiikan graafikko Riikka Turunen. 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

tk-icons