Meillä on jo mittaristo ekologian ja ekonomian yhteensovittamiseksi: kansantalouden tilinpidon ympäristölaajennus. Luontoarvojen integrointi samaan kehikkoon taloudellisen toiminnan kanssa antaa pikakaistan kestävämpään päätöksentekoon.
Miten mitata talouden menestystä? Bkt puolustaa paikkaansa, mutta muita näkökulmia tarvitaan
Bruttokansantuote, kokonaistuotannon arvo, on usein arvostelun kohteena. Se on käytetyin taloustilastojen yksittäinen luku, ja se soveltuu kansainväliseen vertailuun. Näistä syistä sille yritetään sovittaa myös viittoja, joihin sitä ei ole tarkoitettu.
Bruttokansantuote kertoo, kuinka paljon taloudessa on tuotettu tavaroita ja palveluita. Sitä käytetään sekä talouden suhdannevaihteluiden että (raha)talouden laajuuden ja rakenteen kuvaamiseen.
Kansantuotelaskelmia voidaan kritisoida siitä, että tuotannoksi luetaan hyödykkeiden lisäksi myös haitakkeiden tuottaminen. Kansantuotetta lisää esimerkiksi saastuttava toiminta. Tällaista tuotannon yhteydessä tulevaa haitaketta kutsutaan myös negatiiviseksi ulkoisvaikutukseksi. Kansantalouden tilinpito ei ota kantaa siihen, onko jokin tuotanto hyödyllistä tai aiheuttaako se ulkoisvaikutuksia, koska se pyrkii taloudellisen aktiviteetin kuvaamiseen.
Luonnonvarojen käyttäminen lisää kansantuotetta, mutta saastuminen ja luontokato heikentävät hyvinvointiamme. Kansantalouden tilinpidon ydinjärjestelmä ei kuitenkaan kuvaa näitä seikkoja.
Laskentakehikon laajentaminen huomioimaan luontoa ei ole helppoa. Monille luonnon tuottamille tuotteille ja palveluille ei ole markkinahintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi viljelykasvien pölyttäminen tai luonnonkalat. Voidaan puhua luontopääomasta, josta nämäkin hyödykkeet kumpuavat. Jos pölyttäjähyönteisille suotuisa ekosysteemi tuhoutuu, pölytyspalvelut vaarantuvat. Jos vesistö saastuu, kalakannat hupenevat.
Markkinahintaa ei ole myöskään negatiivisille ulkoisvaikutuksille, jotka tuhoavat ekosysteemejä tai saastuttavat vesistöjä. Tähän voidaan kuitenkin puuttua esimerkiksi verottamalla ympäristölle haitallista toimintaa.
Markkinahintainen bkt sisältää tuotteisiin kohdistuvat ympäristöverot, kuten muutkin tuoteverot. Ympäristöveroa voidaan ajatella ympäristön kannalta kahdella tavalla. Ensinnäkin se pyrkii ohjaamaan käyttäytymistä vähemmän ympäristöä kuormittavaan suuntaan, esimerkiksi vähentämään tuotannosta aiheutuvia haitallisia päästöjä. Toisekseen sen avulla kerätään rahaa, jota voidaan käyttää ympäristön kannalta hyödyllisiin toimenpiteisiin. Toki verotuloja voidaan käyttää mihin tahansa kohteeseen, jos ne eivät ole korvamerkittyjä.
Vaikka vaihtoehtoisia mittareita bkt:lle on kehitetty ja kehitetään jatkossakin, myös kansantalouden tilinpidon nykyiselle kehikolle on käyttötarkoituksena. Se tarjoaa kokonaisvaltaisen tavan tarkastella taloutta ja on kansainvälisesti vertailukelpoinen. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, mitä se kuvaa ja mitä se ei kuvaa. Myös muita mittareita ja tilastoja tarvitaan.
Ekosysteemitilinpito, jota Suomessakin valmistellaan, voi olla yksi vastaus luonnon ja talouden kytkentöjen esittämisessä. Siinä kuvataan ekosysteemejä, niiden muutoksia ja niiden tuottamia ekosysteemipalveluja.
Ekosysteemitilinpitoon on tarkoitus ainakin joiltain osin sisällyttää myös arvotietoja, vaikka monessa tapauksessa arvottaminen voi olla hankalaa. Toisaalta, jos kaikissa hankalissa asioissa nostetaan kädet pystyyn, on vaikea saavuttaa mitään.
Vuonna 2008 perustetun, Stiglitz-Sen-Fitoussi-komiteana tunnetun ryhmän tehtävänä oli tarkastella bkt:n rajoitteita hyvinvoinnin kuvaajana sekä pohtia muita mahdollisia indikaattoreita. Vuonna 2009 julkaistussa raportissa komitea totesi, että nimenomaan kotitalouksien hyvinvoinnin kuvaamisen kannalta bruttokansantuote ei ole hyvä mittari, vaan tarvitaan muita tietoja.
Vuonna 2021 julkaistussa luonnon ja talouden yhteyttä käsitelleessä Dasguptan raportissa puolestaan todettiin, että kansantalouden tilinpidon laskentakehikolla on paikkansa, mutta tarvittaisiin myös muita mittareita.
Riippumattoman, maailmanlaajuisen raportin tilasi Britannian valtiovarainministeriö. Raportissa kaivattiin luonnolle määritettyä hintaa, koska taloutemme ja hyvinvointimme on luonnosta riippuvainen. Yksi johtopäätös oli, että taloudellisen onnistumisen mittaristoa tulisi laajentaa siten, että onnistumisessa huomioitaisiin myös luonto.
Kirjoittajat työskentelevät Tilastokeskuksessa, Tapio Kuusisto kansantalouden tilinpidon ja Sami Hautakangas ympäristötilinpidossa.
Lue samasta aiheesta:
Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja ristiriitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.
Bkt-mittarin perinteinen näkökulma edistymiseen ei riitä, kun pyrkimyksenä on vastata aikamme monimutkaisiin ja globaaleihin ongelmiin. YK:n suunnitelmissa onkin laajempi seuranta- ja tarkastelukehikko sekä enintään 10–20 uutta ohjausindikaattoria.
Koronakuopasta alkanut bkt:n nousujakso pysähtyi tämän vuoden kolmannella neljänneksellä. Kotitaloudet sinnittelevät inflaation kourissa pandemia-aikana kertyneiden säästöjen turvin. Valona taloustilanteessa on edelleen vahva työllisyys, mutta pidemmän ajan tilannetta kiristää työikäisten määrän lasku.
Ensi vuoden alussa toimintansa aloittavat hyvinvointialueet tuovat paitsi muutoksia kansantalouden tilinpidon tilastojulkaisuihin myös epävarmuutta muutosvaiheen tilastotietoihin. Ensimmäisen kerran uutta sektoriluokitusta käytetään kesäkuussa 2023 julkaistavassa Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastossa.
Taloudesta nykyisessä mielessä ei puhuttu, ennen kuin sille oli nimi ja mittareita sen seuraamiseksi. Ja kun puhutaan taloudesta, mukana on politiikan lisäksi myös ripaus ekonomystiikkaa, aprikoi maallikkokynäilijä.
Talouskasvu jatkui vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla, mutta nousevat hinnat ja kotitalouksien heikkenevä tilanne ennakoivat muutosta. Neljännesvuositilinpidon volyymitiedot osoittavat kaupan volyymin kääntyneen laskuun, ja ainoastaan hintojen nousu on kasvattanut teollisuuden uusien tilausten arvoa kuluvana vuonna.
Eurostat on julkaissut tulojen jakautumisesta hieman pidempää aikasarjaa vuosilta 2016–2019 aiempien, vuotta 2015 koskeneiden kokeellisten mikro- ja makrotietoja yhdistävien lukujen jatkoksi. Tilastokeskus kokeilee monin tavoin haasteellisten laskelmien laatimista Suomen osalta syksyllä 2022.