Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Maahanmuutto paikkaa tehokkaasti heikkoa syntyvyyttä

6.6.2022

Suomessa syntyvyys on alentunut jo yli kymmenen vuotta. Ensimmäisenä koronavuonna 2020 alkanut ja vuonna 2021 jatkunut pieni elpyminen näyttää katkeavan tänä vuonna.

Viime vuosina syntyneet ikäluokat ovat painuneet selvästi alle 50 000:n. Hedelmällisyysluku, joka kuvaa naisen elinaikana syntyvää keskimääräistä lapsimäärää, oli viime vuonna 1,37.

Jotta väestön määrä ei supistuisi, naisten tulisi elinaikanaan saada noin 2,1 lasta. Tähän lukuun päästiin viimeksi 1960-luvun lopulla eli noin kaksi sukupolvea sitten.

Jokainen syntyvä ikäluokka (ks. taulukko 1) kokee muutoksia heti syntymästä lähtien. Ihmisiä kuolee ja osa ikäluokasta muuttaa pois Suomesta, mutta – mikä tärkeää havaita – ikäluokan koko elää myös ulkomailta Suomeen muuttavien ihmisten vaikutuksesta.

Otan esimerkin vuonna 1987 syntyneestä kohortista. THL on seurannut tätä kohorttia systemaattisesti sen syntymähetken jälkeen, nyt jo 35 vuotta.

Vuonna 1987 syntyi kaikkiaan 59 827 lasta. Vuoteen 2021 mennessä heistä on kuollut 1 339 henkeä. Muuttoliike on kasvattanut tätä ikäluokkaa 10 581 hengellä (maahanmuutosta vähennetty maastamuutto). Nyt vuoden 2021 lopussa ikäluokan koko oli 69 069 eli lähes 10 000 enemmän kuin syntymähetkellä.

Muuttoliike on siis kasvattanut vuoden 1987 syntyneiden määrää tähän mennessä 17,7 prosenttia, kuolleisuuden jälkeenkin vielä 15,4 prosenttia. Ja maahanmuutto jatkuu edelleen; 33-vuotiaitakin muuttajia tulee runsaasti, noin 1 000 vuodessa.

Kun kuolleiden määrä toisaalta iän myötä kasvaa, on muuttoliikkeen yhä vaikeampi kompensoida kuolleisuuspoistumaa. Nykyisen muuttoliikkeen aikana noin 50 vuoden iästä alkaen kuolleita on enemmän kuin ikäluokkaan tulee muuttovoittoa. Mutta silloinkin muuttoliike hidastaa ikäluokan luonnollista pienenemistä.

Kuviossa 1 näkyy selvästi, kuinka tasaisesti muuttoliike paikkaa pientä syntyneiden määrää. Vuoden 1980 jälkeen on syntynyt 40 ikäluokkaa, jotka ovat runsaan 60 000 hengen suuruisia. Nyt muuttoliike on nostanut niistä 14 jo yli 70 000 hengen ikäluokaksi.

Kuvio 1. Väestönmuutosten vaikutus ikäluokkiin 1980–2021
Kuvio 1. Väestönmuutosten vaikutus ikäluokkiin 1980–2021. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus

Jotta sama lisäys saataisiin aikaan syntyvyyden kautta, pitäisi hedelmällisyysluvun nousta 1,8–1,9 lukemiin – kukaan ei usko sellaisen olevan mahdollista, vaikka siitä paljon puhutaan. Lisäksi ulkomaalaistaustaisten vaikutus nykyiseen syntyvyyteen (45 000) on valtava, 15 prosenttia. Ilman heitä syntyvyys liikkuisi kolmosella alkavalla luvulla.

Nykytilanteessa voisi ehkä ajatella, että Suomeen suuntautuva muuttoliike ei ainakaan vähene lähivuosina. Viime vuonna muuttovoitto oli ennätyksellisen suurta, mikä johtuu osin siitä, että korona-ajan poikkeusoloissa suomalaisten maastamuutto on hiipunut.

Taulukko 1. Väestönmuutosten vaikutus ikäluokan kokoon
  Syntyneet Ikäluokasta
kuolleet
vuoteen
2021
Netto-
muutto
ikä-
luokkaan
Ikä-
luokka
2021  
Netto-
muutto, %
syntyneistä
Kokonais-
muutos
%
2020 46 463 92 462 46 833 1,0 0,8
2019 45 613 103 890 46 400 2,0 1,7
2018 47 577 119 1 197 48 655 2,5 2,3
2017 50 321 131 1 620 51 810 3,2 3,0
2016 52 814 143 2 000 54 671 3,8 3,5
2015 55 472 132 1 868 57 208 3,4 3,1
2014 57 232 150 2 542 59 624 4,4 4,2
2013 58 134 141 2 535 60 528 4,4 4,1
2012 59 493 194 2 822 62 121 4,7 4,4
2011 59 961 211 2 872 62 622 4,8 4,4
2010 60 980 206 2 994 63 768 4,9 4,6
2009 60 430 215 3 177 63 392 5,3 4,9
2008 59 530 226 3 292 62 596 5,5 5,2
2007 58 729 242 3 487 61 974 5,9 5,5
2006 58 840 272 3 574 62 142 6,1 5,6
2005 57 745 296 3 244 60 693 5,6 5,1
2004 57 758 358 3 488 60 888 6,0 5,4
2003 56 630 340 3 720 60 010 6,6 6,0
2002 55 555 399 3 806 58 962 6,9 6,1
2001 56 189 403 3 560 59 346 6,3 5,6
2000 56 742 497 3 957 60 202 7,0 6,1
1999 57 574 508 4 352 61 418 7,6 6,7
1998 57 108 603 4 302 60 807 7,5 6,5
1997 59 329 622 4 786 63 493 8,1 7,0
1996 60 723 671 5 493 65 545 9,0 7,9
1995 63 067 712 5 900 68 255 9,4 8,2
1994 65 231 856 6 269 70 644 9,6 8,3
1993 64 826 920 7 034 70 940 10,9 9,4
1992 66 731 1 028 8 164 73 867 12,2 10,7
1991 65 395 1 152 8 865 73 108 13,6 11,8
1990 65 549 1 148 9 775 74 176 14,9 13,2
1989 63 348 1 227 10 404 72 525 16,4 14,5
1988 63 316 1 289 10 638 72 665 16,8 14,8
1987 59 827 1 339 10 581 69 069 17,7 15,4
1986 60 632 1 425 10 754 69 961 17,7 15,4
1985 62 796 1 504 10 501 71 793 16,7 14,3
1984 65 076 1 684 10 442 73 834 16,0 13,5
1983 66 892 1 780 9 799 74 911 14,6 12,0
1982 66 106 1 804 9 833 74 135 14,9 12,1
1981 63 469 1 903 9 434 71 000 14,9 11,9
1980 63 064 2 076 9 278 70 266 14,7 11,4

Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne

Taulukossa esitetyissä luvuissa näkyvät vain ne muuttajat, jotka ovat saaneet pysyvän oleskeluluvan Suomessa. Esimerkiksi turvapaikanhakijat, joiden hakuprosessi on kesken, eivät luvuissa näy. Ukrainasta on nyt paennut Suomeen turvaan jo yli 20 000 ihmistä. Heilläkin voi myöhemmin olla vaikutusta muuttaneiden määrään. Näistä syistä ikäluokkien koko voi vielä kasvaa.

Taulukko osoittaa, että maahanmuuton buustaava vaikutus alkaa heti syntymän jälkeen. Vuonna 2020 syntyneiden määrää se on kasvattanut jo prosentilla ja vuonna 2019 syntyneiden määrää kahdella.

Tähän mennessä muuttoliike on kasvattanut muutamia ikäluokkia jo peräti 18 prosentilla. Voidaankin rauhassa odotella, että nämä viime vuosien 45 000 syntyneen ikäluokat lähestyvät aikuisiässä 60 000 hengen rajaa.

Väestön kielirakenne on muuttumassa. Kotimaisia kieliä puhuvan väestön määrä on vähentynyt jo vuosikausia samalla kun muita kieliä puhuvien määrä on kasvanut (458 000) ja ohittanut selvästi ruotsinkielisten määrän (288 000). Suomen kieltä puhuvia on 4 800 000.

 

Kirjoittaja on Tilastokeskuksesta eläköitynyt väestötilastojen asiantuntija.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
18.11.2022
Marjut Pietiläinen

Syntyvyyden lasku on vähentänyt lasten määrää pitkällä aikavälillä merkittävästi. Toisaalta maahanmuutto on jossain määrin paikannut kehitystä – ja samalla moninaistanut Suomen lasten joukkoa. Enemmistö ulkomaalaistaustaisista lapsista on nykyisin Suomessa syntyneitä.

Blogi
10.6.2021
Pasi Piela

Väestöllisellä keskipisteellä tarkoitetaan pistettä, josta on lyhin etäisyys kaikkiin asuinpisteisiin. Piste suuntaa etelään länteen kallistuen – sen matka etelään on kuitenkin viime mittauksista myös hidastunut.

Artikkeli
27.4.2021
Miia Huomo

Koululaisia on nyt hiukan enemmän kuin vuosikymmen sitten. Yhä useampi heistä asuu kaupungeissa. Pienet kyläkoulut ovat lähes kadonneet Suomesta, kun koulunkäyntiä on keskitetty koulukeskuksiin ja yhtenäiskouluihin. Kainuussa ja Lapissa koulumatka voi olla jopa yli 50 kilometriä suuntaansa.
 

tk-icons