Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Palvelujen hintatilastointi kehittyy, mutta tuleeko ikinä valmista?

15.6.2021
Twitterissä: @markkasville

Palvelujen tuottajahintojen tilastointia on kehitetty runsaasti viime vuosina. Aiemmin palvelujen tuottajahintaindeksi kuvasi pelkästään liike-elämälle suunnattujen palveluiden (business-to-business, BtoB) hintakehitystä. Vuoden 2018 alusta lähtien käyttöön otettiin uusi perusvuosi (2015=100) ja samalla indeksin kuvauskohdetta laajennettiin kattamaan myös palvelut kotitalouksille (business-to-consumers, BtoC).

Perusvuosiuudistuksen yhteydessä indeksin laskennassa siirryttiin myös niin sanottuun vuosittaiseen ketjuindeksiin. Tämä mahdollistaa indeksin otoksen ja painojen päivittämisen vuosittain, kun aiemmin ne päivitettiin viiden vuoden välein. Viisi vuotta onkin auttamatta liian pitkä aika nopeasti muuttuvassa nykymaailmassa.

Viimeisimpänä kehityskohteena on ollut palvelujen tuottajahintaindeksin toimialakattavuuden parantaminen ja saattaminen vuoden 2021 alusta voimaan astuneen Euroopan yritystilastojen (European business statistics, EBS) asetuksen vaatimalle tasolle.

Toimialakattavuuden parantamista on tehty Euroopan unionin rahoituksen turvin. Vuoden vaihteessa palvelujen tuottajahintaindeksin kattavuuteen lisättiinkin neljä uutta toimialaa. Nämä ovat (CPA 2015 -luokituksen mukaan):

  • 59 Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien tuotantopalvelut, ääni- ja musiikkitallenteiden kustannuspalvelut
  • 74 Muut ammatilliset, tieteelliset ja tekniset palvelut
  • 79 Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien palvelut, muut varauspalvelut ja niihin liittyvät palvelut
  • 82 Hallinto-, toimisto- ja muut tukipalvelut liike-elämälle.

Tuottajahintaindeksien laskennassa käytettävät hintatiedot kerätään pääasiassa suoraan yrityksiltä. Kehittämisprojektit toimialakattavuuden parantamiseksi osuivat osittain keskelle koronapandemiaa. Vaikeasta tilanteesta huolimatta yritykset ovat vastanneet Tilastokeskuksen kyselyihin – ja indeksit on siis saatu tehtyä. Tästä kuuluukin iso kiitos yrityksille.

Kaiken tämän ulospäin näkyvän kehittämistyön lisäksi myös konepellin alla tapahtuu: indeksien laadinnassa käytettäviä järjestelmiä kehitetään jatkuvasti ja aineistojen käsittelyä automatisoidaan sekä tehostetaan. Myös uusia kattavampia aineistoja otetaan käyttöön aina kun mahdollista.  

Milloin palvelujen hintaindeksit sitten ovat valmiita? Tuskin koskaan.

Vaikka EBS-asetuksen vaatimat toimialat tuottajahintaindeksin osalta on nyt katettu, on edelleen toimialoja, joiden tuottajahintojen kehitystä ei toistaiseksi mitata. Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa laitoshoito- ja sosiaalihuollon avopalvelut.

Myös olemassa olevan kattavuuden ylläpitäminen työllistää, kun yrityksiä ja palveluja lopetetaan – ja uusia syntyy tilalle. Uudenlaiset – etenkin digitalisaation mahdollistamat – palvelut ovat usein erittäin haastavia hintatilastoinnin näkökulmasta. Kaiken tämän lisäksi palvelujen hintatilastointi olisi tarpeen laajentaa kattamaan myös palvelujen vienti- ja tuontihinnat.

Kehittämistyötä siis riittää jatkossakin, eikä tilaston tekijän näkökulmasta tiedossa ole tylsiä päiviä.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina tuottajahintaindeksien parissa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
23.11.2021
Ilkka Lehtinen

Kohoavat kustannukset eivät enää automaattisesti siirry kuluttaja­hintoihin takavuosien tapaan, kirjoittaa hinta-asiantuntija, joka näkee tämän hetken tilanteessa yhtäläisyyttä kolmen vuoden takaiseen huonoon satoon. Elintarvikkeiden hintakilpailu on kovaa, ja tavallinen viljelijä jää siinä pelissä teollisuuden ja kaupan jalkoihin.

Artikkeli
26.3.2021
Hanna Jokimäki, Jari Nieminen, Aura Pasila, Jukka Pitkäjärvi, Kaija Ruotsalainen

Rekisterit ovat 1980-luvulta lähtien tehostaneet tilasto­tuotantoa merkittävästi. Viime vuosina monet rekisterin­pitäjät ovat rakentaneet uudenlaisia tieto­varantoja kuten Verohallinnon tulorekisteri. Ne tuovat tilastointiin mahdollisuuksia mutta myös niin paljon työtä, että uusia kustannus­säästöjä ja tuottavuus­loikkia ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä luvassa – pikemminkin päinvastoin.

Blogi
10.3.2021
Ville Vertanen

Kun halutaan lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa, tulee tiedon löytämisen olla helppoa. Tilastotoimijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.

Blogi
26.1.2021
Marjo Bruun

Tilastoviranomaisen merkitys nojaa vahvaan osaamiseen: eri tietolähteiden yhdistämiseen ja ymmärrykseen metatietojen tarpeellisuudesta käytettävyyden kannalta. Tietojen käytön eettisten periaatteiden toteuttamisessa toimimme esimerkkinä muille, muistuttaa Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun eläköitymisensä kynnyksellä.

tk-icons