Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Koronatoimet iskevät kovaa pienyritysvaltaisille toimialoille

27.4.2020
Twitterissä: @PartaneJussi
Kuva: Kari Likonen

En voi puhua muiden puolesta, mutta oma kuontaloni on kasvanut koronakriisin aikana pois muodosta ja odottaa raivaajaa heti kun tällainen asiointi on taas suotavaa. Tilastoja tutkiessa herää kuitenkin huoli parturikampaamoja ja monia muita pienyrityksiä kohtaan. Tietojen valossa näyttää siltä, että kriisi iskee kaikkein suorimmin juuri pienyritysvaltaisille toimialoille.

ELY-keskukset myöntävät tukea pienimmille, 1–5 henkeä työllistäville yrityksille, jotka ovat kärsineet koronaviruksen aiheuttamista markkina- ja tuotantohäiriöistä. Tukea annetaan yritysten työntekijöiden palkanmaksuun ja mahdollisesti esimerkiksi vuokrakuluihin.

Kuinka paljon näitä pienyrityksiä Suomessa sitten on?

Suomessa oli Tilastokeskuksen estimaatin mukaan 152 119 yritystä, jotka työllistivät 1–5 henkilöä (henkilötyövuotta) vuonna 2018. Nämä yritykset työllistivät yhteensä 248 717 henkilöä.

Kaikista tilastoiduista yrityksistä näitä pienyrityksiä oli 42 prosenttia. Pienyritysten henkilöstön osuus kaikkien yritysten henkilöstöstä oli 17 prosenttia.

Eniten pienyrityksiä oli maatalouden, metsätalouden ja kalatalouden (20 586), rakentamisen (20 457) ja kaupan (19 299) toimialoilla. Joillain toimialoilla pienyrityksiä ei luonnollisista syistä ole lähes ollenkaan, tai niitä on suhteessa selvästi vähemmän muun kokoisiin yrityksiin verrattuna. Tällaisia toimialoja ovat esimerkiksi energiantuotanto ja teollisuus.

Pienyritysten toimialarakenne eroaa paikoin merkittävästikin yleisestä toimialarakenteesta.

Kaikista pienyrityksissä työskentelevistä 13 prosenttia (31 821 hlöä) työskenteli maatalous, metsätalous ja kalatalous -toimialalla vuonna 2018, kun kaikkien yritysten henkilöstöstä vain kolme prosenttia työskenteli tällä toimialalla (kuvio 1).

Kuvio 1. Pienyritykset (1–5 htv) ja kaikki yritykset toimialoittain 2018, prosenttia
Kuvio 1. Pienyritykset (1–5 htv) ja kaikki yritykset toimialoittain 2018, prosenttia
Lähde: Tilastokeskus, yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto

Maataloudessa koronavirustilanteen aiheuttamat haasteet ovat erilaisia kuin muilla toimialoilla. On ratkaistava, kuka hoitaa työt, jos yrittäjä tai työntekijä joutuu karanteeniin. Esimerkiksi eläinten hoidosta ja hyvinvoinnista on huolehdittava kaikissa tilanteissa, eikä tällaista yritystoimintaa voi laittaa jäihin työvoimapulan takia.

Kesän lähestyessä aivan akuutti haaste on ulkomaisen kausityövoiman saatavuus tai sen korvaaminen kotimaisella työvoimalla. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton mukaan kausityövoiman tarve on 16 000 kausityöntekijää. Tilannetta pyritään ratkaisemaan yhteistyössä TE-keskuksen ja Töitä Suomesta -palvelujen yhteistyöllä sekä sallimalla huoltovarmuuden kannalta kriittisten 1 500 työntekijän maahantulo.

Seuraavaksi eniten pienyrityksiä on yliedustettuna muussa palvelutoiminnassa, jossa pienyritysten henkilöstöstä työskenteli neljä prosenttia (10 962 hlöä) vuonna 2018, kun kaikkien yritysten kohdalla vastaava osuus oli yksi prosenttia. Tähän toimialaryhmään kuuluvat muun muassa parturit ja kampaamot.

Taiteet, viihde ja virkistys muodostavat yhdessä toimialan, joka kokee erittäin kovan kolauksen koronarajoitusten seurauksena.

Pienyritysten henkilöstöstä kaksi prosenttia työskentelee taiteen, viihteen tai virkistyksen parissa siinä missä kaikkien yritysten henkilöstöstä vastaava osuus on vain prosentti. Puhun varmasti meidän kaikkien puolesta toivoessani, että erilaiset kiipeilyhallit, laserhipat, taidenäyttelyt ja musiikkikonsertit tarjoavat kaipaamiamme elämyksiä myös koronakriisin hellitettyä.

 

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksessa yritystilastot -yksikössä.

 

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastoon lukeutuvat yritykset, jotka ovat toimineet yli puoli vuotta tilastovuonna ja
A) jotka ovat työllistäneet enemmän kuin puoli henkilöä tai
B) joiden tase ylittää 170 000 euroa tai
C) joiden liikevaihto on ylittänyt vuosittain määritellyn tilastorajan (11 598 euroa vuonna 2018).

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Merkittävimpiä pandemia-ajan yritystukia saaneilla yrityksillä oli muita suurempia vaikeuksia pitää kiinni työntekijöistään. Sen sijaan ravitsemusalalle kohdennetun ravintolatuen vastaanottajilla tilanne on ollut suotuisampi. Tulorekisterin palkansaaja-aineiston yhdistäminen yritystukitilaston yritysaineistoon mahdollistaa tukiohjelmien ja työpaikkojen säilyvyyden välisen yhteyden tarkastelun.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Jo olemassa olevaa tietovarallisuutta voidaan hyödyntää yhdistämällä yksikköaineistoja – ja näin tuottaa uutta tilastotietoa tiedonantajia kuormittamatta. Esimerkiksi yritystukiaineiston yhdistäminen liikevaihdon suhdannetietoihin paljastaa, että keskeisiin tukiohjelmiin osallistuneista yrityksistä parhaiten pandemia-ajasta selvisivät häiriörahoitusta saaneet. Niillä saattoi kuitenkin olla myös muita paremmat lähtökohdat.

Blogi
31.10.2022
Tarja Seppänen

Koronarajoitusten myötä itseohjatusti opiskelleiden osuus yritysten henkilöstöstä kasvoi selvästi vuonna 2020, kertoo viiden vuoden välein julkaistava henkilöstökoulutusta koskeva tutkimus. Korona-aikana koulutukset siirtyivät verkkoon, webinaarit saavuttivat suursuosion ja etäkoulutukset toivat kustannussäästöjä yrityksille.

Artikkeli
23.9.2022
Marianne Rautelin

Australia, Ukraina ja Argentiina tuottivat yli kolminkertaisesti oman tarpeensa verran viljaa vuonna 2020. Väkirikkaista maista mm. Japani ja Egypti tuottavat alle puolet tarvitsemastaan viljasta. Yli puolet maailman­markkinoille tulleesta viljasta on peräisin Yhdysvalloista, Argentiinasta, Venäjältä ja Ukrainasta.

Artikkeli
11.4.2022
Kimmo Haapakangas, Matti Näsi, Marjut Pietiläinen

Lähisuhdeväkivalta ei erityisesti lisääntynyt ensimmäisenä koronavuonna, kertovat poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin pohjautuvat tilastot. Uhreista suurin osa oli naisia. Rikosuhritutkimuksen mukaan väkivaltakokemukset ovat koronarajoitusten myötä vähentyneet. Kevään 2020 koronatilanne heijastui osin vastaajien kokemuksiin parisuhdeväkivallasta.

tk-icons