Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Taitettu indeksi ei tasaa sukupuolten välistä eroa eläkkeissä

19.11.2019

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi viime viikolla raportin, jonka mukaan naisten eläkkeet ovat viidenneksen pienempiä verrattuna miesten eläkkeisiin.

Eläkkeiden ostovoiman takaamiseksi eduskunnassa säädettiin 1990-luvun puolessa välissä työeläkeindeksi, jota kutsutaan myös nimellä taitettu indeksi.

Ennen uudistusta työeläkekorotusten laskentaan vaikuttivat painoarvoltaan

  • hintojen muutos 50 prosenttia
  • palkkojen muutos 50 prosenttia

Taitetun indeksin vaikutuksesta painoarvot ovat

  • hintojen muutos 80 prosenttia
  • palkkojen muutos 20 prosenttia

Taitettu indeksi turvaa eläkkeen ostovoiman säilymisen ja jopa parantaa sitä. Se ei kuitenkaan tasaa ansiotasoeroja, minkä vuoksi sukupuolten välinen ero eläkkeissä on kansainvälisestikin huomattava.

STM:n ”Naisten ja miesten eläke-erot – Katsaus tutkimukseen ja tilastoihin” raportin mukaan naisten ja miesten eläke-ero oli Suomessa 23,7 prosenttia eli vain hieman alle EU-maiden keskiarvon (27,2 prosenttia).

Ero eläkkeissä johtuu naisten ja miesten palkkaerosta, joka on eurooppalaisessa mittakaavassa meillä huomattavan suuri.

Perhevapaiden epätasainen jakautuminen naisten ja miesten välillä sekä erityisesti pitkät kodinhoidontukijaksot kasvattavat osaltaan ansio- ja eläke-eroa.

Sukupuolten eläke-ero on kuitenkin kaventunut kahden viime vuosikymmenen aikana, joskin hitaasti. Ero on kaventunut reilulla kahdella prosenttiyksiköllä vuodesta 2002 vuoteen 2018 (nykyään hieman reilu 20 prosenttia).

Naisten työssäkäynnin lisääntyminen ja työurien pidentyminen ovat keskeisesti vaikuttaneet sukupuolten eron kaventumiseen työeläkkeen määrässä.

Eläke-ero pienenee vielä tulevaisuudessakin, mutta yhä yli 60 vuoden päästä naisten mediaanieläkkeen arvioidaan olevan 15 prosenttiyksikköä alempi kuin miesten.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina hintatilastojen parissa Tilastokeskuksen talous- ja ympäristötilastot -yksikössä.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
13.7.2022
Jukka Hoffren

Maailman pitäisi YK:n tavoitteen mukaan saavuttaa vuonna 2015 sovitut kestävän kehityksen 17 päätavoitetta ja 169 alatavoitetta vuoteen 2030 mennessä. OECD:n arvion mukaan sen jäsenmaat ovat vielä kaukana tavoitteiden saavuttamisesta. Ilman paljon nykyisiä voimakkaampia toimia jäävät kestävän kehityksen tavoitteet teollisuusmaissa saavuttamatta.

Artikkeli
17.6.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Korona-ajan arki on vaihdellut sen mukaan, ovatko palkansaajat olleet lähi- vai etätyössä. Kotitöiden ja hoivavastuun jakautuminen näyttää eronneen naisten ja miesten välillä – etenkin perheellisillä. Pandemian alussa etätyö saattoi näyttäytyä auvoisena yhteisenä kotiaikana, mutta kriisin jatkuessa kotityöt ja hoiva nähtiin taakkana ja huonoa omaatuntoa saatettiin kokea joka suuntaan.

Artikkeli
24.5.2022
Marjut Pietiläinen

Vasta eri näkökulmat huomioivan tiedon avulla väkivalta tulee ilmiönä näkyväksi, jolloin sen vakavuus ja seuraukset voidaan tiedostaa ja siihen pystytään aktiivisesti puuttumaan. Korona-ajan poikkeuksellisuus osoittaa ilmiön säännöllisen ja myös kriisiajat kattavan tilastoinnin tärkeyden.

Artikkeli
29.10.2021
Hanna Sutela

Koronakriisin sukupuolittuneet seuraukset näyttävät erilaisilta riippuen siitä, mitataanko muutoksia palkkasumman tai tehtyjen työtuntien mukaan vaiko työtä vaille jääneiden määrällä. Naisilla ja miehillä työllisyyden muutokset ovat kohdentuneet eri tavoin työn osa- tai kokoaikaisuuden, ammattiaseman ja iän mukaan tarkastelluissa ryhmissä.

Artikkeli
30.6.2021
Laura Lipasti, Marjut Pietiläinen

Pride-viikkoa vietetään juhlavuoden merkeissä: Helsinki Pride -yhteisön perustamisesta on kulunut 30 vuotta. Viime vuosikymmenten lakimuutokset ovat tuoneet seksuaalivähemmistöille yhdenvertaisempia oikeuksia – ja samalla myös tilastointi on kehittynyt. Vaikka perheiden tilastointi on saanut väriä ja monimuotoisuutta 2000-luvun mittaan, jää osa sateenkaariperheistä ja muista monimuotoisista perheistä silti edelleen tilastoissa piiloon tai ne tilastoidaan väärin.

tk-icons